Lapsiperheiden yhteisasiakasohjaus 2023
Lapsiperheiden yhteisasiakasohjauksella kehitetään useita palveluita tarvitsevien lapsiperheiden palveluiden yhteensovittamista. Tavoitteena on vahvistaa perhekeskustoiminnassa tehtävää perhekeskeistä mielenterveys- ja kuntoutustyötä sekä edistää vastuutyöntekijämallia.
Oivalla ja ymmärrä
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue -Siun sote vastaa maakunnan alueen sote- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä 1.1.2023 alkaen. Hyvinvointialueeseen kuuluu 13 kunnan alue, jotka on jaettu neljään toiminnalliseen alueeseen- pohjoinen, eteläinen, keskinen ja läntinen.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen väkiluku on ollut vuonna 2021 163281 asukasta (Tilastokeskus, 2023). Alle 18-vuotiaita Pohjois-Karjalassa on noin 16,4 % eli n.26 800 asukasta. Arviolta 10–15 % heistä tarvitsee monimuotoista tukea. Alueen väestöstä on lapsiperheitä 32,5 %. Pohjois-Karjalan maakunnassa kodin ulkopuolelle sijoitettujen alaikäisten suhteellinen osuus on ollut 2010–2020-lukujen vaihteessa muun maan keskiarvoa n. 25 % suurempi. Viime vuosina maakunnassa on vuosittain sijoitettu kodin ulkopuolelle n. 2 % 0–17-vuotiaista, kun vastaava luku koko maassa on ollut 1,6 % (Sotkanet). Lukumääräisesti tämä on Pohjois-Karjalassa vuositasolla tarkoittanut n. 570 lasta. Myös kiireellisesti sijoitettujen osuus sekä psykiatrian laitoshoitopäivien määrä lapsuus- ja nuoruusikäisillä on pysynyt maan keskiarvoa korkeammalla tasolla. Näiden lukujen valossa voidaan todeta, että Pohjois-Karjalassa lasten, nuorten ja perheiden sote-palvelujärjestelmä ei tällä hetkellä onnistu oikea-aikaisessa auttamisessa ja hoidossa lähellekään optimaalisesti.
Siun soten strateginen palvelulupaus on ”oikea palvelu, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa”. Toiminnan päämääränä on vaikuttavimmat palvelut yhdessä tehden. Arvoina ovat asiakaslähtöisyys, avarakatseisuus, vastuullisuus, yhdenvertaisuus ja turvallisuus. Siun soten strategian mukaisesti palveluntuotannossa tulee löytää palvelumuotoja, joilla tämä kehityssuunta saataisiin katkaistua ja aidosti vietyä palvelujen painopistettä ennaltaehkäisevämpään suuntaan.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella -Siun sotessa on ollut käytössä jo vuodesta 2018 pilotoitu ja vuonna 2019 varsinaisesti käynnistetty yhteisasiakasohjaustoiminta yli 18-vuotiaille (Kivinen ja Linervo, 2021). Toiminnassa on huomioitu erityisesti paljon palveluita käyttäviä asiakkaita ja heidän palveluiden koordinaation tarvetta. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on myös paljon yhteisasiakastyöstä hyötyviä asiakkaita. Useita palveluita tarvitsevilla ja käyttävillä fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset palvelutarpeet kietoutuvat toisiinsa. Lapsen kehitykselliset vaikeudet sekä mielenterveyden ja koulunkäynnin ongelmat ovat tyypillisiä tilanteita, joissa tarvitaan monen sektorin asiantuntemusta. Erityisesti tilanteet, joihin liittyy samanaikaisesti kuormittunut perhetilanne (esim. vanhemman oma sairaus, perheen toimeentulo-ongelmat, yksinhuoltajuus, huoltoriidat, lähisuhdeväkivalta), vaativat sensitiivistä, perhelähtöistä ja kokonaistilanteen huomioivaa tuen suunnittelua.
Lapsiperheiden yhteisasiakastyö on lähtökohdiltaan moniulotteisempaa kuin täysi-ikäisillä. Perheiden monimuotoisuus ja tarve huomioida perhetilanne kokonaisuudessaan tekee työstä vaativaa. Perheissä voi olla useita henkilöitä ja alaikäisiäkin, joilla voi palvelujen koordinaation tarvetta olla ja sen vuoksi yhteisasiakasohjaus on sitovampaa ja pidempikestoista lapsiperheiden kanssa.
Asiakasymmärrystä on lisätty käytännön asiakastyön mahdollistamana. Kaksi hanketyöntekijää oli hankkeessa puolikkaalla työajalla ja lisäksi he olivat yhteisasiakasohjauksessa toisella puolikkaalla työajallaan. Lisäksi on hyödynnetty asiakaskyselyä ja asiakkaiden haastattelua toiminnan kehittämiseksi. Asiakasyhteistyötä on tehty perhekeskustoimijoiden kanssa verkostoissa, joka myös on lisännyt ymmärrystä asiakkaita koskevista ilmiöistä.
Paljon palveluja tarvitsevien lasten palvelukokonaisuudessa työntekijöitä tavattiin perhekeskusverkostossa ja hanketyöntekijät osallistuivat Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itlan) alueellisen oppimisverkoston ja paikallisten verkoston tapaamisiin. Työntekijöitä käytiin tapaamassa heidän omissa työyhteisöissä ja eri toimijoiden toimintaan käytiin tutustumassa hanketyön aikana. Työntekijöiltä kysyttiin palautetta toiminnan kehittämisen aikana.