Lapsibudjetoinnin työkalun kehittäminen ja käyttöönotto Kymenlaakson hyvinvointialueella, Kymenlaakson hyvinvointialue, (RRP, P4, I4, I1)
Työpaketissa otetaan käyttöön lapsibudjetoinnin työkalu Kymenlaakson hyvinvointialueella. Työkalua hyödynnetään mm. lasten, nuorten ja perheiden palveluiden resurssien suunnittelussa ja kohdentumisessa erityisesti varhaisen tuen palveluihin.
Kymenlaakson korkea palvelutarve ja haastava taloustilanne yhdistettynä koronaviruspandemian kasvattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaan luovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiselle ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiselle. Kymenlaakso on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen näkökulmasta haastava, sillä alueen väestön palvelutarve on suuri, syntyvyys vähäistä ja ikääntyneiden osuus väestöstä on maan suurimpia.
Hyvinvointialue on julkisten palvelujen organisaatio, joka järjestää alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Suomessa on 21 hyvinvointialuetta, jotka muodostuvat pääosin maakuntajaon pohjalta. Valtio rahoittaa hyvinvointialueiden toiminnan.
Hyvinvointialueuudistus tarvitaan yhdenvertaisten palvelujen varmistamiseksi, kaventamaan hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitsemään kustannusten kasvua. Tavoitteena on siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä peruspalveluihin ja ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin sekä parantaa hoitoon pääsyä. Pelastustoimen osalta tavoitteena on parantaa turvallisuutta, ja varmistaa valtakunnallisesti yhtenäinen ja häiriötön pelastustoimen järjestelmä.
Kymenlaakson hyvinvointialuestrategiassa hyvinvointialueen strategisiksi tavoitteiksi on määritelty
- Tarpeenmukaiset ja vaikuttavat palvelut kaikille kymenlaaksolaisille
- Talouden tasapaino uudistumisen myötä
- Hyvinvoiva henkilöstö
Lapsibudjetoinnin toimintamallilla pyritään tukemaan tiedolla johtamista, jotta alueen lasten, nuorten ja perheiden palvelut olisivat vaikuttavia, oikein kohdistettu sekä taloudellisesti kestäviä.
Kehittäjäjoukko koostuu Kymenlaakson hyvinvointialueen RRP-hankkeen kehittäjistä. Lisäksi kehittämisessä on mukana Kymenlaakson hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johto, sekä palveluiden, talouden ja tietojohtamisen ammattilaisia.
Kehitykseen osallistuvat tahot tuodaan yhteen erilaisissa kokouksissa ja työpajoissa. Lapsibudjetoinnin asiaa tuodaan hyvinvointialueella aktiivisesti esiin jo kehittämisen aikana esimerkiksi johdon kokouksissa. Tällä pyritään edistämään toimintamallin juurtumista jo kehittämisvaiheessa.
Otetaan käyttöön lapsibudjetoinnin työkalu. Tavoitteena on, että työkalu auttaa talous- ja toimintasuunnitelman teossa visualisoimalla Kymenlaakson alueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden käyttöä ja palvelutarvetta.
Lapsibudjetointi on talousarvion tarkastelua lasten oikeuksien näkökulmasta. Kymenlaakson hyvinvointialueella on tavoitteena kehittää lapsibudjetoinnille työkalu, jolla seurataan lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuneita kuluja hyvinvointialueella ja alueen kunnissa. Lisäksi työkaluun implementoidaan hyvinvointialueen toiminnan tietoja kohdistettuna erityisesti lapsiin, nuoriin ja perheisiin, sekä heidän hyvinvointinsa tilaa kuvaavia indikaattoreita esimerkiksi kouluterveyskyselystä. Työkalussa hyvinvointialueen ja kuntien talous- ja toimintatiedot jaotellaan palveluiden vaativuuden mukaisesti ja erityisesti ennaltaehkäiseviä sekä varhaisen tuen palveluita halutaan korostaa tässä mallissa.
