| Innokylä

Toimintaympäristö

Elämme aikaa, jossa lasten, nuorten ja perheiden arkeen rakentuu helposti erilaisia haasteita. Nämä voivat heijastua arkeen monenlaisilla tavoilla. Muun muassa Hilli kollegoineen (2017) ja Ristikari kollegoineen (2019) ovat tutkimusjulkaisuissaan tuoneet esiin, ettei kyse ole niinkään ennalta määrätystä ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta tai riskitekijöiden kasaantumisesta vaan itse asiassa suhteellisen tavallisesta monelle perheelle tutusta ilmiöstä. Tutkimukset osoittavat myös, että arjen vastoinkäymisistä huolimatta iso osa perheistä pärjää.

Pitkään pärjäävyyttä tutkinut Ungar (2012) toteaa, että pärjäävyys rakentuu vuorovaikutuksessa yksilön ja hänen ympäristönsä välillä. Merkityksellistä on se, miten lapsen ja perheen ympärillä olevat ihmiset pystyvät toiminnallaan turvaamaan lapsen arjen sujuvuutta. Lasten pärjäävyyttä voidaan parhaiten vahvistaa tukemalla häntä hänen omissa kehitysympäristöissään (koti, varhaiskasvatus ja koulu sekä vapaa-ajan monenlaiset ympäristöt) tarvittavien palveluiden lisätuella. Yhteistyössä voidaan saavuttaa enemmän ja tähän työhön Lapset puheeksi -työ sopii hyvin.

Varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisevään työhön on olemassa vahva tuki myös lainsäädännön näkökulmasta. Muun muassa sosiaalihuoltolaki §44 ja terveydenhuoltolaki §70 korostavat lapsen huomioon ottamisen tärkeyttä aikuisille suunnatuissa moninaisissa palveluissa ja arkea kuormittavissa tilanteissa. Varhaiskasvatuksen ja koulun lait luovat hyvät puitteet sekä varhaiseen että intensiivisempään tukeen.

Valtioneuvoston julkaisussa 2020:21 ”Lasten ja nuorten hyvinvointi koronakriisin jälkihoidossa” esitetään, että heti syksyllä käytäisiin varhaiskasvatuksessa ja koulussa jokaisen lapsen ja nuoren pärjäävyyttä kartoittava ja vahvistava keskustelu. Tavoitteena olisi tunnistaa ne toimintatavat ja teot, joilla lapsen ja nuoren läheiset aikuiset voisivat pärjäävyyttä edistää. Keinona voisi esityksen mukaan olla esim. Lapset puheeksi -menetelmä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Perheiden ja lasten syrjäytymisen ehkäisy sekä pärjäävyyden lisääntyminen ovat Lapset puheeksi työn keskiössä.

Lapset puheeksi työ on viety sekä lasten omiin kehitysympäristöön (varhaiskasvatus ja koulu) sekä moninaisiin palveluihin.

Lasten omissa kehitysympäristöissä menetelmää voi käyttää universaalisti, jolloin LP toimii tutustumisen ja yhteistyön välineenä. Lisäksi LP:tä voidaan käyttää jos lapsen arjessa tapahtuu muutoksia esim. uusi pikkusisarus, uusioperheet tai perheen jäsenen sairastuminen. Lapsen arkeen liittyvät haasteet voivat syntyvät myös varhaiskasvatuksessa tai koulussa, josta esimerkkinä opettajavaihdokset, kaverisuhteet tai kiusaamistilanteet, vaihtuvat sijaiset yms.

Toinen käyttöympäristö on moninaiset palvelut, joissa tavataan vanhempia ja perheitä erilaisissa tilanteissa. Palveluissa LP:tä voidaan tarjota vanhemmille työvälineeksi pohtia lapsensa arkea. Lp sopii käytettäväksi tilanteissa, joissa vanhempi tai perhe kohtaa muutoksia tai kriisejä, kuten vanhemman sairastumisen, avioeron, vankeusrangaistuksen, pakolaisuutta, työttömyyttä, köyhyyttä jne. Joissain palveluissa LP:tä käytetään myös kaikille universaalisti, esim. neuvolat.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Lapset puheeksi-työ kehitettiin alun perin tarpeeseen tukea vanhemmuutta aikuisille suunnatuissa palveluissa - etenkin aikuispsykiatriassa. Taustalla oli sekä ymmärrys potilaiden vanhemmuuden merkityksestä sekä halu ennalta ehkäistä lasten mahdollisia ongelmia. Tästä työstä toteutettiin myös vaikuttavuustutkimus 2000-luvun alkupuolella (ks alla).

