Lapsiperheiden palveluohjauksen käynnistämisen askeleet
Lapsiperheiden palveluohjauksen toiminnan käynnistämisen tueksi koottu materiaali, jonka avulla perhekeskusalueilla voidaan tehdä tarvittavat toimenpiteet ja käynnistää lapsiperheiden palveluohjauksen toiminta perhekeskuksissa.
Toimintamallin nimi
Lapsiperheiden palveluohjauksen toiminnan käynnistämisen tueksi koottu materiaali, jonka avulla perhekeskusalueilla voidaan tehdä tarvittavat toimenpiteet ja käynnistää lapsiperheiden palveluohjauksen toiminta perhekeskuksissa.
Kuva
Kuvateksti
Kuvassa lapsiperheiden palveluohjauksen toiminnan käynnistämisen vaiheet.Lapsiperheiden palveluohjauksen kokonaisuuden kehittämistyön tuotoksista ja tuloksista on koottu perusidea, työväline jonka avulla lapsiperheiden palveluohjauskäytäntöä voidaan lähteä käynnistämään ja kehittämään muillakin alueilla.
Lapsiperheiden palveluohjauksen kehittämistyötä on tehty jo ennen HVA-siirtymää entisisiä soteorganisaatioissa ja yhteistyössä eri perhekeskustoimijoiden kanssa. Tällä hetkellä kehittämistyöhön vaikuttaa laajasti ja erityisesti tarve vahvistaa monialaista yhteistyötä eri ammattilaisten kesken. Taustalla ovat kasvaneet palvelutarpeet erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvissä asioissa, lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluiden kesken oleva organisoituminen ja perheiden arjen kompleksiset tilanteet, jotka näkyvät monissa eri palveluissa ja toiminnoissa. Yksi kehittämistyöhön keskeisesti tässä tilanteessa vaikuttava asia on myös HVA-siirtymään liittyvät yleisen organisoitumisen haasteet, uusi iso organisaatio on vielä "nuori" eikä kaikkia toimintoja ja osa-alueita ole vielä ehditty linjata eikä saada yhdenmukaistettua. Se tuo haasteita mm. kehittämistyön johtamiseen ja vastuuasioihin kehittämistyön eteenpäin viemisestä.
Uusien toimintamallien pohtiminen on välttämätöntä muuttuneessa toimintaympäristössä. Muuttuneeseen toimintaympäristöön vaikuttavat hyvinvointialueelle siirtymisen myötä tulleet uudet organisoitumisen tavat, uudet toimintayksiköt, mutta myös kasvaneet palvelutarpeet ja pula osaajista. Kehittämistyössä näkyy kentällä oleva osaajapula. Kiire ja työmäärä aiheuttaa sen, että kehittämistyölle ei koeta olevan aikaa, siihen ei ehditä mukaan ja sen johdosta ammattilaiset eivät koe heillä olevan riittävästi osallisuuden mahdollisuuksia tuoda omaa osaamistaan ja asiantuntemustaan kehittämiseen. Kehittämistyön koetaan olevan toisinaan irrallista ja sen eteneminen on hidasta, kun kentän ammattilaisia ei saada sitoutettua mukaan uusiin toimintamalleihin.
Lapsiperheiden palveluohjauksen kehittämistyön kohderyhmänä ovat ensisijaisesti olleet työhön kiinnittyvät ammattilaiset ja heidän esihenkilönsä. Kohderyhmään kuuluvat myös laajasti alueen johtoryhmät ja keskeiset yhdyspintatoimijat.
Kehittämistyön keskiössä on asiakasymmärryksen osalta koottu työn tueksi työryhmä, jossa on käyty säännollistä dialogia ja kerätty kokemuksia kehittämistyön matkan eri vaiheissa. Työryhmässä on ollut edustajia kentän ammattilaisilta, esihenkilöistä, palvelu- ja toimialueen johdosta ja yhdyspinnoilta. Osallisuutta on pyritty lisäämään erilaisin työvälinein ja menetelmin, hyödynnetty sähköisiä alustoja ja erilaisia työpajamenetelmiä.
lapsiperheiden palveluohjauksen käynnistämistyössä olennaista on luoda aluksi keskeisten toimijoiden ja johdon kesken yhteinen ymmärrys käsillä olevan työn keskeisistä sisällöistä, toimenpiteistä ja tarvittavista resursseista. On tärkeää, että projektin ja prosessin vastuut jaetaan selkeästi, ja kehittäjillä ja johtoryhmillä tulee olla riittävästi tilaisuuksia ja mahdollisuuksia vuoropuheluun. On hyvä varmistaa ja mahdollistaa nopeatkin kontaktit ja päätöksenteon edellytykset.
Systemaattinen ja säännöllinen tapaamisten rytmittäminen on edellytys toimintamallin kehittämiselle ja myöhemmin työn käynnistymiselle. On tärkeää saada tarvittavat toimijat sitoutumaan yhteisesti sovittuun työskentelyaikatauluun.
Alueella toimii viiden kunnan alueella yhteinen keskitetty lapsiperheiden palveluohjaus. Alueen asukkailla ja ammattilaisilla on tiedossaan yksi paikka, josta voi monikanavaisesti kysyä neuvoa ja tukea lapsiperheiden asioissa.
Kansikuva
