Lapsiperheiden palveluohjauksen käynnistämisen askeleet
Lapsiperheiden palveluohjauksen toiminnan käynnistämisen tueksi koottu materiaali, jonka avulla perhekeskusalueilla voidaan tehdä tarvittavat toimenpiteet ja käynnistää lapsiperheiden palveluohjauksen toiminta perhekeskuksissa.
Lapsiperheiden palveluohjauksen kehittämistyötä on tehty jo ennen HVA-siirtymää entisisiä soteorganisaatioissa ja yhteistyössä eri perhekeskustoimijoiden kanssa. Tällä hetkellä kehittämistyöhön vaikuttaa laajasti ja erityisesti tarve vahvistaa monialaista yhteistyötä eri ammattilaisten kesken. Taustalla ovat kasvaneet palvelutarpeet erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvissä asioissa, lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluiden kesken oleva organisoituminen ja perheiden arjen kompleksiset tilanteet, jotka näkyvät monissa eri palveluissa ja toiminnoissa. Yksi kehittämistyöhön keskeisesti tässä tilanteessa vaikuttava asia on myös HVA-siirtymään liittyvät yleisen organisoitumisen haasteet, uusi iso organisaatio on vielä "nuori" eikä kaikkia toimintoja ja osa-alueita ole vielä ehditty linjata eikä saada yhdenmukaistettua. Se tuo haasteita mm. kehittämistyön johtamiseen ja vastuuasioihin kehittämistyön eteenpäin viemisestä.
Uusien toimintamallien pohtiminen on välttämätöntä muuttuneessa toimintaympäristössä. Muuttuneeseen toimintaympäristöön vaikuttavat hyvinvointialueelle siirtymisen myötä tulleet uudet organisoitumisen tavat, uudet toimintayksiköt, mutta myös kasvaneet palvelutarpeet ja pula osaajista. Kehittämistyössä näkyy kentällä oleva osaajapula. Kiire ja työmäärä aiheuttaa sen, että kehittämistyölle ei koeta olevan aikaa, siihen ei ehditä mukaan ja sen johdosta ammattilaiset eivät koe heillä olevan riittävästi osallisuuden mahdollisuuksia tuoda omaa osaamistaan ja asiantuntemustaan kehittämiseen. Kehittämistyön koetaan olevan toisinaan irrallista ja sen eteneminen on hidasta, kun kentän ammattilaisia ei saada sitoutettua mukaan uusiin toimintamalleihin.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella HVA-siirtymä toi mukanaan kirjavan joukon erilaisia toimintamalleja ja tapoja toteuttaa palveluihin ohjautumisen käytäntöjä . Pohjois- pohjanmaa toimintaympäristönä on maantieteellisesti ja kuntien lukumäärän mukaisesti laaja kokonaisuus , jossa yhdenvertaisuus ja yhdenmukaisuus on vaikea toteuttaa monien erilaisten kunta- ja soteorganisaatiotaustojen ja erilaisten rakenteiden vuoksi. Kehittämistyöllä lähdettiin pienempien, palvelualueilla tapahtuvien kokeilujen kautta etsimään ja kokeilemaan hyviä tapoja toteuttaa asiakaslähtöinen ja perhekeskustoimintamallin mukainen integroiva ja koordinoivasti toimiva lapsiperheiden palveluohjaus. Tässä toimintamallissa kuvatut kokemukset ovat Pohjois- Pohjanmaan (Pohteen) hyvinvointialueen yhden palvelualueen sisällä tapahtuneista kokeiluista ja kokemuksista kerättyjä huomioita ja havaintoja.
Kehittämistyössä koettiin tärkeäksi ratkaista etenkin siirtymän myötä palveluiden saavutettavuuteen liittyvät haasteet, parantaa palveluihin ja tuen piiriin ohjautumisen oikea-aikaisuutta ja lisätä monialaista yhteistyötä jo ensiyhteydenotosta alkaen.