Myönteiset kokemukset LP-menetelmästä aikuispsykiatrian piirissä kannustivat myös muita toimialoja mukaan preventiotyöhön. Nykyään menetelmä on käytössä moninaisissa (lasten, nuorten, perheiden ja aikuisten) palveluissa sekä järjestöissä. Se on laajentunut myös lasten kehitysympäristöihin mm. varhaiskasvatukseen, kouluun ja vapaa-ajan ympäristöihin.

Menetelmän avulla pyritään tukemaan lasten ja nuorten pärjäävyyttä ja ehkäisemään mahdollisia ongelmia räätälöimällä lapsen/nuoren arkipäivä juuri häntä tukevaksi.

Lapset puheeksi-keskustelulla on kaksi toteuttamistapaa. Toteuttamistapaan vaikuttaa se missä keskustelu käydään.

Aikuisten ja perheen palveluissa lapset eivät yleensä osallistu itse Lapset puheeksi-keskusteluun. Näissä tilanteissa lapset tulevat osallisiksi vanhempiensa kautta, vanhempien käydessä LP-lokin teemoja läpi perheen piirissä ja toteuttaessaan itse keskustelussa suunniteltuja tekoja. Työskentely voi johtaa siihen, että tavataan myös lasta myöhemmässä vaiheessa

Lapsen omissa kehitysympäristöissä, etenkin koulussa, ovat lapset ja nuoret pääsääntöisesti osallisena keskustelussa ja voivat myös tuoda esiin omia ajatuksia arjen näkökulmasta.

Seuraavaksi kuvataan Lapset puheeksi -menetelmän kehittelyn tarvetta lasten, perheen, ammattilaisten ja organisaatioiden tasolla.

Lapset ja nuoret tuovat esiin tarpeen puhua tuttujen aikuisten kanssa omissa kehitysympäristöissään, kuten koulussa. Luotettavien aikuisten läsnäolo arjen ympäristöissä voi tutkitusti suojata lasta tai nuorta silloin kun elämässä on vaikeuksia. Kun vaikeudet ovat kotona, korostuu lapsen tai nuoren muiden kehitysympäristöjen tuen merkitys - ja päinvastoin.

Vanhemmille työskentely antaa mahdollisuuden pysähtyä perheen asioiden äärelle, tulla kuulluksi ja pohtia lapsen ja perheen arkeen vaikuttavia asioita kiinnostuneen ihmisen kanssa. Keskustelu avaa mahdollisuuden pohtia arjen vahvuuksia ja haavoittuvuuksia ja tunnistaa niitä seikkoja, joihin on tärkeää panostaa omien ja muiden ihmisten teoin. Tavoitteena on näin vahvistaa perheen omaa toimijuutta ja pärjäävyyttä.

Monilla kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan toimialoilla on jo oman työtehtävänsä kautta käytössä keskusteluun ohjaavia käytänteitä ts. rakenteita kohtaamisiin. LP -menetelmä tarjoaa tähän lapsilähtöisen ja perhekeskeisen käytännön tasolla tutkitusti vaikuttavan menetelmän.

Organisaatioiden tasolla näyttöön perustuvan menetelmän käyttö varmistaa lapsi- ja perhetyön laatua. LP- menetelmä tarjoaa toimivan työtavan esimerkiksi lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Tätä menetelmää voidaan hyödyntää myös lapsi- ja perhepalveluiden suuntaamisessa perhelähtöiseen suuntaan sekä organisaatiorajoja ylittävän yhteistyön kehittämisessä.

Tavoiteltu muutos

Lapset puheeksi työn tausta-ajatuksena on, että ennaltaehkäisevä työ on kaikkien vastuulla. Parhaimmillaan lasten hyvinvointiin panostetaan yhteisöllisesti. Tämä tapahtuu osallistamalla lapsia ja nuoria itseään, heidän läheisiään, arjen muita tärkeitä aikuisia, järjestöjä sekä koko joukko muita palvelun tarjoajia. Tarjoamalla tukitoimia ja lisäämällä näin lapsen ja perheen pärjäävyyttä voidaan ennaltaehkäistä syrjäytymistä.

