Lapsen kehitysvamman tunnistaminen, diagnostiikka ja tarpeenmukaiset palvelut -palveluketju, Pohjois-Pohjanmaan hva (RRP, P4, I1)
Toimintamallissa kuvataan alle 18-vuotiaan kehitysvammaisen lapsen palveluketju Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Palveluketju kuvaa kehitysvamman tunnistamisen, diagnosoinnin prosessin sekä kehitysvammaisen lapsen tarpeenmukaiset palvelut.
Toimintamallin nimi
Toimintamallissa kuvataan alle 18-vuotiaan kehitysvammaisen lapsen palveluketju Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Palveluketju kuvaa kehitysvamman tunnistamisen, diagnosoinnin prosessin sekä kehitysvammaisen lapsen tarpeenmukaiset palvelut.
Tarkoituksena on kuvata kehitysvammaisen lapsen (alle 18 vuotta) hoito- ja palveluprosessi, joka sisältää kehitysvamman tunnistamisen ja diagnosoinnin sekä kehitysvammaisen lapsen tarpeenmukaiset palvelut. Ketju alkaa huolen heräämisestä ja kehitysviiveen ja/tai oppimishaasteiden tunnistamisesta edeten diagnostiikkaan ja sen jälkeisiin palveluihin. Kehitysvamman varhaisen tunnistamisen tueksi on laadittu kehitysvamman tunnistamistyökalu, joka on tarkoitettu ensisijaisesti Pohteen perustason sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten käyttöön. Tunnistamistyökaluun on kuvattu erilaisia herätteitä ja haasteita, joita voi ilmetä lapsilla, joilla epäillään kehitysvammaa. Kehitysvamman tunnistamistyökalun tarkoituksena on, että huolen herätessä lapsi ohjautuu oikean tuen piiriin ja tarvittaviin jatkotutkimuksiin hyvissä ajoin, ennen ongelmien kasaantumista. Ketju sisältää kuvaukset perustason asiantuntijoiden tehtävistä sekä monialaisesta yhteistyöstä ennen erityistasolle lähettämistä. Se sisältää myös aiheet erityistasolle lähettämiseen sekä kuvaukset kehitysvammaisen lapsen tarpeenmukaisista palveluista diagnoosin jälkeen. Palveluketjun kohderyhmänä ovat lasten kanssa työskentelevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta, joka on aloittanut toimintansa 1.1.2023. Pohde vastaa yli 400 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta. Työntekijöitä Pohteella on lähes 19 000. Pohteen toiminta-alue on maantieteellisesti laaja, alueeseen kuuluu 30 kuntaa.
Pohteen tavoitteena on väestön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden parantuminen sekä palvelutarpeiden väheneminen. Yhdenvertaisuus, osallisuus, vastuullisuus ja vaikuttavuus ovat johtotähtiä. Tällä hetkellä hyvinvointialueen sisällä on eroja palveluihin pääsyssä ja toimintamalleissa, joita kehittämistyöllä pyritään pienentämään. Toimintojen kehittämisen avulla alueen asiakkaat saavat yhteen sovitettuja, monialaisella yhteistyöllä toteutettuja ja sujuvammin toimivia sosiaali- ja terveyspalveluja.
Suomessa kehitysvammaisuuden esiintyvyys on suunnilleen sama kuin muissa länsimaissa. Suomessa kehitysvammaisia henkilöitä on noin 50 000. Heistä suurin osa, runsas 90 % on lievästi (60 %) tai keskiasteisesti (30 %) kehitysvammaisia.
Pohteen alueella on noin 4000 kehitysvammaista. Erikoissairaanhoidon kehitysvammatutkimuksiin jonottaa noin 100 lapsi- ja aikuisasiakasta. Arvioidaan, että Suomessa on jopa tuhansia kehitysvammaisia ihmisiä, joilla ei ole diagnoosia.
Kehittämistyöhön osallistuu koulutettu kokemustoimija. Lisäksi asiakkaiden näkökulmia ja kokemuksia kartoitetaan pitämällä asiakasraateja sekä pyytämällä heiltä kommentteja ja kehittämisehdotuksia ketjusta sekä sen sisällöstä.
KESKEN, TÄMÄ OSIO PITÄÄ MUOKATA
Asiakkaan näkökulmasta
- Hoito- ja palveluprosessi näyttäytyy asiakkaalle selkeänä, sujuvana ja toimivana.
- Mahdollinen kehitysvamma tulee tunnistettua mahdollisimman varhain, asiakas saa tarpeenmukaiset palvelut ja tuen moniammatillisesti ja siirtyy tarvittaessa oikea-aikaisesti tarvitsemiinsa palveluihin joustavasti. Myös hoidon jatkuvuus on huomioitu.
- Asiakas tulee kohdatuksi ammattitaidolla ja kokonaisvaltaisesti. Läheiset tulee huomioiduksi.
-
Asiakas saa ohjausta ja neuvontaa hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisestä sekä järjestöjen tarjoamista palveluista.
Henkilöstön näkökulmasta
- Perustason työntekijöiden kehitysvammaosaaminen vahvistuu
- Hoito- ja palveluprosessi selkiytyy, ohjeet toiminnalle ovat yhdessä paikassa, joka sujuvoittaa työntekoa
-
Työnjaolliset vastuut sekä roolit selkiytyvät ja päällekkäisen työn osuus vähenee
Hyvinvointialueen näkökulmasta
- Tukee osana perustason työtä selkiyttäen ja sujuvoittaen hoito- ja palveluprosesseja huomioiden hoidon jatkuvuus.
Pidemmällä aikavälillä odotettavissa olevat
- Hoito- ja palveluprosessit yhtenäistyvät, selkiytyvät sekä yhdenmukaistuvat.
- Ketjut ovat implementoinnin myötä käytettävissä koko Pohteen alueen ammattilaisille tukemaan heidän työntekoaan sekä heidän osaamistaan.