Hankkeessa kehitetään toimintamalli ja kaikki tukipalvelut joita tarvitaan laajamittaisen, perustasolta toteutuvien, näyttöön perustuvien psykososiaalisten hoitojen tarjoamiseksi koko väestölle. 

Toteutettuja palveluita ovat mm. digitaalinen palvelualusta potilaiden omahoidoille ja ammattilaisen tukemille ohjatuille omahoidoille ja ammattilaisten digitaaliset tukipalvelut (Mielenterveystalo 3.0). Digitaalinen verkkokoulutusalusta ja julkisen sektorin koulutusohjelmat keskeisille etulinjan psykososiaalisille hoitoille. Hoitoonohjauksen algoritmi ja it-järjestelmä (terapianavigaattori), tarvittavat yhteistyörakenteet yo-sairaalan ja perustason välillä (terapiakoordinaattorijärjestelmä) sekä psykoterapian laaturekisteri. 

Hanke jatkuu ja on avoin yhteistyölle.  

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Terapiat etulinjaan - toimintamalli
Lyhyt kuvaus

Hankkeessa kehitetään toimintamalli ja kaikki tukipalvelut joita tarvitaan laajamittaisen, perustasolta toteutuvien, näyttöön perustuvien psykososiaalisten hoitojen tarjoamiseksi koko väestölle. 

Toteutettuja palveluita ovat mm. digitaalinen palvelualusta potilaiden omahoidoille ja ammattilaisen tukemille ohjatuille omahoidoille ja ammattilaisten digitaaliset tukipalvelut (Mielenterveystalo 3.0). Digitaalinen verkkokoulutusalusta ja julkisen sektorin koulutusohjelmat keskeisille etulinjan psykososiaalisille hoitoille. Hoitoonohjauksen algoritmi ja it-järjestelmä (terapianavigaattori), tarvittavat yhteistyörakenteet yo-sairaalan ja perustason välillä (terapiakoordinaattorijärjestelmä) sekä psykoterapian laaturekisteri. 

Hanke jatkuu ja on avoin yhteistyölle.  

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Mielenterveyden häiriöiden osuus työkyvyttömyyseläkkeistä on kasvanut jyrkästi viime vuosina. Ne ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy, sekä naisilla myös yleisin sairauspäivärahan syy.

Psykososiaalisten hoitojen, eli varsinaisen psykoterapian ja muiden psykososiaalisten hoitojen, saatavuus on aivan liian vähäistä suhteessa tarpeeseen. Noin joka viides suomalainen sairastuu elämänsä aikana mielenterveyden häiriöön, ja jopa yli puolen arvioidaan jäävän kokonaan vaille hoitoa. Vuosituhannen alussa masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneista n 10% oli saanut psykoterapiaa ennen eläköitymistään, eikä aiheesta ole tuoreempia tutkimuksia. Strukturoitujen psykososiaalisten hoitojen kustannusvaikuttavuudesta ja yhteiskunnallisten kokonaiskustannusten säästöstä on runsaasti laadukasta näyttöä.

Psykoterapian ja psykososiaalisten hoitojen saatavuuden ja laadun parantamiseen kohdistuukin suuria yhteiskunnallisia ja taloudellisia odotuksia. Tilanteen korjaamiseksi palveluvalikoimaneuvosto on päättänyt psykososiaalisten hoitojen kuulumisesta julkiseen palveluvalikoimaan ja uusi mielenterveysstrategia 2020-30 korostaa vaikuttavien psykososiaalisten hoitojen saatavuutta matalalla kynnyksellä. STM:n keskittämisasetus asettaa yliopistosairaalalle velvollisuuden huolehtia ”psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arvioinnista ja niiden osaamisen ylläpidosta” erva-alueellaan. Kansalaisaloitteet terapiatakuusta ja maksuttomasta psykoterapiakoulutuksesta ovat eduskunnan käsittelyssä.  

Hoitojärjestelmä ei ole kyennyt vastaamaan psykososiaalisten hoitojen tarpeen kasvuun. Nykykäsityksen mukaan vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti ongelmien ilmetessä. Mikä tahansa keskusteluapu ei kuitenkaan ole optimaalisesti vaikuttavaa. Käytännössä suomalainen järjestelmä on hyvin hidas ja jyrkästi porrastettu. Usein strukturoidut psykososiaaliset hoidot alkavat vasta erikoissairaanhoidossa, ja psykoterapiat painottuvat pitkiin KELA:n tukemiin kuntoutusterapioihin.