Menetelmää toteutetaan eri ympäristöissä ja siksi tavoitteiden päämäärät ovat jokseenkin erilaiset.

Perheissä LP:n päämääränä on arjen sujuvuuden varmistaminen ja lasta suojaavien tekijöiden vahvistaminen. Vanhemmat saavat keskustelussa mahdollisuuden pysähtyä pohtimaan lapsensa arkea monestakin näkökulmasta kiinnostuneen ammattilaisen kanssa. Keskustelu päättyy suunnitelman tekoon, jossa määritellään konkreettisia tekoja arkeen pärjäävyyden tueksi.

Aikuisten ja myös lasten ja nuorten omissa palveluissa toivottava muutos on vakiinnuttaa tapa keskustella lapsista ja lasten arjesta erilaisissa elämäntilanteiden aallokoissa osana tavanomaista työskentelyä. Tausta-ajatuksena on nähdä perheen tilanne kokonaisuutena ja antaa mahdollisuus vanhemmalle puhua lapsiin liittyvistä arkisista iloista ja murheista sekä vanhemmuudesta. Yhteisen ymmärryksen pohjalta on mahdollista suunnata tarjottavat tuen keinot oikein.

Lapsen ja nuoren kehitysympäristöissä tavoite on varmistaa lasten ja nuorten kuuleminen, osallisuus ja hyvinvoinnista huolehtiminen elämän monenlaisissa tilanteissa. Lapsen tai nuoren elämäntilanteen kokonaisvaltaisen ymmärryksen pohjalta on mahdollista myös löytää ne pärjäävyyttä tukevat toimet, jotka ovat hänen arjen toimivuudelle oleelliset.

Kaikissa ympäristöissä tavoite on tarjota ammattilaisille työvälineitä kohdata lapsia, nuoria ja vanhempia. LP -menetelmässä keskiössä ovat vanhemman ja lapsen arjen tärkeiden ihmisten toimijuuden ja pärjäävyyden säilyminen ja lisääntyminen.

Lisäksi toiveissa on vakiinnuttaa ennaltaehkäisevää näkökulmaa asioiden puheeksi ottoon.

Muutoksen mittaaminen

MIELI ry. kerää palautetta menetelmätyön eri tasoilla - vanhemmilta sekä koulutuksessa olevilta. Kerätty palaute tukee MIELI ry:n kehittämistyötä ja tulee myös maakunnissa, kunnissa ym. kehitettävän työn tueksi, kun kerätty palaute palautuu esim. alueellisille johto/ohjausryhmille.

MIELI ry. saa palautteen kautta mahdollisuuden seurata työn laatua ja käyttöönottoa.

Toteutussuunnitelma

MIELI ry:n päämääränä on varmistaa työn jatkuvuutta. Lapset puheeksi -menetelmä on käytössä valtakunnallisesti ja ympäri Suomen löytyy menetelmäkouluttajia, jotka toiminnallaan varmistavat työn jatkuvuuden. MIELI ry ylläpitää kouluttajien osaajarekisteriä.

Lapset puheeksi -koulutuksista sekä käytännön tasolla tapahtuvasta työstä kerätään palautetta. Suunnitelmana on kehittää menetelmän laadun valvontaa, palautteen keruuta ja käyttöä.

Lapset puheeksi -työtä tehdään kansainvälisesti. Muun muassa Kreikassa ja Australiassa tehdään tutkimusta Lapset puheeksi -menetelmän vaikuttavuudesta ja toimivuudesta paikallisesti.

Menetelmä on viety myös nettiin. Suunnitelmana on kehittää verkossa tapahtuvia koulutuksia tulevaisuudessa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Lapset puheeksi -työ on tarkoitettu avuksi vanhemmille ja muille lapsen arjen tärkeille aikuisille tukemaan lasta erilaisissa elämäntilanteessa. Lapset, nuoret, vanhemmat ja perheet ovat työskentelyn keskeiset osapuolet (kohderyhmä), päämääränä on suunnitella konkreettisia keinoja lapsen ja nuoren arkipäivän sujumiseen ja pärjäävyyden vahvistamiseen.

LP-työllä pyritään myös varmistamaan lapsen arjen muiden tärkeiden aikuisten (esim. opettaja) tarvittava tuki sujuvan arjen ja yhteistoiminnan mahdollistamiseksi.

