Lapsibudjetoinnin työkalun kehittäminen ja käyttöönotto Kymenlaakson hyvinvointialueella, Kymenlaakson hyvinvointialue, (RRP, P4, I4, I1)
Työpaketissa otetaan käyttöön lapsibudjetoinnin työkalu Kymenlaakson hyvinvointialueella. Työkalua hyödynnetään mm. lasten, nuorten ja perheiden palveluiden resurssien suunnittelussa ja kohdentumisessa erityisesti varhaisen tuen palveluihin.
Toimintamallin nimi
Työpaketissa otetaan käyttöön lapsibudjetoinnin työkalu Kymenlaakson hyvinvointialueella. Työkalua hyödynnetään mm. lasten, nuorten ja perheiden palveluiden resurssien suunnittelussa ja kohdentumisessa erityisesti varhaisen tuen palveluihin.
Lapsibudjetointi tarkoittaa talousarvion ja tehtävien toimenpiteiden tarkastelua lasten oikeuksien näkökulmasta. Kymenlaakson hyvinvointialueella kehitettävä lapsibudjetoinnin työkalu auttaa lapsibudjetoinnin toteuttamisessa hyvinvointialueella sekä alueen kunnissa, sillä työkalulla voidaan visualisoida ja tuoda ilmi hyvinvointialueella ja kunnissa tehdyt rahalliset panostukset sekä mitä rahoilla on saatu aikaan. Erityisesti painopisteenä on lapsiin, nuoriin ja perheisiin tehdyt ennaltaehkäisevät ja varhaisen tuen panostukset, sillä siirtämällä palveluiden painopistettä raskaammista palveluista varhaiseen tukeen, voidaan välttää inhimillistä kärsimystä sekä ylimääräisten hoitokustannusten ja hoitovajeen syntymistä.
Lapsibudjetoinnin toimintamalli on suunnattu hyvinvointialueen johdolle osaksi tiedolla johtamisen prosessia. Apuna analyysissä heillä on ammattilaisia niin tietojohtamisesta, taloudesta kuin substanssiosaajia. Lisäksi toimintamalliin kuuluu oleellisesti analyysin tulosten jako kuntien ja järjestöjen verkostoyhteistyössä, jossa työkalua voidaan käyttää esimerkiksi maakunnallisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kehittämisessä.
Lapsibudjetoinnin työkalu mahdollistaa talous- ja toimintatietojen seurannan kohdistettuna nimenomaisesti lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Työkalu toteutetaan Power BI -raporttina, jonka tulkitsemisessa ja käyttöönotossa hyvinvointialueen johtoa ja asiantuntijoita tuetaan. Raporttiin on toteutettu hyvinvointialueen kustannuspaikkakohtainen liikennevaloluokittelu, joka tuottaa informaatiota siitä, kuinka paljon alueen varoja käytetään ennaltaehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin, tukeviin perustason palveluihin ja kuinka paljon resursseja erikoissairaanhoito ja ympärivuorokautiset palvelut vievät. Työkalu mahdollistaa myös tarkemman palvelunkäyttödatan analyysin ikäryhmittäin: alle kouluikäiset (0-6-vuotiaat), alakouluikäiset (7-12 vuotiaat), yläkouluikäiset (13-15 vuotiaat), toisen asteen opiskelijat (16-17 v) sekä täysi-ikäiset palveluiden käyttäjät (18+). Lisäksi palvelunkäyttöä voidaan tarkastella kuntakohtaisesti.
Lisäksi lapsibudjetoinnin työkalun hyötynä on tiedon keskittyminen yhteen paikkaan. Työtä tehdessä on huomattu, että tietoa on hyvinvointialueella paljon, mutta osa on vaikeasti löydettävissä tai jaoteltu esimerkiksi tulosyksiköittäin. Lapsibudjetoinnin raportissa pystytään pureutumaan yksittäisiin palveluihin, mutta pääpainopiste on kokonaisuuden seurannassa. Tämän toivotaan ehkäisevän siiloutumista ja edistävän yhteistyötä eri toimialojen välillä.
Kymenlaakson korkea palvelutarve ja haastava taloustilanne yhdistettynä koronaviruspandemian kasvattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaan luovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiselle ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiselle. Kymenlaakso on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen näkökulmasta haastava, sillä alueen väestön palvelutarve on suuri, syntyvyys vähäistä ja ikääntyneiden osuus väestöstä on maan suurimpia.
Hyvinvointialue on julkisten palvelujen organisaatio, joka järjestää alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Suomessa on 21 hyvinvointialuetta, jotka muodostuvat pääosin maakuntajaon pohjalta. Valtio rahoittaa hyvinvointialueiden toiminnan.
Hyvinvointialueuudistus tarvitaan yhdenvertaisten palvelujen varmistamiseksi, kaventamaan hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitsemään kustannusten kasvua. Tavoitteena on siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä peruspalveluihin ja ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin sekä parantaa hoitoon pääsyä. Pelastustoimen osalta tavoitteena on parantaa turvallisuutta, ja varmistaa valtakunnallisesti yhtenäinen ja häiriötön pelastustoimen järjestelmä.
Lapsibudjetoinnin työkalua on tarkoitus käyttää tiedolla johtamisen tukena, talouden, toiminnan ja vaikuttavuuden suunnittelussa, seurannassa sekä arvioinnissa. Lapsibudjetoinnin toimintamalli voi toimia apuna niin kokonaiskuvan ymmärryksessä kuin tarkemmassa tarkastelussa esimerkiksi yksittäisen palvelun tai ilmiön kohdalla. Työkalun käyttäjinä nähdään hyvinvointialueen johtajat sekä esihenkilöt ja talouden asiantuntijat, jotka voivat hyödyntää työkalua esimerkiksi talousarvion suunnittelussa sekä toiminnan kehittämisessä. Toimintamallin kannalta on tärkeää, että lapsibudjetoinnin prosessiin osallistuu ammattilaisia organisaation eri tasoilta ja tulosalueilta, sillä siten lapsibudjetoinnin analyysistä voidaan tuottaa mahdollisimman kattava, ja hyvinvointialueen palveluiden tarkastelu kokonaisuutena mahdollistuu.
Hyvinvointialueen johtajien ja päättäjien lisäksi lapsibudjetoinnin toimintamallin toivotaan edistävän Kymenlaakson maakunnallista verkostoyhteistyötä ja tiedolla johtamista. Maakunnalliseen verkostoyhteistyöhön osallistuu hyvinvointialueen lisäksi alueen kuntien ammattilaisia esimerkiksi sivistystoimesta, sekä lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivien järjestöjen osallistujia. Lapsibudjetoinnin työkaluun sisällytetään kuntia koskevia taloustietoja valtakunnallisen AURA-palveluluokituksen mukaisesti. Tällä pyritään tuomaan esiin mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva lapsiin ja nuoriin käytettävistä julkisista varoista Kymenlaakson alueella. Analyysin tuloksia esitellään säännöllisesti verkostomaisen yhteistyön kokouksissa, ja toimintamallia pyritään kehittämään yhteistyössä myös kuntien ja järjestöjen tarpeiden eduksi.
Kansikuva
