Lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun prosessit, Varsinais-Suomen HVA (RRP, P4, I1)

Lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun kriittisiä prosesseja kuvataan ja yhdenmukaistetaan. Lisäksi prosesseihin integroidaan toimintamalleja ja menetelmiä. 

Toimintaympäristö

Hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa 1.1.2023. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (Varha) sosiaalipalveluita tuotetaan 27 eri kunnan alueella, ja toimintamallit ja prosessit ovat eronneet toisistaan huolimatta siitä, että niiden toimintaa ohjaa sama lainsäädäntö. Hyvinvointialueen palvelujen organisoituminen yhtenäisiksi ja keskitetyiksi kokonaisuuksiksi on pitkällinen prosessi ja toteutuu vaiheittain. Hyvinvointialueen taloudelliset ongelmat ja säästötavoitteet luovat paineita yhtenäisten toimintatapojen ja sujuvien prosessin kehittämiseen.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Koko hyvinvointialueen yhtenäiset toimintatavat ja prosessit ovat tärkeitä yhdenvertaisuuden näkökulmasta sekä asiakkaiden että työntekijöiden osalta.

Varhassa aloitettiin kehittämään yhtenäisiä työohjeita lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun työntekijöille Varsinais-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus (Tulsote)-hankeen aikana vuosina 2022-2023. Kunnista kerättiin mm. hyviä käytäntöjä ja työohjeita laadittiin eri palvelutehtäviin. Tämä työ jäi osittain kesken hankkeen päätyttyä, koska Varhan palvelurakenne oli vielä keskeneräinen. Hyvinvointialueella tapahtuneet organisaatiomuutokset, uudet linjaukset ja päätökset sekä valvovien viranomaisten taholta (esim. AVI, Eduskunnan oikeusasiamies) tulleet muistutukset ovat lisäksi vaatineet muuttamaan ja päivittämään ohjeita sekä ohjeistamaan uusia työprosesseja.

Hyvinvointialueella on linjattu, että työohjeiden tallennuspaikkana toimii IMS-järjestelmä, jonne työprosessit kuvataan sekä prosessikuvauksina että kirjallisina ohjeina. Lähtötilanteessa työohjeet löytyivät Dokumenttikirjastosta kirjallisina ohjeina. Prosessikuvausten osalta saavutettavuus ja helppokäyttöisyys ei toteutunut IMS-järjestelmässä parhaalla mahdollisella tavalla ja suurin osa prosesseista oli kuvaamatta.

Hyvinvointialueella sosiaalihuollon palveluja on keskitetty palvelutehtävittäin, eikä yhdennettyä sosiaalityötä tehdä. Tämä mahdollistaa palveluprosessien vahvistamisen ja yhdenmukaiset käytännöt.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaan näkökulmasta yhtenäiset ja sujuvat toimintatavat ja prosessit takaavat asiakkaille oikeusturvan ja yhdenvertaisen kohtelun. Tämä edistää sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvointia koko yhteiskunnassa. Ammattilaiselle työ helpottuu, kun prosessit on suunniteltu, kuvattu ja ohjeistettu kansallisten ohjeiden ja lainsäädännön vaatimalla tavalla. Organisaation näkökulmasta toimintatapojen yhtenäisyys luo läpinäkyvyyttä ja hallittavuutta prosessien osalta.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun prosessien vahvistaminen tapahtuu yhteistyössä Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hankkeen ja hyvinvointialueen lapsiperheiden erityispalveluiden palvelutuotannon kanssa. Lisäksi hyvinvointialueen järjestämisen palveluiden yhteyshenkilöt ja erityisasiantuntijat tuovat asiantuntemustaan esimerkiksi asiakirjahallinnon ja juridiikan osalta. Palvelutuotannosta on sovittu yhteyshenkilöksi palvelupäällikkö, joka tuo hankkeeseen tietoa organisaatiosta ja vie hankkeen kehittämiä asioita eteenpäin hyvinvointialueen päätöksentekojärjestelmässä. Lisäksi mukana ovat nimetyt työryhmät, jotka koostuvat palvelupäälliköistä, johtavista sosiaalityöntekijöistä ja muista sosiaalialan ammattilaisista. Työryhmien kanssa on sovittu säännölliset tapaamiset ja heidän tehtävänsä on määritelty ohjaamaan ja priorisomaan hanketyötä.