Keskeistä olisi nopeuttaa psykososiaalisten hoitojen saatavuutta ja vaikuttavuutta siirtämällä painopistettä perustasolle. Tämä on myös Tulevaisuuden sote-keskusohjelman tavoitteena. Vaikuttavien psykososiaalisten hoitojen valikoiman tuottaminen perustasolla vaatii kuitenkin kehittynyttä osaamista ja prosesseja, joiden kehittäminen ei onnistu helposti ilman vahvaa yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä kouluterveydenhuollon välillä. Yhteistyötä tarvitaan palveluiden sisällön kehittämisessä, palvelutuotannon toteuttamisessa ja laadun sekä vaikuttavuuden seurannassa. Skaalautuvien ja kustannustehokkaiden digitaalisten hoitomuotojen kehittäminen on osoittautunut kuntapohjaisessa järjestelmässä vaikeaksi ja tehottomaksi. Toisaalta psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ja KELAn kuntoutuspsykoterapioihin tulevien lähetemäärien kasvu on osaltaan kuormittanut järjestelmää ja tehnyt kehittämisen normaalitoiminnan puitteissa vaikeaksi.

Kansainvälisesti on olemassa merkittäviä onnistumisia, joilla psykososiaalisiin hoitoihin pääsyä on kyetty parantamaan hyvin laajasti ja samalla kyetty tuottamaan huomattava määrä terveyshyötyä suhteessa kustannuksiin.

Hankekokonaisuudessa kehitettävä Terapiat etulinjaan – toimintamalli kattaa kaikki perustason psykososiaalisten hoitojen saatavuuden korjaamiseksi tarvittavat palvelujärjestelmän elementit.

Toimiaika

Terapiat etulinjaan - hanke toteutetaan vuosina 2020-2023

Hankekokonaisuus nivoo yhteen useita menossa olevia hankkeita: sote-rakenneuudistusta, tulevaisuuden sote-keskusta, mielenterveysstrategiaa, yliopistosairaaloiden psykososiaalisten menetelmien koordinaatiohanketta sekä EU:n RRF-hanketta. 

Toimijat

Hanke on erittäin laaja-alainen yhteiskehittämishanke yliopistosairaalan ja hyvinvointialueiden välillä. 

HYKS-erva-alueella Terapiat etulinjaan - hanke nivoo yhteen ns. kori 4:n mukaisen sote-rakenneuudistushankkeen ja hyvinvointialueiden etulinjan psykososiaalisia palveluita kehittävät osat Tulevaisuuden sote-keskushankkeista.

Yliopistosairaalat tekevät tiivistä yhteistyötä kehittäessään palvelumalleja ja alueellisia tukipalveluita. 

Mielenterveysjärjestöt ovat aktiivisesti mukana hankkeessa, mm ohjausryhmätasolla.  

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitetiedostot ja linkit
Yhteyshenkilön nimi
Samuli Saarni
Yhteyshenkilön organisaatio
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS)
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
ext-samuli.saarni@hus.fi

Luotu

17.09.2020

Viimeksi muokattu

15.03.2022
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Mielenterveyden häiriöiden osuus työkyvyttömyyseläkkeistä on kasvanut jyrkästi viime vuosina. Ne ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy, sekä naisilla myös yleisin sairauspäivärahan syy.

Psykososiaalisten hoitojen, eli varsinaisen psykoterapian ja muiden psykososiaalisten hoitojen, saatavuus on aivan liian vähäistä suhteessa tarpeeseen. Noin joka viides suomalainen sairastuu elämänsä aikana mielenterveyden häiriöön, ja jopa yli puolen arvioidaan jäävän kokonaan vaille hoitoa. Vuosituhannen alussa masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneista n 10% oli saanut psykoterapiaa ennen eläköitymistään, eikä aiheesta ole tuoreempia tutkimuksia. Strukturoitujen psykososiaalisten hoitojen kustannusvaikuttavuudesta ja yhteiskunnallisten kokonaiskustannusten säästöstä on runsaasti laadukasta näyttöä.

Psykoterapian ja psykososiaalisten hoitojen saatavuuden ja laadun parantamiseen kohdistuukin suuria yhteiskunnallisia ja taloudellisia odotuksia. Tilanteen korjaamiseksi palveluvalikoimaneuvosto on päättänyt psykososiaalisten hoitojen kuulumisesta julkiseen palveluvalikoimaan ja uusi mielenterveysstrategia 2020-30 korostaa vaikuttavien psykososiaalisten hoitojen saatavuutta matalalla kynnyksellä. STM:n keskittämisasetus asettaa yliopistosairaalalle velvollisuuden huolehtia ”psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arvioinnista ja niiden osaamisen ylläpidosta” erva-alueellaan. Kansalaisaloitteet terapiatakuusta ja maksuttomasta psykoterapiakoulutuksesta ovat eduskunnan käsittelyssä.  

Hoitojärjestelmä ei ole kyennyt vastaamaan psykososiaalisten hoitojen tarpeen kasvuun. Nykykäsityksen mukaan vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti ongelmien ilmetessä. Mikä tahansa keskusteluapu ei kuitenkaan ole optimaalisesti vaikuttavaa. Käytännössä suomalainen järjestelmä on hyvin hidas ja jyrkästi porrastettu. Usein strukturoidut psykososiaaliset hoidot alkavat vasta erikoissairaanhoidossa, ja psykoterapiat painottuvat pitkiin KELA:n tukemiin kuntoutusterapioihin.

