Lapsiperheiden yhteisasiakasohjaus 2023
Lapsiperheiden yhteisasiakasohjauksella kehitetään useita palveluita tarvitsevien lapsiperheiden palveluiden yhteensovittamista. Tavoitteena on vahvistaa perhekeskustoiminnassa tehtävää perhekeskeistä mielenterveys- ja kuntoutustyötä sekä edistää vastuutyöntekijämallia.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Lapsiperheiden yhteisasiakasohjauksella kehitetään useita palveluita tarvitsevien lapsiperheiden palveluiden yhteensovittamista. Tavoitteena on vahvistaa perhekeskustoiminnassa tehtävää perhekeskeistä mielenterveys- ja kuntoutustyötä sekä edistää vastuutyöntekijämallia.
Toimintamalli lyhyesti
Syksyllä avautuu maakunnallinen puhelinnumero ammattilaisille. Etulinjassa on kokeneita asiantuntijahoitajia, joilla on erikoislääkäreiden tuki omasta työryhmästä. Dialogisen, perhelähtöisen verkostotyön keinoin autamme kartoittamaan kokonaistilannetta, yhteensovittamaan palveluja sekä aktivoimaan lapsen ja perheen lähiverkoston arjen pärjäävyyttä tukeviin toimiin.
Palveluun ei lähetetä vaan on luonteeltaan konsultatiivista ammattilaisten työtä tukevaa. Lisäksi sieltä voidaan tulla työpariksi tai sovitusti mukaan jo olemassa olevaan verkostoon. Piloteissa on saatu hyviä kokemuksia kouluille, varhaiskasvatukseen ja Siun soten omiin sijaishuoltoyksiköihin jalkautuvasta työstä. Sosiaalihuollon toimijat voivat pyytää tätä kautta terveydenhuollon asiantuntemusta ja työparia. Lisäksi yhteisasiakasohjauksen asiantuntijat kouluttavat muita ammattilaisia dialogiseen yhteisasiakkuustyöhön.
Hallinnollisesti palvelu sijoittuu neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon vastuualueelle ja on terveydenhuollon palvelua. Siun sotessa yhteisasiakasohjauksen rinnalla ja yhteistyökumppanina toimii sosiaalihuollon maakunnallinen palvelutarpeenarvioinnin puhelinnumero.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue -Siun sote vastaa maakunnan alueen sote- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä 1.1.2023 alkaen. Hyvinvointialueeseen kuuluu 13 kunnan alue, jotka on jaettu neljään toiminnalliseen alueeseen- pohjoinen, eteläinen, keskinen ja läntinen.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen väkiluku on ollut vuonna 2021 163281 asukasta (Tilastokeskus, 2023). Alle 18-vuotiaita Pohjois-Karjalassa on noin 16,4 % eli n.26 800 asukasta. Arviolta 10–15 % heistä tarvitsee monimuotoista tukea. Alueen väestöstä on lapsiperheitä 32,5 %. Pohjois-Karjalan maakunnassa kodin ulkopuolelle sijoitettujen alaikäisten suhteellinen osuus on ollut 2010–2020-lukujen vaihteessa muun maan keskiarvoa n. 25 % suurempi. Viime vuosina maakunnassa on vuosittain sijoitettu kodin ulkopuolelle n. 2 % 0–17-vuotiaista, kun vastaava luku koko maassa on ollut 1,6 % (Sotkanet). Lukumääräisesti tämä on Pohjois-Karjalassa vuositasolla tarkoittanut n. 570 lasta. Myös kiireellisesti sijoitettujen osuus sekä psykiatrian laitoshoitopäivien määrä lapsuus- ja nuoruusikäisillä on pysynyt maan keskiarvoa korkeammalla tasolla. Näiden lukujen valossa voidaan todeta, että Pohjois-Karjalassa lasten, nuorten ja perheiden sote-palvelujärjestelmä ei tällä hetkellä onnistu oikea-aikaisessa auttamisessa ja hoidossa lähellekään optimaalisesti.
Siun soten strateginen palvelulupaus on ”oikea palvelu, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa”. Toiminnan päämääränä on vaikuttavimmat palvelut yhdessä tehden. Arvoina ovat asiakaslähtöisyys, avarakatseisuus, vastuullisuus, yhdenvertaisuus ja turvallisuus. Siun soten strategian mukaisesti palveluntuotannossa tulee löytää palvelumuotoja, joilla tämä kehityssuunta saataisiin katkaistua ja aidosti vietyä palvelujen painopistettä ennaltaehkäisevämpään suuntaan.
Asiakasymmärrystä on lisätty käytännön asiakastyön mahdollistamana. Kaksi hanketyöntekijää oli hankkeessa puolikkaalla työajalla ja lisäksi he olivat yhteisasiakasohjauksessa toisella puolikkaalla työajallaan. Lisäksi on hyödynnetty asiakaskyselyä ja asiakkaiden haastattelua toiminnan kehittämiseksi. Asiakasyhteistyötä on tehty perhekeskustoimijoiden kanssa verkostoissa, joka myös on lisännyt ymmärrystä asiakkaita koskevista ilmiöistä.
Paljon palveluja tarvitsevien lasten palvelukokonaisuudessa työntekijöitä tavattiin perhekeskusverkostossa ja hanketyöntekijät osallistuivat Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itlan) alueellisen oppimisverkoston ja paikallisten verkoston tapaamisiin. Työntekijöitä käytiin tapaamassa heidän omissa työyhteisöissä ja eri toimijoiden toimintaan käytiin tutustumassa hanketyön aikana. Työntekijöiltä kysyttiin palautetta toiminnan kehittämisen aikana.
Toiminnan kehittämisen taustalla on aikuisten yhteisasiakasohjauksen ja Lapset puheeksi-palvelumalli. Lapsiperheiden yhteisasiakasohjauksen kehittämisessä on kuitenkin huomioitu lapsiperheiden erityispiirteitä, esim. usean aikuisen ja lapsen huomiointi, arjen monien ympäristöjen huomiointi, ei pelkästään sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmaa.
Toiminnan aloittamisessa ja kehittämisessä on huomioitava työntekijäresurssointi, yhteiset toiminnalliset tilat, tekniset ratkaisut kuten yhteinen yhteydenoton numero, tiedolla johtamisen tueksi mittariston ja vaikutusten arvioinnin suunnittelu.
vaatii tiedottamista ja vuoropuhelua, toiminnan esittelyä perhekeskustoimijoille.
Lapsiperheiden yhteisasiakasohjauksen tarve on kuvautunut merkittävänä. Tulsote-hankkeen aikaisella pilotilla ei voitu vastata kaikkien tukea tarvitsevien apuun. Tämän seurauksena asiakassegmentointia tulee edelleen tehdä toiminnan jatkuttua.
Työn ja toiminnan mallintamisen kautta eri ammattilaiset ovat omaksuneet dialogisen työn toimintatavakseen ja pilottialueilla toiminta on juurtunut hyvin nopeasti osaksi työtä.
Paljon hyvää palautetta on tullut perheiltä ja toimijoilta. Pilottialueilla yhteisen monialaisen työn tekeminen on vahvistunut. Asiakkailta myös saatiin palautetta, että heidät kuultiin paremmin ja nyt päällekkäiset palvelut vähenivät ja toiminta järkevöityi.