Tavoiteltu muutos

Työntekijöiden saataville tulevat kattavat, päivitetyt työohjeet ja prosessikuvaukset. Työohjeet ovat helposti löydettävissä ja niitä käytetään uusien työntekijöiden perehdytyksessä. Työohjeista pidetään koulutuksia, joiden avulla työohjeiden ja prosessikuvausten saavutettavuus paranee ja työntekijät oppivat käyttämään niitä.

Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hankkeessa prosessikuvaukset piirretään IMS-palvelujärjestelmään ja lisäksi niihin lisätään työohjeet dokumenttimuodossa. Hankkeessa osallistutaan prosessien jalkauttamiseen kouluttamalla ammattilaisia työohjeiden avulla.

Hankkeen päätyttyä IMS-järjestelmään on luotu käyttäjäryhmä, joka on hankkeen päätyttyä vastuussa ohjeiden ja prosessien päivittämisestä ja muokkaamisesta. 

Muutoksen mittaaminen

Tavoitteiden saavuttamista mitataan kyselyllä, joka on toteutettu ennen hankkeen alkamista kesäkuussa 2024. Kyselyssä on kartoitettu, miten laajasti työntekijät työohjeita käyttävät ja miten he työohjeet kokevat. Kysely on uusittu keväällä 2025 ennen hankkeen päättymistä.

Työohjekoulutusten osalta kerätään palautetta ja seurataan osallistujamääriä.

Toteutussuunnitelma

Työohjeet ja prosessikuvaukset ovat selkeitä ja helposti löydettävissä IMS-järjestelmässä. Järjestelmän rakenne ja otsikointi muokataan organisaation mukaisesti. Tarvittavia linkityksiä käyttämällä työntekijät löytävät tarvitsemansa työohjeet ja niihin liittyvät muut prosessit. Tämä edellyttää tiivistä vuoropuhelua järjestelmän vastuukäyttäjien, palvelutuotannon ja hankekoordinaattorien välillä. Sovitaan toimivat ja nopeat yhteydenottotavat sekä säännölliset seurantapalaverit työn edistymisestä.

Kaikki asiakasprosessien vaiheet tulee olla kuvattuna riittävän tarkasti ja yksityiskohtaisesti. Työohjeiden ja prosessikuvausten rakenne on mietittävä siten, että ohjeiden päivittäminen on mahdollisimman helppoa ja siihen on sovittu vastuuhenkilöt.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat Varhan lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun työntekijät. Kehittämistyössä on osallistettu palvelupäälliköitä, johtavia sosiaalityöntekijöitä ja muita lapsiperhesosiaalityön tai lastensuojelun ammattilaisia. He ovat linjanneet palveluprosessien sisältöjä ja kouluttaneet työntekijöitä päivitettyjen työohjeiden sekä piirrettyjen IMS-kuvausten avulla.

Ratkaisun perusidea

Toimintamalli luo selkeän prosessin lapsiperheiden erityispalveluiden työohjeiden muokkaamiseen ja päivittämiseen, mikä sisältää katselmointi- ja hyväksyntäprosessit. Työohjeiden hyväksynnän jälkeen on huomioitu työohjeiden kouluttaminen ammattilaisille, jotta ohjeet tulevat käyttöön ja näkyvät yhdenmukaisena palveluna hyvinvointialueen asukkaille. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Työohjeita on juurrutettu ja levitetty osaksi arjen toimintaa kuukausittain järjestettyjen työohjekoulutusten avulla. Työkoulutuksista on tehty tallenteet, jotka ovat jälkikäteen katsottavissa ja linkit niihin löytyvät työohjeista. Työohjeiden sijaintipaikka on toimintajärjestelmä IMS. Koulutusten yhteydessä on pyritty tekemään IMS:iä ammattilaisille tutuksi.  

Työohjeiden valmistuttua pidettiin palvelutehtäväkohtaiset työohjekoulutukset, joissa henkilöstölle koulutettiin heidän työtään koskevat työohjeet.  Palvelutehtäväkohtaisten koulutusten yhteydessä kysyttiin henkilöstöltä ovatko työohjeet ja IMS jo käytössä. Kävi ilmi, että monelle koulutukseen osallistuneista IMS oli vielä vieras, eikä työohjeet olleet tuttuja. Tämä huomioitiin koulutuksessa kouluttamalla myös IMSin sekä työohjeiden käyttöä.