Keskeistä olisi nopeuttaa psykososiaalisten hoitojen saatavuutta ja vaikuttavuutta siirtämällä painopistettä perustasolle. Tämä on myös Tulevaisuuden sote-keskusohjelman tavoitteena. Vaikuttavien psykososiaalisten hoitojen valikoiman tuottaminen perustasolla vaatii kuitenkin kehittynyttä osaamista ja prosesseja, joiden kehittäminen ei onnistu helposti ilman vahvaa yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä kouluterveydenhuollon välillä. Yhteistyötä tarvitaan palveluiden sisällön kehittämisessä, palvelutuotannon toteuttamisessa ja laadun sekä vaikuttavuuden seurannassa. Skaalautuvien ja kustannustehokkaiden digitaalisten hoitomuotojen kehittäminen on osoittautunut kuntapohjaisessa järjestelmässä vaikeaksi ja tehottomaksi. Toisaalta psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ja KELAn kuntoutuspsykoterapioihin tulevien lähetemäärien kasvu on osaltaan kuormittanut järjestelmää ja tehnyt kehittämisen normaalitoiminnan puitteissa vaikeaksi.

Kansainvälisesti on olemassa merkittäviä onnistumisia, joilla psykososiaalisiin hoitoihin pääsyä on kyetty parantamaan hyvin laajasti ja samalla kyetty tuottamaan huomattava määrä terveyshyötyä suhteessa kustannuksiin. 

Päämäärä ja päätavoite

Hankkeen tavoitteet tukevat sote-uudistuksen, mielenterveysstrategian ja tulevaisuuden sote-keskushankkeen tavoitteita.

Näitä ovat erityisesti: ​

1. Perustason mielenterveyspalveluiden saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen. 

• Varmistaa vaikuttavien psykososiaalisten hoitomenetelmien nykyistä selkeästi nopeampi ja kattavampi saatavuus perustasolla kaikille ikäryhmille.

• Ohjata psykososiaalisia hoitoja tarvitsevat ihmiset oikea-aikaisesti heidän tarvettaan vastaavaan hoitoon 

• Seurata psykososiaalisten hoitojen vaikuttavuutta ja jatkuvuutta niin, että muodostuu toimiva, vaikuttavuustiedolla ohjattu ja potilaan tarpeen mukaan porrastettu kokonaisuus erilaisia hoitomuotoja.

• Vahvistaa mielenterveyspalveluiden saatavuutta, ohjausta ja kehittämistä tukevaa perustason yhteistyötä erityistason kanssa.

• Tukea perustason mahdollisuuksia tuottaa vaikuttavia palveluita koulutuksen, työnohjauksen ja digitaalisten tukipalveluiden avulla.

Matalan kynnyksen psykososiaalisten hoitopalveluiden riittävyyden, palveluiden 24/7 saatavuuden ja koko järjestelmän kustannusvaikuttavuuden maksimoimiseksi hankkeessa:

• Kehitetään nykyisiä omahoitomalleja vaikuttavampia omahoito-ohjelmia. Palvelut kehitetään Mielenterveystalo – portaalin puitteissa ja niille rakennetaan nykyaikainen käyttöliittymä. Palvelut voidaan räätälöidä alueellisen palveluohjauksen osaksi, ja ne ovat käytössä kansallisesti

• Rakennetaan terapiakoordinaatiomalli, jolla sekä paikallisesti tuotettavat palvelut, digitaaliset palvelut ja ERVA-tasoisesti tuotettavat (tai kilpailutettavat) etäterapiat voidaan ottaa käyttöön matalalla kynnyksellä suoraan alueen sote-keskuksesta.

2. Mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisy ja hoidon tarpeen ennakointi

Hankkeen keskeinen viitekehys on siirtää palveluiden painopistettä raskaista palveluiste kevyempiin, kohti ennaltaehkäisyä ja ennakointia.

Hankkeen osana luodaan:

• Uudenlaisia ja tehokkaampia omahoitomalleja ja ohjattuja omahoito - ohjelmia

• Edellä kuvatusti terapiakoordinaatiomalli, jonka avulla ihmiset voidaan ohjata nopeasti ja oikea-aikaisesti oikean tasoisiin hoitoihin

• Koulutusjärjestelmä, jonka avulla voidaan merkittävästi lisätä perustason henkilökunnan osaamista vaikuttavista lyhytterapia-interventioista ja tukea näiden tuottamista

• Kansallinen verkosto, jolla tuetaan perustason toimijoita vaikuttavien hoitojen käyttöönotoissa

 

3. Perustason mielenterveyspalveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Hankkeen keskeinen tavoite on tuoda nykyistä huomattavasti laajempi valikoima vaikuttaviksi osoitettuja psykososiaalisia hoitoja sote-keskusten ja opiskelijaterveydenhuollon palvelutarjontaan, ylläpitää niiden laatua koulutuksin ja työnohjauksella sekä seurata niiden vaikuttavuutta käyttön otettavalla laaturekisterijärjestelmällä.

Näiden toteutumiseksi hankkeessa toteutetaan

• Koulutusjärjestelmä, jonka avulla voidaan merkittävästi lisätä perustason henkilökunnan osaamista vaikuttavista lyhytterapia-interventioista ja tukea näiden tuottamista.

