Lasten ja nuorten interventiokoordinaatio, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Interventiokoordinaatiossa  jatkokehitetään Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa aloitettua lasten ja nuorten perustason palveluiden näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönottoa sekä lisätään tuen yhdenvertaista saatavuutta.

Toimintaympäristö

Näyttöön perustuvien menetelmien saatavuuden parantaminen perustason palveluissa vastaa Mielenterveysstrategian 2020-2030 tavoitteisiin. Lisäksi ajankohtaisesti on valmistelussa lasten ja nuorten terapiatakuu, joka todennäköisesti ohjaa lisäämään lapsille ja nuorille suunnattujen psykososiaalisten tuen ja hoidon interventioiden saatavuutta.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Lasten ja nuorten interventiokoordinaation kehittämistyö on aloitettu Kymenlaakson hyvinvointialueen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa, jossa on tehty kattava alkuselvitys alueen tilanteesta, aloitettu porrasteisen psykososiaalisen tuen ja hoidon mallin luominen sekä lisätty interventio-osaamista kouluttamalla ammattilaisille oirefokusoituja lyhytinterventioita.  

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Organisaation näkökulmasta interventioiden käyttöönottoon tarvitsee edelleen panostaa. Alueelle on lisätty lasten ja nuorten varhaisen vaiheen psykososiaalisten menetelmien osaamista, mutta niiden käyttöönotto ei ole onnistunut täysimääräisesti.

Ammattilaiselle tämä tarkoittaa sitä, ettei palveluissa ole välttämättä kuvattu selkeästi interventioiden käyttöä eikä ammattilainen saa osaamistaan kunnolla käyttöön.

Asiakkaan osalta mielenterveyden pulmiin saatu palvelu voi olla hyvin erilaista yksiköstä ja työntekijästä riippuen. Näyttöön tai tutkittuun tietoon perustuvien menetelmien saaminen saattaa myös viivästyä.

Miksi?

  • Mielenterveysoireista kärsivät lapset ja nuoret tulee tavoittaa aikaisemmin. 
  • Perustasolle tarvitaan vaikuttavaa psykososiaalista tukea ja hoitoa. 
  • Lasten ja nuorten tulee saada tarvitsemaansa apua ja heidän hoitonsa jatkuvuutta tulee parantaa. 
  • Hoitotakuuseen  vastaaminen.
Muutoksen mittaaminen

Toimintamalli on kokonaisuudessaan laaja ja yksittäistä mittaria muutoksen tarkasteluun ei ole mahdollista nimetä.

Muutoksesta kertovia mittareita ovat:
- Koulutettujen ammattilaisten määrät
- Lasten ja nuorten interventionavigaattorin ensijäsennyksen koulutetut ammattilaiset
- Toteutuneiden interventioiden ja interventionavigaattoreiden ensijäsennysten määrät
- Palveluyksiköt, joissa lasten ja nuorten interventionavigaattorit on otettu käyttöön 
 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Asiakasnäkökulmasta kohderyhmänä ovat lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjät, joille tarjotaan mielenterveyden haasteiden tukeen ja ennaltaehkäisyyn tarkoitettuja menetelmiä.
Asiakasymmärrystä on pyritty kartoittamaan erilaisten käyntisyy- ja diagnoositietojen tarkastelulla. Asiakkaita on osallistettu menetelmiin liittyvän palautteen kysymisen muodossa.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Lasten ja nuorten interventiokoordinaation kokonaisuuden kehittämisessä vertaiskehittäminen on ollut tärkeässä roolissa. Vertaiskehittämistä on tehty tiiviissä yhteistyössä Etelä-Suomen YTA-alueen lasten ja nuorten interventiokoordinaattoreiden yhteisessä verkostossa. Koordinaattoriverkostoa on ylläpitänyt Terapiat etulinjaan-toimintamalli.

Liitteet
Ratkaisun perusidea

Lasten ja nuorten interventiokoordinaation perusideana on ollut käyttöönottaa ja tukea näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönottoa ja juurtumista Kymenlaakson hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Lasten ja nuorten interventiokoordinaation osa-alueita:

  1. Hyvinvointialueen lasten ja nuorten porrasteisen psykososiaalisen tuen ja hoidon mallin toteutumisen koordinaatio ja tuki 
  2. Interventio- ja ensijäsennyskoulutukset  
  3. Interventioiden ylläpidon tuki
  4. Tiedolla johtamisen rakenteiden suunnittelu ja jalkautus
  5. Viestintä organisaatiotasolla ja kansallisesti
  6. Verkostoyhteistyö  organisaatiotasolla ja kansallisesti
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Interventiokoordinaatio tarvitsee onnistuakseen toimivan yhteistyön kaikkien niiden palveluiden kanssa, joissa näyttöön perustuvia menetelmiä tarjotaan lapsille, nuorille ja perheille. Nämä palvelut ovat monella eri toimialalla, joten toimivuuden ja käyttöönoton ehtona on toimiva yhteistyö ja päätöksenteon rakenne näiden palveluiden yhteistyönä. Tämän varmistamiseksi osana interventiokoordinaatiota on perustettu palveluiden johdosta koostuva lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien implementaatiotiimi, joka vastaa porrasteisen mallin sisällöstä, käyttöönotosta ja ylläpidosta.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto ja juurruttaminen on laaja ja monitahoinen kokonaisuus, jonka toteutukseen tarvitaan palvelujen rajat ylittävää yhteistyötä. On siis alusta asti tärkeää, että palveluiden johtajat ovat mukana suunnittelussa ja he linjaavat yhteisen näkemyksen kehittämisen suunnasta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Koordinaation tavoitteeksi on Suomen kestävän kasvun ohjemassa määritelty koulutusmäärien osalta, että 70% ammattilaisista tulisi olla koulutettuna valittuihin menetelmiin. Tämä tavoite saavutetaan hankekauden loppuun mennessä. 

Haasteena on edelleen menetelmien jatkuva käyttö menetelmäkoulutusten jälkeen, mutta toteutuneiden menetelmäjaksojen määrä on kuitenkin hiljalleen lisääntynyt ja juurtumiseen liittyvät toimenpiteet ovat hankkeen osalta jatkumassa vuoden 2025 loppuun asti.