Työohjeiden ja prosessien ylläpidosta ja päivittämisestä vastuu on jatkossa lapsiperheiden erityispalveluiden päälliköillä. Heille luotiin vuosijana, jonka mukaisesti katselmoitavat työohjeet ja prosessit tulevat säännöllisesti heidän palavereihinsa asialistalle. Henkilöstö voi nostaa työohjeista ja prosesseista päivitystarpeita esihenkilöidensä kautta ja työohjeita voidaan vuosijanan mukaisesti ottaa jatkuvasti työn alle. 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli vaatii nimetyt vastuuhenkilöt, joilla on selkeät tehtävät ja aikataulutus niiden tekemiseen. Esihenkilöiden, sekä päälliköiden että lähiesihenkilöiden, sitoutuminen on edellytys työohjeiden käytölle myös työntekijätasolla. Tämä toteutuu esimerkiksi muistuttelemalla säännöllisesti työohjeiden olemassaolosta ja ottamalla työohjeet työvälineeksi sekä perehdytykseen että päivittäisen työn tekemiseen. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Työohjeiden löydettävyyttä on pyritty parantamaan työohjekoulutusten yhteydessä, joissa on kerrottu ja esitelty ohjeiden sijaintipaikat. Ohjeet löytyvät hyvinvointialueen dokumenttien ja prosessien sijainti- ja tallennusohjeiden mukaisesti IMS-järjestelmästä ja lisäksi linkki IMS-järjestelmän ohjeisiin lisättiin hyvinvointialueen Sosiaalityön Intra-sivuille. Ennen hanketta työohjeet löytyivät Intran dokumenttikirjastosta, josta edelleen löytyvät linkit IMS-järjestelmään tallennettuihin työohjeisiin. 

Työohjeiden käytettävyyttä on parannettu lisäämällä toimivat sisällysluettelot sekä siistimällä ja selkeyttämällä työohjeiden visuaalista ulkonäköä kuvien ja taulukoiden avulla. Työohjeita on myös saatu merkittävästi tiivistettyä linkkien avulla. Uusiin työohjeisiin on pyydetty esimerkiksi kirjaamisen asiantuntijan ja juristin kommentit, jotta voidaan varmistua niiden lainmukaisuudesta. Saatujen kommenttien mukaisten muokkausten jälkeen työohjeet on viety hyväksyttäväksi lasten, nuorten ja perheiden tulosryhmän johtotiimiin ja tarvittaessa myös muiden tulosryhmien johtotiimeihin. 

Toimenpiteiden johdosta työohjeet ovat selkeämmät, helppokäyttöisemmät ja paremmin löydettävissä. Työohjeiden myötä hyvinvointialueella pystytään yhdenmukaistamaan lapsiperheiden erityispalveluissa tehtävää työtä.

Työohjeiden käyttöä kartoittavan Webropol-kyselyjen perusteella työohjeiden käyttö ei ole merkittävästi lisääntynyt verrattaessa kevään 2024 ja 2025 vastauksia. 4/25 kyselyssä suurin osa (44%) vastanneista kertoi käyttävänsä työohjeita 1-2 krt kuukaudessa, 5/24 kyselyssä suurin osa (39%) käytti työohjeita harvoin. Kyselyjä ei kuitenkaan voida pitää luotettavina, sillä vastausprosentti jäi kyselyjen osalta alle kymmeneen. Huomioitavaa on myös se, että valmiit ja viimeistellyt työohjeet saatiin julkaistua kokonaisuutena vasta kesäkuun 2025 alussa. Kevään 2025 kyselyyn vastanneet eivät näin ollen olleet vielä käyttäneet uusia työohjeita lopullisessa muodossaan.

Työohjekohtaiset koulutukset pidettiin Webropol-kyselyn jälkeen ja koulutuksissa kysyttiin osallistujilta Polls-kyselyn avulla työohjeiden käytöstä. Kyselyn perusteella avohuollon ja lapsiperhesosiaalityön työntekijöistä valtaosa (yli 80 %) oli käyttänyt työohjeita ainakin muutaman kerran. Sijaishuollon ja jälkihuollon osalta työohjeita oli käytetty huomattavasti vähemmän, mikä selittynee sillä, että työohjekoulutusten aiheet olivat koskeneet enemmän lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun avohuollon työohjeita.