• Terapiakoordinaatiomalli, jonka avulla ihmiset voidaan ohjata nopeasti ja oikea-aikaisesti omahoito-ohjelmiin, nettiterapioihin tai muihin kustannusvaikuttaviin hoitoihin.

• Laadun, vaikuttavuuden ja palveluiden saatavuuden varmistamiseksi hankkeessa rakennetaan psykososiaalisten hoitojen laaturekisteri.

 

4. Perustasolta tarjottavan palvelukokonaisuuden monialaisuuden laajentaminen, sekä palveluketjujen yhteentoimivuus hyvinvointialueiden sisällä ja alueen yliopistosairaalan kanssa. 

Hankkeen keskeinen rakenteellinen tavoite on uudenlainen, sote-keskuksen arkipäivää tukeva yhteistyörakenne, jossa erikoissairaanhoidon osaaminen integroituu osaksi sote-keskuksesta käsin toteutettavaa hoitopolkua. Tämän toteutumiseksi

• Alueelliset ”terapiakoordinaattorit” muodostavat kiinteän linkin erikoissairaanhoidon ja sote-keskusten välille tukien sote-keskuksia kouluttamalla ja työnohjaamalla henkilökuntaa sekä kehittämällä hoitoprosesseja ja tukemalla oikeaa hoitoon ohjausta

• Tavoitteena on, että sote-keskuksen terapiakoordinaattori kykenee ohjaamaan potilaan koko ERVA-tasoista palvevalikoimaa hyväksikäyttäen, samalla kun kaikkien annettavien hoitojen laatua ja vaikuttavuutta voidaan seurata laaturekisterin avulla. Laaturekisteristä muodostuu näin tiedolla johtamisen ja toiminnanohjauksen työkalu.  

 

5. Mielenterveyden häiriöihin ja niiden hoitoon liittyvien kustannusten nousun hillintä

Hanke pyrkii hillitsemään sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia monella mekanismilla:

• Mielenterveyden häiriöissä terveydenhuollon suorat kustannukset ovat pieni osa häiriöiden aiheuttamista kokonaiskustannuksista. WHO:n näkemyksen mukaisesti matalan kynnyksen psykososiaaliset hoidot säästävät yhteiskunnallisesti kustannuksensa takaisin 3-4 kertaisesti.

• Matalan kynnyksen hoidot ovat lyhyempiä ja edullisempia kuin erikoissairaanhoidon tai KELAn tukemat psykoterapiat. Ne ovat riittäviä suurimmalle osalle potilaista.

• Nopea ja oikea-aikainen hoitoon pääsy vähentää mielenterveyden häiriöiden kroonistumista, hoitojen pitkittymistä sekä niistä johtuvaa työkyvyttömyyttä

• Rakennettava koulutusjärjestelmä mahdollistaa laajamittaiset, huomattavasti nykyisiä psykoterapiakoulutuksia edullisemmat ja uusimpiin vaikuttaviin lyhytterapiamuotoihin keskittyvät henkilökunnan lisäkoulutukset. Näiden avulla voidaan toteuttaa Käypä Hoito – suosituksen mukaiset hoitomenetelmät eri häiriötiloihin. Koulutusjärjestelmä on mallinnettu Ruotsin (ns. Steg 1) ja Iso-Britannian (IAPT) koulutusjärjestelmien mukaan. Se on suomalaista psykoterapiakoulutusjärjestelmää huomattavasti kevyempi ja kustannustehokkaampi malli jolla perustasolla toimivia terapeutteja koulutetaan.   

• Jo olemassa olevien mutta tässä hankkeessa parannettavien omahoitomahdollisuuksien (Mielenterveystalo.fi) ja digitaalisten hoitojen (ohjatut omahoidot, nettiterapiat) laajempi käyttöönotto säästää merkittävästi kustannuksia verrattuna nykyisiin hoitomuotoihin. 

• Laaturekisterin ja sen avulla rakennettava toiminnanohjaus mahdollistaa vaikuttavuuden optimoinnin sekä alueen että yksittäisen potilaan ja terapeutin tasolla.

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Vuosina 2020-2021 toteutettiin seuraavat osahankkeet: 

1. Nuorten masennus- ja ahdistushäiriöiden hoitojen laajentaminen koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa

2. Terapiakoordinaattorijärjestelmä alueille jalkautuvaksi tueksi

3. Nuorten psykososiaalisten hoitojen osaamiskeskusverkosto

4. Vaikuttavien lyhytterapioiden koulutus- ja tukijärjestelmä

5. Psykososiaalisten hoitojen laadunhallintajärjestelmä

6. Ammattilaisten tuki ja omahoidon kehittäminen Mielenterveystalossa, sekä mobiiliratkaisu omahoidon ja terapioiden tueksi

Hanke on laajentunut kansalliseksi ja kaikki ikäryhmät kattavaksi vuoden 2022 alusta yliopistosairaaloille myönnetyn erillisrahoituksen myötä. 