Työkalun rakentamisen lisäksi vuoden 2025 aikana pilotoidaan lapsibudjetoinnin laajempaa toimintamallia, jonka aikana testataan raportin toimivuutta ja käytettävyyttä, sekä koulutetaan alueen asiantuntijoita ja johtajia työkalun käyttöön. Toimintamallin juurtumiseksi luodaan lapsibudjetoinnin vuosikello, jonka avulla lapsibudjetointi pyritään jalkauttamaan osaksi jo olemassa olevia hyvinvointialueen ja maakunnallisen verkostoyhteistyön johtamisen rakenteita.
Käytännössä lapsibudjetoinnin työkalu ja toimintamalli tulevat tukemaan hyvinvointialuetta talouden ja toiminnan suunnittelussa, arvioinnissa ja seurannassa. Hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen yhteistyössä lapsibudjetointia voidaan hyödyntää mm. alueellisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman rakentamisessa sekä päätöksenteon tukena.
Lapsibudjetoinnin työkalua on tarkoitus käyttää tiedolla johtamisen tukena, talouden, toiminnan ja vaikuttavuuden suunnittelussa, seurannassa sekä arvioinnissa. Lapsibudjetoinnin toimintamalli voi toimia apuna niin kokonaiskuvan ymmärryksessä kuin tarkemmassa tarkastelussa esimerkiksi yksittäisen palvelun tai ilmiön kohdalla. Työkalun käyttäjinä nähdään hyvinvointialueen johtajat sekä esihenkilöt ja talouden asiantuntijat, jotka voivat hyödyntää työkalua esimerkiksi talousarvion suunnittelussa sekä toiminnan kehittämisessä. Toimintamallin kannalta on tärkeää, että lapsibudjetoinnin prosessiin osallistuu ammattilaisia organisaation eri tasoilta ja tulosalueilta, sillä siten lapsibudjetoinnin analyysistä voidaan tuottaa mahdollisimman kattava, ja hyvinvointialueen palveluiden tarkastelu kokonaisuutena mahdollistuu.
Hyvinvointialueen johtajien ja päättäjien lisäksi lapsibudjetoinnin toimintamallin toivotaan edistävän Kymenlaakson maakunnallista verkostoyhteistyötä ja tiedolla johtamista. Maakunnalliseen verkostoyhteistyöhön osallistuu hyvinvointialueen lisäksi alueen kuntien ammattilaisia esimerkiksi sivistystoimesta, sekä lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivien järjestöjen osallistujia. Lapsibudjetoinnin työkaluun sisällytetään kuntia koskevia taloustietoja valtakunnallisen AURA-palveluluokituksen mukaisesti. Tällä pyritään tuomaan esiin mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva lapsiin ja nuoriin käytettävistä julkisista varoista Kymenlaakson alueella. Analyysin tuloksia esitellään säännöllisesti verkostomaisen yhteistyön kokouksissa, ja toimintamallia pyritään kehittämään yhteistyössä myös kuntien ja järjestöjen tarpeiden eduksi.
Lapsibudjetoinnin työkalun kehityksessä Kymenlaakson hyvinvointialueella seurataan ja hyödynnetään kansallista kehitystyötä lapsibudjetointiin liittyen. Erityisesti työkalun rakentamisessa on hyödynnetty STM:n alaista ja lapsistrategian koordinoimaa lapsibudjetoinnin pilottia, jossa tuotettua palveluluokkakohtaista liikennevaloluokittelua hyödynnetään myös Kymenlaakson hyvinvointialueen lapsibudjetoinnissa.
Lapsibudjetoinnin työkalun talousanalyysin tukena on käytetty Valtioneuvoston kanslian julkaisua Lapsilähtöinen budjetointi vuodelta 2020.
Talous- ja toimintatietojen lisäksi lapsibudjetoinnin työkalussa implementoidaan erilaisia lasten ja nuorten hyvinvoinnin indikaattoreita. Kansallisessa kehitystyössä on määritelty lapsibudjetoinnille merkittäviä hyvinvoinnin indikaattoreita esimerkiksi Valtiovarainministeriön raportissa vuodelta 2022.