Lapset puheeksi
Lapset puheeksi®(LP)-menetelmä koostuu LP-keskustelusta ja -neuvonpidosta. Tavoite on tukea lapsen suotuisaa kehitystä ja ehkäistä ongelmia rakentamalla yhteistä ymmärrystä lapsen arjesta ja suunnittelemalla konkreettisia tekoja pärjäävyyden tueksi.
Toimintamallin nimi
Lapset puheeksi®(LP)-menetelmä koostuu LP-keskustelusta ja -neuvonpidosta. Tavoite on tukea lapsen suotuisaa kehitystä ja ehkäistä ongelmia rakentamalla yhteistä ymmärrystä lapsen arjesta ja suunnittelemalla konkreettisia tekoja pärjäävyyden tueksi.
Lapset puheeksi (LP) –menetelmä tarjoaa varhaista tukea palveluja käyttäville vanhemmille ja perheille osana kyseisten palvelujen normaalia toimintaa. Vastaavasti LP-työ varhaiskasvatuksessa ja koulussa toimii tutustumisen ja yhteistyön työvälineenä sekä työvälineenä lapsen/nuoren arjen muutostilanteissa (selektiivinen ja indikoitu preventio).
Järjestöissä LP-työn päämäärät määräytyvät järjestöjen lähtökohdista käsin. Menetelmä toteutuu kuitenkin samankaltaisena kuin muissakin toimialoilla.
Menetelmätyöskentelyn avulla rakennetaan vanhempien ja muiden lapsen elämän tärkeiden aikuisten ja lapsen välille yhteistä ymmärrystä lapsen ja perheen arjen kokonaistilanteesta. Lisäksi suunnitellaan konkreettisia keinoja lapsen arkipäivän sujumiseen rakentuneen ymmärryksen pohjalta.
- Menetelmän fokus on lapsen tavanomaisen arkipäivän tukemisessa.
Kaksiportainen Lapset puheeksi -menetelmä
- Porras: Lapset puheeksi –keskustelu (LP) vanhemman kanssa tai lapsen kanssa (koulussa)
Päämääränä on kokonaisvaltainen ymmärrys lapsesta ja lapsen elämäntilanteesta kotona varhaiskasvatuksessa/koulussa ja vapaa-aikana ja sen pohjalta tunnistaa ne toimintatavat ja teot, joilla lapsen ja nuoren läheiset aikuiset voisivat edistää pärjäävyyttä.
- Porras: Lapset puheeksi –neuvonpito (LpNp)
Päämääränä on rakentaa lapsen arkeen pieni tiimi, joka yhdessä sovittujen tekojen pohjalta varmistaa lapsen pärjäävyyttä vahvistavia toimia arjessa. Kouluissa oppilashuoltoryhmän palaveria voidaan pitää Lapset puheeksi -neuvonpidon rakenteen mukaisesti.
Kyseessä on lokikirjaan pohjautuva menetelmä. Lokikirjan teemarunko tuo esiin keskusteltavat asiat. Lokikirja on vanhemman ja työntekijän yhteinen työväline. LP-työtä tehdään monenlaisissa toimintaympäristöissä. Tästä syystä lokikirjoja on monenlaisia: lokikirja palveluiden käyttöön, lokikirja varhaiskasvatuksen käyttöön, lokikirjat ala- ja yläkouluihin sekä lokikirjat vastaanottokeskuksiin (turvapaikkaa hakevan perheen lokikirja ja ilman huoltajaa turvapaikkaa hakevan nuoren lokikirja).
Lokikirjat löytyvät myös ruotsinkielisinä, venäjänkielisinä, ja ovat tulossa englanninkielisinä.