Tuotokset ja tulokset

Vuosina 2020-21 toteutettiin seuraavat osahankkeet: 

1. Nuorten masennus- ja ahdistushäiriöiden hoitojen laajentaminen koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa

2. Terapiakoordinaattorijärjestelmä alueille jalkautuvaksi tueksi

3. Nuorten psykososiaalisten hoitojen osaamiskeskusverkosto

4. Vaikuttavien lyhytterapioiden koulutus- ja tukijärjestelmä

5. Psykososiaalisten hoitojen laadunhallintajärjestelmä

6. Ammattilaisten tuki ja omahoidon kehittäminen Mielenterveystalossa, sekä mobiiliratkaisu omahoidon ja terapioiden tueksi

Näiden keskeiset tavoitteet ja tulokset olivat seuraavia: 

 

1. Osahanke: Nuorten masennys- ja ahdistushäiriöiden hoidon laajentaminen koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa

Asetettu tavoite: Koulutetaan, työnohjataan ja tuetaan HUS-ervan alueita ottamaan käyttöön IPC-menetelmä nuorten masennuksen ja Cool Kids – menetelmä nuorten ahdistuksen hoidossa.

Toteutus tiivistettynä: Hanke on ylittänyt asetetut tavoitteet. IPC koulutettuja (tai koulutuksessa) on lähes 400 henkeä, jonka lisäksi järjestettiin useita kouluttaja-, menetelmäohjaaja ja IPT koulutuksia. Keskeiset koulutusrakenteet ja materiaalit ovat valmiina, samoin osaaminen menetelmien käyttöönotosta. Koulutusten lisäksi on rakennettu digitaalinen koulutusjärjestelmä, jonka avulla IPC-koulutuksia voidaan jatkossa toteuttaa huomattavasti aiempaa laajemmin ja laadukkaammin kunkin yliopistosairaalan toimesta. Osaamisen pitkän tähtäimen ylläpidon tueksi on kehitetty suomalaiseen palvelujärjestelmään sopiva mentorointijärjestelmä.

Cool Kids koulutuksen on käynyt noin 60 henkeä, ja cool kids – menetelmäohjaajakoulutus on käynnistynyt. Koulutusmateriaalit on käännetty ja Mielenterveystalon sisälle on rakennettu Cool Kids – menetelmää tukeva materiaali. Menetelmän copyright – oikeudet on hankittu keskitetysti Suomeen.

Näiden lisäksi on kehitetty nuorten ahdistuksen omahoitojärjestelmä ja käynnistetty ohjatun omahoidon koulutukset. Lisäksi on kartoitettu nuorten terapianavigaattorin ja muiden digihoitojen toteuttamisvaihtoehdot.  

2.  Terapiakoordinaattorijärjestelmä hyvinvointialueiden psykososiaalisten hoitojen tueksi

Asetettu tavoite: Kehitetään aluekohtainen psykososiaalisten hoitojen tuki- ja ohjausjärjestelmä (ns. terapiakoordinaattori - järjestelmä). Malli perustuu erva-tasoiseen, alueellisesti jalkautuvien koordinaattoreiden verkostoon jotka huolehtivat perustason työntekijöiden menetelmäkoulutuksista sekä työnohjauksen, nopean sopivaan terapiamuotoon ohjaamisen, laadunhallinnan ja alueellisen hoitoprosessin optimoinnin kehittämisestä.

Toteutus tiivistettynä: Hankkeessa palkattiin kaikille alueille terapiakoordinaattorit, jotka toimivat aluekohtaisina avainhenkilöinä etulinjan psykososiaalisten hoitojen kehittämisen tukena. Terapiakoordinaattorit toimivat linkkinä alueellisen ja erva-tasoisen kehittämisen välillä, muodostaen erva-tasoisen vertaiskehitysverkoston.

Alueelliset terapiakoordinaattorit tukivat hyvinvointialueiden Etulinjan lyhytterapeutti – koulutusten ja Ohjattu omahoito – koulutusten toteuttamista, sekä ohjattujen omahoitojen käyttöönottoa ja vaikuttavuustiedon keruuta.

Terapiakoordinaattori – malli kokonaisuutenaan osoittautui välttämättömäksi osaksi psykososiaalisten hoitojen käyttöönoton, osaamisen tuen ja kehittämisen järjestelmää yliopistosairaalan ja peruspalveluiden välille. Terapiakoordinaattorijärjestelmän kokemusten pohjalta suunniteltiin nuoriso- ja lapsuusikäisten palveluiden tueksi ”interventiokoordinaattori” – järjestelmä, jonka käyttöönotto tapahtuu vuonna 2022.

Suunnitellun terapiakoordinaattorijärjestelmän lisäksi ja tueksi hankkeessa kehitettiin digitaalinen hoitoonohjaustyökalu, ns. ”terapianavigaattori”. Sen sisältämien kyselyiden ja algoritmien avulla perustasolta hoitoa hakevan aikuispotilaan psykososiaalisten hoidon tarve voidaan arvioida systemaattisesti. Työkalu otettiin pilottikäyttöön integroimalla se Keusote:n keskitettyyn hoitoonohjauksen prosessiin. Järjestelmän käyttöönoton yhteydessä alueen palveluvalikoima käydään läpi ja järjestetään porrastetun hoitomallin mukaisesti.