Kuva
Rannikon ja Oulun eteläisen palvelualueella palveluohjauskehittämisen työryhmä koottiin organisaation vastuuyksikköpäälliköistä, joiden alaisuudessa eri ikäryhmien palveluohjaustoiminnot ovat. Työryhmässä oli mukana myös asiakasrajapinnassa palveluohjausta tekeviä ammattilaisia aikuisten sosiaalipalveluista ja lapsiperhepalveluista.
Monialainen kehittäjätyöryhmä työskenteli systemaattisesti ja tavoitteellisesti, antoi asiantuntijuutta kehittämistyöhön ja mahdollisti palveluohjauskehittämisen etenemisen ja siitä viestimisen laajasti palvelualueen eri toimijoille.
Kehittäjäryhmän työskentelyssä hyödynnettiin erilaisia sähköisiä työvälineitä, erilaisia kehittämistyön ja fasilitoinnin menetelmiä ja pyrittiin eri keinoin luomaan yhteinen tavoitetila ja kokonaisuusymmärrys palveluohjauksen toiminnasta alueella.
Yhteiskehittämisen keinoin pyrittiin tavoittamaan kaikki keskeiset yhdyspintatoimijat. Tiimien omat kehittämistapaamiset, erilaiset sähköisesti/digitaalisesti toteutetut palautekyselyt ja ideariihet toivat moniäänisyyttä ja tärkeitä näkökulmia uusien toimintamallien kehittämiseen ja käyttöönottoon.
Tavoitteena on lisätä saavutettavuutta, parantaa tuen ja palveluiden oikea-aikaisuutta sekä vahvistaa monialaista yhteistyötä perheiden moninaisissa asioissa.
Lapsiperheiden palveluohjauksen kehittämistyön kohderyhmänä ovat ensisijaisesti olleet työhön kiinnittyvät ammattilaiset ja heidän esihenkilönsä. Kohderyhmään kuuluvat myös laajasti alueen johtoryhmät ja keskeiset yhdyspintatoimijat.
Kehittämistyön keskiössä on asiakasymmärryksen osalta koottu työn tueksi työryhmä, jossa on käyty säännollistä dialogia ja kerätty kokemuksia kehittämistyön matkan eri vaiheissa. Työryhmässä on ollut edustajia kentän ammattilaisilta, esihenkilöistä, palvelu- ja toimialueen johdosta ja yhdyspinnoilta. Osallisuutta on pyritty lisäämään erilaisin työvälinein ja menetelmin, hyödynnetty sähköisiä alustoja ja erilaisia työpajamenetelmiä.
Kuva
Lapsiperheiden palveluohjauksen kokonaisuuden kehittämistyön tuotoksista ja tuloksista on koottu perusidea, työväline jonka avulla lapsiperheiden palveluohjauskäytäntöä voidaan lähteä käynnistämään ja kehittämään muillakin alueilla.
Kuva
lapsiperheiden palveluohjauksen käynnistämistyössä olennaista on luoda aluksi keskeisten toimijoiden ja johdon kesken yhteinen ymmärrys käsillä olevan työn keskeisistä sisällöistä, toimenpiteistä ja tarvittavista resursseista. On tärkeää, että projektin ja prosessin vastuut jaetaan selkeästi, ja kehittäjillä ja johtoryhmillä tulee olla riittävästi tilaisuuksia ja mahdollisuuksia vuoropuheluun. On hyvä varmistaa ja mahdollistaa nopeatkin kontaktit ja päätöksenteon edellytykset.
Systemaattinen ja säännöllinen tapaamisten rytmittäminen on edellytys toimintamallin kehittämiselle ja myöhemmin työn käynnistymiselle. On tärkeää saada tarvittavat toimijat sitoutumaan yhteisesti sovittuun työskentelyaikatauluun.
Alueella toimii viiden kunnan alueella yhteinen keskitetty lapsiperheiden palveluohjaus. Alueen asukkailla ja ammattilaisilla on tiedossaan yksi paikka, josta voi monikanavaisesti kysyä neuvoa ja tukea lapsiperheiden asioissa.