Lapset puheeksi (LP)-palvelumallissa työtä menetelmän parissa on viety menetelmätyötä pidemmälle. LP-palvelumalli on koko kaupunkia, kuntaa tai jopa maakuntaa koskeva yhteistoiminnallinen toimintatapa, jossa kaikki toimialat ottavat lapsen toimivan arjen yhteiseksi asiakseen. LP-palvelumallissa lapsikeskeisen työskentelyn ympärille luodaan koko palvelujärjestelmää koskeva infrastruktuuri siten, että lapsen toimiva arki ja pärjäävyys otetaan huomioon kaikkialla. Tämä edellyttää halun ratkaista ongelmia yhteistyössä. Työtä johdetaan yhteisellä ohjaus/johtoryhmällä, johon kuuluu eri sektoreiden johtohenkilöitä. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu se, että lasten ja perheiden arkeen saadaan ohjattua lisätukea esim. sote-palveluista siten, että tuen saantiin ei jäisi viivettä esim. yhden puhelun/kontaktin periaate-toiminnan kautta.
Elämme aikaa, jossa lasten, nuorten ja perheiden arkeen rakentuu helposti erilaisia haasteita. Nämä voivat heijastua arkeen monenlaisilla tavoilla. Muun muassa Hilli kollegoineen (2017) ja Ristikari kollegoineen (2019) ovat tutkimusjulkaisuissaan tuoneet esiin, ettei kyse ole niinkään ennalta määrätystä ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta tai riskitekijöiden kasaantumisesta vaan itse asiassa suhteellisen tavallisesta monelle perheelle tutusta ilmiöstä. Tutkimukset osoittavat myös, että arjen vastoinkäymisistä huolimatta iso osa perheistä pärjää.
Pitkään pärjäävyyttä tutkinut Ungar (2012) toteaa, että pärjäävyys rakentuu vuorovaikutuksessa yksilön ja hänen ympäristönsä välillä. Merkityksellistä on se, miten lapsen ja perheen ympärillä olevat ihmiset pystyvät toiminnallaan turvaamaan lapsen arjen sujuvuutta. Lasten pärjäävyyttä voidaan parhaiten vahvistaa tukemalla häntä hänen omissa kehitysympäristöissään (koti, varhaiskasvatus ja koulu sekä vapaa-ajan monenlaiset ympäristöt) tarvittavien palveluiden lisätuella. Yhteistyössä voidaan saavuttaa enemmän ja tähän työhön Lapset puheeksi -työ sopii hyvin.
Varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisevään työhön on olemassa vahva tuki myös lainsäädännön näkökulmasta. Muun muassa sosiaalihuoltolaki §44 ja terveydenhuoltolaki §70 korostavat lapsen huomioon ottamisen tärkeyttä aikuisille suunnatuissa moninaisissa palveluissa ja arkea kuormittavissa tilanteissa. Varhaiskasvatuksen ja koulun lait luovat hyvät puitteet sekä varhaiseen että intensiivisempään tukeen.
Valtioneuvoston julkaisussa 2020:21 ”Lasten ja nuorten hyvinvointi koronakriisin jälkihoidossa” esitetään, että heti syksyllä käytäisiin varhaiskasvatuksessa ja koulussa jokaisen lapsen ja nuoren pärjäävyyttä kartoittava ja vahvistava keskustelu. Tavoitteena olisi tunnistaa ne toimintatavat ja teot, joilla lapsen ja nuoren läheiset aikuiset voisivat pärjäävyyttä edistää. Keinona voisi esityksen mukaan olla esim. Lapset puheeksi -menetelmä.
Lapset puheeksi -työ on tarkoitettu avuksi vanhemmille ja muille lapsen arjen tärkeille aikuisille tukemaan lasta erilaisissa elämäntilanteessa. Lapset, nuoret, vanhemmat ja perheet ovat työskentelyn keskeiset osapuolet (kohderyhmä), päämääränä on suunnitella konkreettisia keinoja lapsen ja nuoren arkipäivän sujumiseen ja pärjäävyyden vahvistamiseen.
LP-työllä pyritään myös varmistamaan lapsen arjen muiden tärkeiden aikuisten (esim. opettaja) tarvittava tuki sujuvan arjen ja yhteistoiminnan mahdollistamiseksi.