Terapianavigaattorin pilottikäytön tulokset ovat erittäin myönteisiä, sekä hoitoonohjauksen laadun, tehokkuuden että hoitoon pääsyn huomattavan nopeutumisen kautta. Järjestelmän käyttöönotot laajenevat vuoden 2022 alusta HYKS-ervalla.

 

3. Nuorten psykososiaalisten hoitojen osaamiskeskusverkosto

Asetettu tavoite: Kehitetään kansallinen rakenne jonka avulla nuorten psykososiaalisia hoitoja voidaan ottaa systemaattisesti käyttöön koko maan koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa. Yliopistosairaalat tukevat kukin omia erva-alueitaan, ja HUS psykiatria koordinoi kansallista kehittämistä IPC ja Cool Kids – menetelmien osalta.

Toteutus tiivistettynä: IPC- ja Cool Kids – menetelmien kehittämistä on tehty laajasti kansallisessa yhteistyössä, kuten yllä on kuvattu.

Hankkeessa on rakennettu kokonaisvaltainen kansallinen tukipalvelukokonaisuus, jossa nuorisoikäisten palveluprosessia tuetaan samoilla elementeillä kuin aikuistenkin palveluita. Näistä keskeiset ovat kaikkien hyvinvointialueiden käyttöön tulevat Mielenterveystalon potilaiden, ammattilaisten ja koulutusjärjestelmäosiot sekä verkkokoulutusjärjestelmä IPC-koulutusten laajamittaisen ja laadukkaan tuottamisen mahdollistamiseksi.

Hankkeen aikana kansallisen yhteistyön malli otettiin yhtäläisesti käyttöön kaikilla ikäluokilla niin, että myös aikuisten psykososiaalisten menetelmien tukipalvelut ja tukirakenteet suunniteltiin alusta asti kansalliseen käyttöön sopiviksi ja sijoitettiin digitaaliselle alustalle.

Hankkeen aikana suunniteltiin muiden yliopistosairaaloiden kanssa yhteishanke, jonka puitteissa yliopistosairaalat alkavat vuoden 2022 alusta yhdessä kehittää ja ottaa käyttöön Terapiat etulinjaan – toimintamallia etulinjan psykososiaalisten hoitojen laajamittaisen saatavuuden turvaamiseksi.

 

4. Vaikuttavien lyhytterapioiden koulutus- ja tukijärjestelmä

Asetettu tavoite: Järjestelmä sisältää perustasolla riittävän laajan valikoiman vaikuttavien psykososiaalisten hoitojen verkkokoulutusmoduleita, terapiamuotojen toteuttamisessa tarvittavat potilasmateriaalit, prosessikuvaukset ja muut tukimateriaalit. Alueelliset koordinaattorit vastaavat koulutusten läpiviennistä alueellisten tarpeiden mukaisesti. 

Toteutuksen tiivistelmä: Hankkeessa kehitettiin julkisen terveydenhuollon käyttöön moderni psykososiaalisten hoitojen verkkokoulutusalusta ja toteutettiin alustalle keskeiset koulutusohjelmat. Rakennettiin koulutusten tuotantojärjestelmä, jonka avulla uudet koulutukset kyetään tekemään laadukkaasti ja nopeasti. Valmistuessaan keväällä 2022 alusta sisältää kaikkien sellaisten psykososiaalisten hoitojen koulutusohjelmat, joiden tulee kuulua perustason palveluvalikoimaan.

Keskeiset vuonna 2021 rakennetut ja käyttöönotetut koulutusohjelmat olivat etulinjan lyhytterapeuttikoulutus (kognitiivinen viitekehys), ohjattu omahoito -koulutus sekä IPC - koulutus. Etulinjan lyhytterapeutti- ja ohjattu – omahoidot – koulutusten ensimmäiseen erään otettiin mukaan noin 200 opiskelijaa kumpaankin.

Alustan avulla kaikki Suomen yliopistosairaalat – ja halutessaan muut psykiatrian yksiköt – voivat kouluttaa alueensa työntekijöitä huomattavasti perinteisiä luento-koulutuksia laadukkaammin, edullisemmin ja laajamittaisemmin. Alusta muodostaa myös pysyvän kansallisen täydennyskoulutusalustan, jonka avulla osaamista on mahdollista ylläpitää ja täydentää ilman eri kustannuksia. 

 

 5. Psykososiaalisten hoitojen laadunhallintajärjestelmä.

Asetettu tavoite: Kehitetään laadunhallinta- ja ohjausjärjestelmä laajentamalla nykyinen psykoterapian laaturekisteri kattamaan matalan kynnyksen psykososiaaliset hoidot. Muutetaan laaturekisteri kaksisuuntaiseksi niin, että terapeutit saavat palautetta jokaisen potilaansa hoidosta. Otetaan yhteinen laaturekisteri käyttöön koko HYKS-erva-alueella ja rakennetaan vertaiskehittämis- ja toiminnanohjausjärjestelmä.

