Lapset puheeksi
Lapset puheeksi®(LP)-menetelmä koostuu LP-keskustelusta ja -neuvonpidosta. Tavoite on tukea lapsen suotuisaa kehitystä ja ehkäistä ongelmia rakentamalla yhteistä ymmärrystä lapsen arjesta ja suunnittelemalla konkreettisia tekoja pärjäävyyden tueksi.
Oivalla ja ymmärrä
Elämme aikaa, jossa lasten, nuorten ja perheiden arkeen rakentuu helposti erilaisia haasteita. Nämä voivat heijastua arkeen monenlaisilla tavoilla. Muun muassa Hilli kollegoineen (2017) ja Ristikari kollegoineen (2019) ovat tutkimusjulkaisuissaan tuoneet esiin, ettei kyse ole niinkään ennalta määrätystä ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta tai riskitekijöiden kasaantumisesta vaan itse asiassa suhteellisen tavallisesta monelle perheelle tutusta ilmiöstä. Tutkimukset osoittavat myös, että arjen vastoinkäymisistä huolimatta iso osa perheistä pärjää.
Pitkään pärjäävyyttä tutkinut Ungar (2012) toteaa, että pärjäävyys rakentuu vuorovaikutuksessa yksilön ja hänen ympäristönsä välillä. Merkityksellistä on se, miten lapsen ja perheen ympärillä olevat ihmiset pystyvät toiminnallaan turvaamaan lapsen arjen sujuvuutta. Lasten pärjäävyyttä voidaan parhaiten vahvistaa tukemalla häntä hänen omissa kehitysympäristöissään (koti, varhaiskasvatus ja koulu sekä vapaa-ajan monenlaiset ympäristöt) tarvittavien palveluiden lisätuella. Yhteistyössä voidaan saavuttaa enemmän ja tähän työhön Lapset puheeksi -työ sopii hyvin.
Varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisevään työhön on olemassa vahva tuki myös lainsäädännön näkökulmasta. Muun muassa sosiaalihuoltolaki §44 ja terveydenhuoltolaki §70 korostavat lapsen huomioon ottamisen tärkeyttä aikuisille suunnatuissa moninaisissa palveluissa ja arkea kuormittavissa tilanteissa. Varhaiskasvatuksen ja koulun lait luovat hyvät puitteet sekä varhaiseen että intensiivisempään tukeen.
Valtioneuvoston julkaisussa 2020:21 ”Lasten ja nuorten hyvinvointi koronakriisin jälkihoidossa” esitetään, että heti syksyllä käytäisiin varhaiskasvatuksessa ja koulussa jokaisen lapsen ja nuoren pärjäävyyttä kartoittava ja vahvistava keskustelu. Tavoitteena olisi tunnistaa ne toimintatavat ja teot, joilla lapsen ja nuoren läheiset aikuiset voisivat pärjäävyyttä edistää. Keinona voisi esityksen mukaan olla esim. Lapset puheeksi -menetelmä.
Perheiden ja lasten syrjäytymisen ehkäisy sekä pärjäävyyden lisääntyminen ovat Lapset puheeksi työn keskiössä.
Lapset puheeksi työ on viety sekä lasten omiin kehitysympäristöön (varhaiskasvatus ja koulu) sekä moninaisiin palveluihin.
Lasten omissa kehitysympäristöissä menetelmää voi käyttää universaalisti, jolloin LP toimii tutustumisen ja yhteistyön välineenä. Lisäksi LP:tä voidaan käyttää jos lapsen arjessa tapahtuu muutoksia esim. uusi pikkusisarus, uusioperheet tai perheen jäsenen sairastuminen. Lapsen arkeen liittyvät haasteet voivat syntyvät myös varhaiskasvatuksessa tai koulussa, josta esimerkkinä opettajavaihdokset, kaverisuhteet tai kiusaamistilanteet, vaihtuvat sijaiset yms.
Toinen käyttöympäristö on moninaiset palvelut, joissa tavataan vanhempia ja perheitä erilaisissa tilanteissa. Palveluissa LP:tä voidaan tarjota vanhemmille työvälineeksi pohtia lapsensa arkea. Lp sopii käytettäväksi tilanteissa, joissa vanhempi tai perhe kohtaa muutoksia tai kriisejä, kuten vanhemman sairastumisen, avioeron, vankeusrangaistuksen, pakolaisuutta, työttömyyttä, köyhyyttä jne. Joissain palveluissa LP:tä käytetään myös kaikille universaalisti, esim. neuvolat.
Lapset puheeksi työn tausta-ajatuksena on, että ennaltaehkäisevä työ on kaikkien vastuulla. Parhaimmillaan lasten hyvinvointiin panostetaan yhteisöllisesti. Tämä tapahtuu osallistamalla lapsia ja nuoria itseään, heidän läheisiään, arjen muita tärkeitä aikuisia, järjestöjä sekä koko joukko muita palvelun tarjoajia. Tarjoamalla tukitoimia ja lisäämällä näin lapsen ja perheen pärjäävyyttä voidaan ennaltaehkäistä syrjäytymistä.