Lapset puheeksi -palvelumallissa voidaan ajatella maakunnan/kunnan tai kaupungin palvelukentän olevan kohderyhmänä. Yhteisen päämäärän ja agendan (lapsen/nuoren hyvä arki) myötä pyritään suuntaamaan toimintaa varhaisen tuen ja ennaltaehkäisyn suuntaan.
Lapset puheeksi-menetelmä on näyttöön perustuva matalan kynnyksen työskentelymalli. Menetelmä on riittävän pieni sopiakseen monen toimialan ja toimintaympäristön arkiseen työhön.
Menetelmää voidaan toteuttaa joko universaalina (kaikille tietyn palvelun piirissä oleville lapsille, nuorille ja vanhemmille) tai kohdistuneemmin tilanteissa, jossa lapsen arki muuttuu tavalla, joka tiedetään haastavan hyvinvointia. LP istuu myös monenlaisen ammatillisen peruskoulutuksen viitekehykseen.
LP- menetelmätyön juurruttamiseksi tarvitaan yksikköihin riittävästi menetelmäosaajia ja mahdollisesti myös -kouluttajia, työtä ohjaavia linjauksia sekä työtä ylläpitäviä ja vahvistavia rakenteita (tukea ja seuranta).
Onnistunut, laaja yhteistyöhön perustuva menetelmätyö edellyttää myös työn yhteisjohtamista ja -koordinointia. Johtoryhmän tehtävänä on yhteisjohtamisen keinoin tukea lapsiperhepalveluiden kehittämistä ja suuntaamista siten, että lapsen ja lapsiperheiden hyvä arki otetaan yhteiseksi asiaksi kaikissa palveluissa ja kaikilla toimialoilla. Johtoryhmän toimintaa ohjaa käytännön työstä kerätty palaute.
Lapset puheeksi -koulutuksista
LP-menetelmän käyttö edellyttää menetelmäpätevyyttä, ts. hyväksytysti suoritettua menetelmäkoulutusta. Tämä koulutus kestää joko 12 tuntia (varhaiskasvatuksen ja koulujen toimijat) tai 18 tuntia (palveluiden toimijat). Vain koulutettu menetelmäkouluttaja voi tarjota LP-koulutuksia.
LP-menetelmäkouluttajan koulutus kestää kuusi päivää. Suomessa on n. 300 aktiivista LP-menetelmäkouluttaja eri puolilla valtakuntaa. Kouluttajat osallistuvat täydennyskoulutuksiin parin vuoden välein. .
Menetelmäkouluttajien kouluttajapätevyyden myöntää MIELI ry hakemuksesta. Valtakunnallisesti kouluttajien kouluttajia on n. 20 eri toimialoilla.
MIELI ry ylläpitää kouluttajista osaajarekisteriä.
Lapset puheeksi -menetelmää on tutkittu ja siitä on kirjoitettu artikkeleja ja opinnäytetöitä. Lisäksi on kirjoitettu alueellisia raportteja ja selvityksiä Lapset puheeksi -menetelmän käytöstä eri maakunnissa. Alla esimerkkejä tuloksista ja seurauksista. Tulokset on jaoteltu kohderyhmän mukaan lapsille, vanhemmille, työntekijöille ja organisaatioille.
Lapset puheeksi -menetelmä tuloksia lasten näkökulmasta
Solantauksen vuonna 2010 ja Punamäen vuonna 2013 julkaistut tutkimustulokset aikuispsykiatrian kentällä ovat osoittaneet, että LP-työn seurauksena voi lasten tunne-elämän ongelmat ja ahdistuneisuus vähentyä ja myönteinen sosiaalinen käyttäytyminen vahvistua. Tutkimuksen valossa näyttää siltä, että LP-työskentelyn myötä tapahtuu lasten depressiivisissä ajattelumalleissa korjaantumista, mikä selittää osittain menetelmän vaikuttavuutta.
Toisintotutkimuksessa Kreikassa, jossa kartoitettiin myös lasten näkökulmia, havaittiin myönteistä muutosta lapsen masennuksessa, ahdistuksessa ja lapsen tunteiden ja käyttäytymisen. Vaikutukset olivat havaittavissa myös 18 kk seurantajakson lopussa (ks. alla Giannakopoulos jne. 2020).