Toteutus tiivistettynä: Käytännössä hanke jakautui kahteen osahankkeeseen; laaturekisterin kehittämiseen ja muuhun tiedolla johtamisen tukeen.

Laaturekisterin kehittäminen toteutettiin suunnitelman mukaan ja rakennettiin järjestelmään kaksisuuntaisuus. Laaturekisteriä ei kuitenkaan saatu käyttöön sote-uudistukseen ja Uudenmaan erillisratkaisuun liittyvien tietosuojamuutosten vuoksi. Uusi lainsäädäntö näyttäisi vaikeuttavan Uudenmaan tasoista tiedolla johtamista nykytilanteeseen verrattuna. Tietosuojaselvityksiä jatkettiin koko hankeajan tuloksetta; projekti jäi odottamaan Uuttamaata koskevan tietosuojalainsäädännön muutoksia

Tiedolla johtamisen osahankkeessa keskityttiin toteuttamaan hankkeessa käyttöön otettavien menetelmien ja järjestelmien käyttöönoton, toimivuuden ja vaikuttavuuden seuranta pragmaattisesti ja nopeasti. Tässä onnistuttiin, mutta käytännössä järjestelmiä ei kyetä rakentamaan automaattisiksi tai sairauskertomusjärjestelmäpohjaisiksi, jälleen mm tietosuojalainsäädännöstä johtuen. Näin ollen vaikuttavuustiedon kerääminen edellyttää merkittävää käsityötä vähintään hankkeen aikana.

Tulokset hankkeen menetelmien osalta olivat erittäin positiivisia, ja auttoivat osaltaan alueita ottamaan käyttöön toimintamalliin liittyviä elementtejä.   

 

6. Ammattilaisten tuki ja omahoidon kehittäminen Mielenterveystalossa, sekä mobiiliratkaisu omahoidon ja terapioiden tueksi

Hankesuunnitelman tavoitteet:

  • Kehitetään Mielenterveystalo – portaalia tukemaan matalan kynnyksen psykososiaalisten hoitojen käyttöä sekä ammattilaisten osion että omahoidon kehittämisen kautta. Mielenterveystalon omahoitojärjestelmä syvennetään mahdollistamalla kirjautumisen kautta pidemmät ja intensiivisemmät omahoitojaksot. Alueiden mahdollisuuksia itse räätälöidä Mielenterveystalo – palvelu oman palvelutarjontansa mukaiseksi helpotetaan. Ammattilaisten osion räätälöitävyyttä parannetaan niin, että se voidaan räätälöidä alueen perustason työntekijöiden tueksi. 
  • Kehitetään  mobiili käyttöliittymä Mielenterveystalon palveluiden käytön tueksi ja mobiilioptimoidaan omahoitoratkaisut. Mobiiliratkaisu mahdollistaa omahoitopalveluiden käytön joustavasti ja käyttäjäystävällisesti mobiililaitteilta, ja sitoo samalla käyttäjän näkökulmasta yhteen perustason psykososiaaliset hoidot, omahoito- ja potilasmateriaalit ja viestintäkanavan hoitavaan henkilöön. 

 

Toteutuksen tiivistelmä:  Osahankkeessa rakennettiin etulinjan työntekijöiden sekä potilaiden omahoitojen tukipalveluita varten moderni palvelualusta. Alusta kattaa sisällönhallinta- ja oppimisen hallintajärjestelmät (oppimisalusta on kuvattu yllä). Suunnitteluprojektin jälkeen alusta rakennettiin open source – pohjaiseen Drupal – järjestelmään.

Laadittiin koko palvelukokonaisuuden konseptikuvaus (avoin, ammattilaisten osa ja koulutusalusta). Päivitettiin palvelun visuaalinen ilme sekä palvelumuotoiltiin kansalaisille avoimen osan alustarakenne käyttäjäystävälliseksi ja sisällöt teemakohtaisiksi. Siirrettiin kelvollisina pidetyt uudelle alustalle; verkkotoimitettiin, mobiilioptimoitiin ja oikoluettiin noin 70% sisällöistä vuoden 2021 loppuun mennessä. Merkittävä osa sisällöistä – mm suurin osa erilaisista videoista – todettiin vanhentuneiksi ja kuvattiin uudestaan.

Käytetyimmistä omahoito-ohjelmista (aikuisten ahdistus ja masennus ja nuorten masennus) jatkokehitettiin uudet versiot uudelle järjestelmälle. Ammattilaisosan palvelumuotoilu käynnistettiin, samoin kuin ruotsinkielisten käännösten laatiminen.

 

 

Vaikutukset ja vaikuttavuus

Hanke on vuosina 2020-21 tuottanut merkittäviä hyötyjä. Kehitetyt palvelut, koulutukset ja rakenteet ovat osoittautuneet välttämättömiksi, jotta perustason psykososiaalisten hoitojen saatavuutta voidaan laajamittaisesti parantaa. 