Lapset puheeksi -palvelumallissa voidaan ajatella maakunnan/kunnan tai kaupungin palvelukentän olevan kohderyhmänä. Yhteisen päämäärän ja agendan (lapsen/nuoren hyvä arki) myötä pyritään suuntaamaan toimintaa varhaisen tuen ja ennaltaehkäisyn suuntaan.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Lapset puheeksi (LP) –menetelmä tarjoaa varhaista tukea palveluja käyttäville vanhemmille ja perheille osana kyseisten palvelujen normaalia toimintaa. Vastaavasti LP-työ varhaiskasvatuksessa ja koulussa toimii tutustumisen ja yhteistyön työvälineenä sekä työvälineenä lapsen/nuoren arjen muutostilanteissa (selektiivinen ja indikoitu preventio).

Järjestöissä LP-työn päämäärät määräytyvät järjestöjen lähtökohdista käsin. Menetelmä toteutuu kuitenkin samankaltaisena kuin muissakin toimialoilla.

Menetelmätyöskentelyn avulla rakennetaan vanhempien ja muiden lapsen elämän tärkeiden aikuisten ja lapsen välille yhteistä ymmärrystä lapsen ja perheen arjen kokonaistilanteesta. Lisäksi suunnitellaan konkreettisia keinoja lapsen arkipäivän sujumiseen rakentuneen ymmärryksen pohjalta.

Menetelmän fokus on lapsen tavanomaisen arkipäivän tukemisessa.

Kaksiportainen Lapset puheeksi -menetelmä

Porras: Lapset puheeksi –keskustelu (LP) vanhemman kanssa tai lapsen kanssa (koulussa)

Päämääränä on kokonaisvaltainen ymmärrys lapsesta ja lapsen elämäntilanteesta kotona varhaiskasvatuksessa/koulussa ja vapaa-aikana ja sen pohjalta tunnistaa ne toimintatavat ja teot, joilla lapsen ja nuoren läheiset aikuiset voisivat edistää pärjäävyyttä.

Porras: Lapset puheeksi –neuvonpito (LpNp)

Päämääränä on rakentaa lapsen arkeen pieni tiimi, joka yhdessä sovittujen tekojen pohjalta varmistaa lapsen pärjäävyyttä vahvistavia toimia arjessa. Kouluissa oppilashuoltoryhmän palaveria voidaan pitää Lapset puheeksi -neuvonpidon rakenteen mukaisesti.

Kyseessä on lokikirjaan pohjautuva menetelmä. Lokikirjan teemarunko tuo esiin keskusteltavat asiat. Lokikirja on vanhemman ja työntekijän yhteinen työväline. LP-työtä tehdään monenlaisissa toimintaympäristöissä. Tästä syystä lokikirjoja on monenlaisia: lokikirja palveluiden käyttöön, lokikirja varhaiskasvatuksen käyttöön, lokikirjat ala- ja yläkouluihin sekä lokikirjat vastaanottokeskuksiin (turvapaikkaa hakevan perheen lokikirja ja ilman huoltajaa turvapaikkaa hakevan nuoren lokikirja).

Lokikirjat löytyvät myös ruotsinkielisinä, venäjänkielisinä, ja ovat tulossa englanninkielisinä.

Lapset puheeksi (LP)-palvelumallissa työtä menetelmän parissa on viety menetelmätyötä pidemmälle. LP-palvelumalli on koko kaupunkia, kuntaa tai jopa maakuntaa koskeva yhteistoiminnallinen toimintatapa, jossa kaikki toimialat ottavat lapsen toimivan arjen yhteiseksi asiakseen. LP-palvelumallissa lapsikeskeisen työskentelyn ympärille luodaan koko palvelujärjestelmää koskeva infrastruktuuri siten, että lapsen toimiva arki ja pärjäävyys otetaan huomioon kaikkialla. Tämä edellyttää halun ratkaista ongelmia yhteistyössä. Työtä johdetaan yhteisellä ohjaus/johtoryhmällä, johon kuuluu eri sektoreiden johtohenkilöitä. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu se, että lasten ja perheiden arkeen saadaan ohjattua lisätukea esim. sote-palveluista siten, että tuen saantiin ei jäisi viivettä esim. yhden puhelun/kontaktin periaate-toiminnan kautta.