Lapset puheeksi -menetelmä vanhempien näkökulmasta
Solantaus ja kollegat ovat tutkineet menetelmän vaikutuksia myös aikuispsykiatrian potilaana olevilla vanhemmilla. Julkaisuissa (2010; 2013) nousee esiin, että vanhemmat kokivat huolten vähentyneen, itseymmärryksensä ja tulevaisuudenuskon lisääntyneen ja vanhemmuutensa toimintakyvyn parantuneen. Lisäksi tutkimus osoitti, että LP myös lisää vanhempien omaa toimijuutta.
Niemelä (2010) tutki Lapset puheeksi -keskustelun käyttöä perheiden kanssa, joissa toinen vanhempi sairasti syöpää. Ammattilaiset kokivat keskustelut myönteisiksi ja vanhempien psykiatristen oireiden todettiin neljän kuukauden seurannassa laskeneen normaaliväestön tasolle.
Giannakopoulos (2020) kollegoineen on julkaissut Suomen Toimiva lapsi ja perhe- tutkimuksen toisinnon Kreikassa. Tutkimus verrattiin lyhytkestoisen Lapset puheeksi -menetelmän vaikuttavuutta pidempikestoiseen Toimiva lapsi ja perhe -perheinterventioon. Tutkimus osoitti molempien interventioiden vaikuttavan yhtä myönteisesti vanhempien depressioon ja sen oireisiin, koettuun sosiaaliseen tukeen ja perheen toimintaan. Vaikutukset olivat havaittavissa myös 18 kk seurantajakson lopussa.
Lapset puheeksi -menetelmä koulutettujen työntekijöiden näkökulmasta
Selvitettäessä aikuispsykiatrian työntekijöiden kokemuksia olivat seuraukset myönteisiä. He kokivat menetelmän käyttöönoton jälkeen työnilonsa kasvaneen. Lisäksi he kokivat tietonsa lisääntyneen muun muassa lasten tukemiseen, lasta suojaaviin tekijöihin ja vanhemman masennuksen vaikutuksiin liittyen.
Toikan ja Solantauksen vuonna 2006 julkaistun tutkimuksen mukaan uuden menetelmän käyttöönotto oli lisännyt aluksi myös työhön liittyvää stressiä, toisaalta vastaajien ei ollut aiempaa vaikeampaa selvitä työpaineesta. Yhteistyö lastensuojelun kanssa oli parantunut.
Vastaanottokeskuksissa on niin ikään kartoitettu työntekijöiden kokemuksia LP-työstä. Valiolan ja hankekumppaneiden loppuraportissa (2020) tuodaan esiin, että mukana olleet työntekijät kokivat suurimmalta osin LP-työn soveltuvan hyvin vastaanottopalveluihin ja omaan työhön. Lähtökohtaisesti työntekijät eivät kokeneet LP-työskentelyn lisänneen työstressiä, kolmanneksella se jopa väheni ja työmotivaatio ja työnilo kasvoivat.
Lapset puheeksi -menetelmä organisaatio-/maakuntatason näkökulmasta
Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä on LP -työ toteutettu LP-palvelumallin mukaisesti. Niemelän ja hänen tutkijakollegojensa vuonna 2019 julkaistun vaikuttavuustutkimuksen mukaan alaikäisten ohjaaminen lastensuojelupalveluiden piiriin väheni merkittävästi alueella v. 2013–2016 samaan aikaan kun ne jatkoivat lisääntymistä koko maan tasolla.
Tulokset viittaavat siihen, että LP –palvelumallilla on vaikuttavuutta väestön tasolla sekä perheiden toimintaan että nuorten saamaan tukeen.
Menetelmään liittyen on julkaistu myös alueellisia raportteja ja selvityksiä, esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Menetelmän käytön jälkeen sairaanhoitopiirissä ovat vähentyneet lastensuojeluilmoitukset, lasten ja nuorten sijoitukset sekä erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä.
Kansikuva