Keskeiset vaikutukset ovat olleet seuraavia: 

  • Nuorten mielenterveyttä parantavien, vaikuttavien Cool Kids ja IPC - interventioiden osajia on koulutettu HYKS-erva-alueella noin 400 ja kansallisesti jopa 1000. Terapiat etulinjaan - hanke on rakentanut infrastruktuurin, jolla näiden mentetelmien koulutukset ja osaaminen voidaan jatkossa turvata: kouluttaja- ja mentorikoulutukset ja kansallinen koulutusalusta  IPC-koulutuksen laajamittaiseksi jatkamiseksi, sekä Cool Kids – menetelmän oppi- ja tukimateriaalit, käännökset, käyttöoikeudet ja jakelujärjestelmän koko maan käyttöön. Tämä lisää nuorten mahdollisuuksia saada näyttöön perustuvia psykososiaalisia hoitoja nopeasti.

 

  • Terapiakoordinaatio – järjestelmän ja terapianavigaattorin avulla sote-keskuksen asiakas voidaan ohjata tarkasti ja nopeasti hänelle mahdollisimman hyvin soveltuvaan psykososiaaliseen hoitoon. Keskitetty terapiatarpeen arviointi ja hankkeen uudet hoitomuodot (erityisesti ohjattu omahoito ja etulinjan lyhytterapeuttukoulutus) ovat parantaneet hoitoon ohjauksen laatua ja nopeuttaneet hoitoon pääsyä merkittävästi ilman työmäärän lisääntymistä. Nopeasti tarjottava oikea hoito psykiatristen häiriöiden kroonistumisen riskiä, häiriöistä aiheutuvaa tautitaakkaa, yksilöllistä kärsimystä ja yhteiskunnallisia kustannuksia.

 

  • ERVA-tasoinen terapiakoordinaattoreiden tukema yhteiskehittämisverkosto sekä kansallinen yhteistyöverkosto ovat mahdollistaneet psykososiaalisten palveluiden yhteiskehittämisen huomattavasti aiempaa paremmassa yhteistyössä. Terapiakoordinaattorit muodostavat yliopistosairaalan ja perustason palvelut yhdistävän yhteiskehittämisverkoston, joka on helpottanut merkittävästi kehittämistä, kouluttamista sekä uusien hoitomuotojen ja toimintatapojen käyttöönottoa. 

 

  • Hankkeessa rakennettu vaikuttavien lyhytterapioiden koulutusalusta ja koulutukset mahdollistavat perusterveydenhuollon henkilökunnan kouluttamisen erittäin laajasti ja kustannustehokkaasti vaikuttaviin psykososiaalisiin työmuotoihin. Koulutusjärjestelmän materiaalit ovat modulaarisesti käytävissä, joten koulutettavaa henkilökuntaa voidaan lisätä, koulutukset räätälöidä yksilötasolla ja koulutuskustannukset laskevat merkittävästi. Alusta muodostaa julkisen sektorin yhteisen psykososiaalisten hoitojen koulutusjärjestelmän. Järjestelmä on välttämätön, jotta etulinjan lyhytterapiaosaamista voidaan lisätä laajamittaisesti tarpeen mukaan.

 

  • Laaturekisterin jatkokehitys mahdollistaa psykososiaalisten hoitojen saatavuuden ja vaikuttavuuden paremman seurannan. Rekisterin kaksisuuntaisuuden vuoksi vaikuttavuutta voidaan seurata lähes reaaliajassa sekä yksilö- että ryhmätasolla, mikä mahdollistaa hoitojen paremman kohdistamisen vasteen mukaan. Laaturekisteri toimii käytännössä kunnolla vain, mikäli kukin hyvinvointialue ottaa sen erikseen käyttöönsä sen jälkeen, kun on ensin yhtenäistänyt sairauskertomusjärjestelmänsä.

 

  • Digitaalisen palvelualustan uudistaminen potilaille ja ammattilaisille. Uudistettu  Mielenterveystalon korvaava alusta mahdollistaa potilaille suunnattujen omahoito-ohjelmien laadullisen ja määrällisen uudistamisen, mobiilioptimoinnin ja kieliversioinnin. Sisällöntuotannon tehokkuus paranee noin 80%, joten jatkokehittäminen on huomattavasti aiempaa tehokkaampaa. Palvelussa on ollut hankeaikana jo yli 2m kävijää vuositasolla, ja uudistettu palvelu lisää käyttäjäystävällisyyttä huomattavasti. Pienilläkin parannuksilla näin laajasti käytettävän digipalvelun vaikuttavuuteen saadaan merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia. Ammattilaisten jatko- ja täydennyskoulutusmateriaalit ja erilaisten hoitomuotojen tukimateriaalit on kaikki kerätty yhteen paikkaan, mikä helpottaa ammattilaisten työtä merkittävästi.
Liitetiedostot ja linkit
Terapiat etulinjaan - logo

Aihealueet

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Ilmiöt

Syrjäytyminen Taloudellinen kestävyys