Lapset puheeksi -lokikirjat

http://www.mieli.fi/lp

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Lapset puheeksi-menetelmä on näyttöön perustuva matalan kynnyksen työskentelymalli. Menetelmä on riittävän pieni sopiakseen monen toimialan ja toimintaympäristön arkiseen työhön.

Menetelmää voidaan toteuttaa joko universaalina (kaikille tietyn palvelun piirissä oleville lapsille, nuorille ja vanhemmille) tai kohdistuneemmin tilanteissa, jossa lapsen arki muuttuu tavalla, joka tiedetään haastavan hyvinvointia. LP istuu myös monenlaisen ammatillisen peruskoulutuksen viitekehykseen.

LP- menetelmätyön juurruttamiseksi tarvitaan yksikköihin riittävästi menetelmäosaajia ja mahdollisesti myös -kouluttajia, työtä ohjaavia linjauksia sekä työtä ylläpitäviä ja vahvistavia rakenteita (tukea ja seuranta).

Onnistunut, laaja yhteistyöhön perustuva menetelmätyö edellyttää myös työn yhteisjohtamista ja -koordinointia. Johtoryhmän tehtävänä on yhteisjohtamisen keinoin tukea lapsiperhepalveluiden kehittämistä ja suuntaamista siten, että lapsen ja lapsiperheiden hyvä arki otetaan yhteiseksi asiaksi kaikissa palveluissa ja kaikilla toimialoilla. Johtoryhmän toimintaa ohjaa käytännön työstä kerätty palaute.

Lapset puheeksi -koulutuksista

LP-menetelmän käyttö edellyttää menetelmäpätevyyttä, ts. hyväksytysti suoritettua menetelmäkoulutusta. Tämä koulutus kestää joko 12 tuntia (varhaiskasvatuksen ja koulujen toimijat) tai 18 tuntia (palveluiden toimijat). Vain koulutettu menetelmäkouluttaja voi tarjota LP-koulutuksia.

LP-menetelmäkouluttajan koulutus kestää kuusi päivää. Suomessa on n. 300 aktiivista LP-menetelmäkouluttaja eri puolilla valtakuntaa. Kouluttajat osallistuvat täydennyskoulutuksiin parin vuoden välein. .

Menetelmäkouluttajien kouluttajapätevyyden myöntää MIELI ry hakemuksesta. Valtakunnallisesti kouluttajien kouluttajia on n. 20 eri toimialoilla.

MIELI ry ylläpitää kouluttajista osaajarekisteriä.

Toimiva lapsi ja perhe -työn koulutussivusto

https://mieli.fi/fi/kehitt%C3%A4mistoiminta/lapset-ja-nuoret/toimiva-lapsi-perhe-ty%C3%B6/tlp-ty%C3%B6n-koulutukset

Vinkit toimintamallin soveltajille

Työ Lapset puheeksi (LP) -menetelmän parissa alkoi aikuisten mielenterveyspalveluissa 2000-luvun alkupuolella. Menetelmän käyttö on levinnyt muihin palveluihin ja toimintaympäristöihin.

Kun LP-menetelmät otetaan käyttöön uusilla toimialoilla on aina arvioitava työn sopivuutta, mielekkyyttä, toimivuutta, hyötyä ja mahdollisia haasteita juuri kyseisen toimialan asiakkaiden kannalta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Lapset puheeksi -menetelmää on tutkittu ja siitä on kirjoitettu artikkeleja ja opinnäytetöitä. Lisäksi on kirjoitettu alueellisia raportteja ja selvityksiä Lapset puheeksi -menetelmän käytöstä eri maakunnissa. Alla esimerkkejä tuloksista ja seurauksista. Tulokset on jaoteltu kohderyhmän mukaan lapsille, vanhemmille, työntekijöille ja organisaatioille.

Lapset puheeksi -menetelmä tuloksia lasten näkökulmasta

Solantauksen vuonna 2010 ja Punamäen vuonna 2013 julkaistut tutkimustulokset aikuispsykiatrian kentällä ovat osoittaneet, että LP-työn seurauksena voi lasten tunne-elämän ongelmat ja ahdistuneisuus vähentyä ja myönteinen sosiaalinen käyttäytyminen vahvistua. Tutkimuksen valossa näyttää siltä, että LP-työskentelyn myötä tapahtuu lasten depressiivisissä ajattelumalleissa korjaantumista, mikä selittää osittain menetelmän vaikuttavuutta.