Menetelmää toteutetaan eri ympäristöissä ja siksi tavoitteiden päämäärät ovat jokseenkin erilaiset.
Perheissä LP:n päämääränä on arjen sujuvuuden varmistaminen ja lasta suojaavien tekijöiden vahvistaminen. Vanhemmat saavat keskustelussa mahdollisuuden pysähtyä pohtimaan lapsensa arkea monestakin näkökulmasta kiinnostuneen ammattilaisen kanssa. Keskustelu päättyy suunnitelman tekoon, jossa määritellään konkreettisia tekoja arkeen pärjäävyyden tueksi.
Aikuisten ja myös lasten ja nuorten omissa palveluissa toivottava muutos on vakiinnuttaa tapa keskustella lapsista ja lasten arjesta erilaisissa elämäntilanteiden aallokoissa osana tavanomaista työskentelyä. Tausta-ajatuksena on nähdä perheen tilanne kokonaisuutena ja antaa mahdollisuus vanhemmalle puhua lapsiin liittyvistä arkisista iloista ja murheista sekä vanhemmuudesta. Yhteisen ymmärryksen pohjalta on mahdollista suunnata tarjottavat tuen keinot oikein.
Lapsen ja nuoren kehitysympäristöissä tavoite on varmistaa lasten ja nuorten kuuleminen, osallisuus ja hyvinvoinnista huolehtiminen elämän monenlaisissa tilanteissa. Lapsen tai nuoren elämäntilanteen kokonaisvaltaisen ymmärryksen pohjalta on mahdollista myös löytää ne pärjäävyyttä tukevat toimet, jotka ovat hänen arjen toimivuudelle oleelliset.
Kaikissa ympäristöissä tavoite on tarjota ammattilaisille työvälineitä kohdata lapsia, nuoria ja vanhempia. LP -menetelmässä keskiössä ovat vanhemman ja lapsen arjen tärkeiden ihmisten toimijuuden ja pärjäävyyden säilyminen ja lisääntyminen.
Lisäksi toiveissa on vakiinnuttaa ennaltaehkäisevää näkökulmaa asioiden puheeksi ottoon.
MIELI ry. kerää palautetta menetelmätyön eri tasoilla - vanhemmilta sekä koulutuksessa olevilta. Kerätty palaute tukee MIELI ry:n kehittämistyötä ja tulee myös maakunnissa, kunnissa ym. kehitettävän työn tueksi, kun kerätty palaute palautuu esim. alueellisille johto/ohjausryhmille.
MIELI ry. saa palautteen kautta mahdollisuuden seurata työn laatua ja käyttöönottoa.
MIELI ry:n päämääränä on varmistaa työn jatkuvuutta. Lapset puheeksi -menetelmä on käytössä valtakunnallisesti ja ympäri Suomen löytyy menetelmäkouluttajia, jotka toiminnallaan varmistavat työn jatkuvuuden. MIELI ry ylläpitää kouluttajien osaajarekisteriä.
Lapset puheeksi -koulutuksista sekä käytännön tasolla tapahtuvasta työstä kerätään palautetta. Suunnitelmana on kehittää menetelmän laadun valvontaa, palautteen keruuta ja käyttöä.
Lapset puheeksi -työtä tehdään kansainvälisesti. Muun muassa Kreikassa ja Australiassa tehdään tutkimusta Lapset puheeksi -menetelmän vaikuttavuudesta ja toimivuudesta paikallisesti.
Menetelmä on viety myös nettiin. Suunnitelmana on kehittää verkossa tapahtuvia koulutuksia tulevaisuudessa.
Lapset puheeksi -työ on tarkoitettu avuksi vanhemmille ja muille lapsen arjen tärkeille aikuisille tukemaan lasta erilaisissa elämäntilanteessa. Lapset, nuoret, vanhemmat ja perheet ovat työskentelyn keskeiset osapuolet (kohderyhmä), päämääränä on suunnitella konkreettisia keinoja lapsen ja nuoren arkipäivän sujumiseen ja pärjäävyyden vahvistamiseen.
LP-työllä pyritään myös varmistamaan lapsen arjen muiden tärkeiden aikuisten (esim. opettaja) tarvittava tuki sujuvan arjen ja yhteistoiminnan mahdollistamiseksi.
Lapset puheeksi -palvelumallissa voidaan ajatella maakunnan/kunnan tai kaupungin palvelukentän olevan kohderyhmänä. Yhteisen päämäärän ja agendan (lapsen/nuoren hyvä arki) myötä pyritään suuntaamaan toimintaa varhaisen tuen ja ennaltaehkäisyn suuntaan.