Toisintotutkimuksessa Kreikassa, jossa kartoitettiin myös lasten näkökulmia, havaittiin myönteistä muutosta lapsen masennuksessa, ahdistuksessa ja lapsen tunteiden ja käyttäytymisen. Vaikutukset olivat havaittavissa myös 18 kk seurantajakson lopussa (ks. alla Giannakopoulos jne. 2020).

Lapset puheeksi -menetelmä vanhempien näkökulmasta

Solantaus ja kollegat ovat tutkineet menetelmän vaikutuksia myös aikuispsykiatrian potilaana olevilla vanhemmilla. Julkaisuissa (2010; 2013) nousee esiin, että vanhemmat kokivat huolten vähentyneen, itseymmärryksensä ja tulevaisuudenuskon lisääntyneen ja vanhemmuutensa toimintakyvyn parantuneen. Lisäksi tutkimus osoitti, että LP myös lisää vanhempien omaa toimijuutta.

Niemelä (2010) tutki Lapset puheeksi -keskustelun käyttöä perheiden kanssa, joissa toinen vanhempi sairasti syöpää. Ammattilaiset kokivat keskustelut myönteisiksi ja vanhempien psykiatristen oireiden todettiin neljän kuukauden seurannassa laskeneen normaaliväestön tasolle.

Giannakopoulos (2020) kollegoineen on julkaissut Suomen Toimiva lapsi ja perhe- tutkimuksen toisinnon Kreikassa. Tutkimus verrattiin lyhytkestoisen Lapset puheeksi -menetelmän vaikuttavuutta pidempikestoiseen Toimiva lapsi ja perhe -perheinterventioon. Tutkimus osoitti molempien interventioiden vaikuttavan yhtä myönteisesti vanhempien depressioon ja sen oireisiin, koettuun sosiaaliseen tukeen ja perheen toimintaan. Vaikutukset olivat havaittavissa myös 18 kk seurantajakson lopussa.

Lapset puheeksi -menetelmä koulutettujen työntekijöiden näkökulmasta

Selvitettäessä aikuispsykiatrian työntekijöiden kokemuksia olivat seuraukset myönteisiä. He kokivat menetelmän käyttöönoton jälkeen työnilonsa kasvaneen. Lisäksi he kokivat tietonsa lisääntyneen muun muassa lasten tukemiseen, lasta suojaaviin tekijöihin ja vanhemman masennuksen vaikutuksiin liittyen.

Toikan ja Solantauksen vuonna 2006 julkaistun tutkimuksen mukaan uuden menetelmän käyttöönotto oli lisännyt aluksi myös työhön liittyvää stressiä, toisaalta vastaajien ei ollut aiempaa vaikeampaa selvitä työpaineesta. Yhteistyö lastensuojelun kanssa oli parantunut.

Vastaanottokeskuksissa on niin ikään kartoitettu työntekijöiden kokemuksia LP-työstä. Valiolan ja hankekumppaneiden loppuraportissa (2020) tuodaan esiin, että mukana olleet työntekijät kokivat suurimmalta osin LP-työn soveltuvan hyvin vastaanottopalveluihin ja omaan työhön. Lähtökohtaisesti työntekijät eivät kokeneet LP-työskentelyn lisänneen työstressiä, kolmanneksella se jopa väheni ja työmotivaatio ja työnilo kasvoivat.

Lapset puheeksi -menetelmä organisaatio-/maakuntatason näkökulmasta

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä on LP -työ toteutettu LP-palvelumallin mukaisesti. Niemelän ja hänen tutkijakollegojensa vuonna 2019 julkaistun vaikuttavuustutkimuksen mukaan alaikäisten ohjaaminen lastensuojelupalveluiden piiriin väheni merkittävästi alueella v. 2013–2016 samaan aikaan kun ne jatkoivat lisääntymistä koko maan tasolla.

Tulokset viittaavat siihen, että LP –palvelumallilla on vaikuttavuutta väestön tasolla sekä perheiden toimintaan että nuorten saamaan tukeen.

Menetelmään liittyen on julkaistu myös alueellisia raportteja ja selvityksiä, esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Menetelmän käytön jälkeen sairaanhoitopiirissä ovat vähentyneet lastensuojeluilmoitukset, lasten ja nuorten sijoitukset sekä erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä.