Lasten ja nuorten porrastettu psykososiaalisen tuen ja hoidon malli, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP,P4,I1)

Kehitetään hyvinvointialueelle porrasteinen lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon malli lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn, mielenterveyden vahvistamiseen, varhaiseen tukeen ja mielenterveyshäiriöiden hoitoon. 

Toimintaympäristö

Lasten ja nuorten psykososiaalista tukea ja hoitoa tarjotaan laajasti hyvinvointialueen eri toimialojen palveluissa ja eri lainsäädäntöjen alla. Keskeisiä toimijoita ovat lastenneuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut, kasvatus- ja perheneuvolapalvelut, perhetyö, kehityksellisten palveluiden vastaanotto, Nuorten Matala sekä lastenpsykiatrinen ja nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito. Kuntoutusta ja hoitoa järjestetään tarvittaessa myös ostopalveluna ja Kelan järjestämänä kuntoutuksena.

Lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvän palvelujärjestelmän haasteiksi on kansallisesti tunnistettu palvelujärjestelmän sirpaleisuus, alueelliset vaihtelut palvelujen saatavuudessa sekä kokonaisvaltaisen moniammatillisen yhteistyön puutteet.

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kehittäminen on jatkumo Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman kehittämistyölle, jossa hyvinvointialueelle kehitettiin ensimmäiset luonnokset lasten ja nuorten porrasteisten psykososiaalisen tuen ja hoidon malleista. Kehittämistyön lähtötilanteessa keskeistä on mallien vahvistaminen sekä sen sopiminen, mistä sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköistä interventioita on saatavilla ja miten niihin ohjaudutaan. Tämän jälkeen kehittämistyössä panostetaan porrasteisen tuen ja hoidon mallin käyttöönottoon ja ylläpitorakenteiden kehittämiseen.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas: Kehittämistyöllä pyritään vastaamaan asiakkaiden tarpeeseen ja oikeuteen saada tasalaatuisia ja yhdenvertaisia palveluita. Asiakkaan näkökulmasta pyritään myös siihen, että tarve tuelle tai hoidolle tunnistetaan mahdollisimman varhain ja jo tässä vaiheessa alueella olisi tarjolla näyttöön ja tutkittuun tietoon pohjautuvaa tukea/hoitoa.

Ammattilainen ja organisaatio: Interventioiden kuvaaminen porrasteiseen malliin auttaa kuvaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuutta, luo rakenteen koulutussuunnittelulle ja auttaa sekä ammattilaisia että laajemmin organisaatiota hahmottamaan, mitä palvelua eri yksiköissä on saatavilla. Kehittämistyö on ajankohtainen myös lasten ja nuorten terapiatakuuseen valmistautumisessa.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa psykososiaalista tukea ja hoitoa tarjotaan laajasti eri sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Suosituksia ja ohjausta annetaan monelta eri taholta (STM, THL, ITLA yms.). Tästä syystä yhteiskehittäminen on edellyttänyt vahvaa koordinaatiota, jota on hoidettu lasten ja nuorten interventiokoordinaatiosta.  

Kokonaisuuden kehittämisessä on tarvittu asiantuntemusta ja yhteistyötä:

  • Menetelmien kehittäjiltä ja kansallisilta "kotipesiltä"
  • Menetelmiä käyttäviltä työntekijöiltä
  • Palveluiden esihenkilöiltä
  • Palveluiden johdolta
  • Itla, THL yms.

 

Muutoksen mittaaminen

- Toteutuneet toimenpiteet (terveydenhuolto toimenpidekoodit ja sosiaalihuolto erillisseuranta)
- Interventiot on kuvattu osaksi toimintayksiköiden prosesseja (tavoite 100%)

Toteutussuunnitelma
  1. Implementaatiotiimin kokoaminen ja säännölliset tapaamiset
  2. Käyttöönottotiimin kokoaminen tarvittaessa
  3. Interventiokäsikirjan kokomainen: interventioiden kuvaaminen ja kirjalliset interventiosuunnitelmat palveluittain
  4. Viestintä
Ratkaisun perusidea

Toimintamallissa sovitaan Kymenlaakson hyvinvointialueelle lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon porrastus. Perusajatuksena on järjestää saatavilla olevat interventiot jatkumoksi: mitä korkeammalla portaalla ollaan, sitä vaikeampiin tilanteisiin interventio on tarkoitettu ja sitä intensiivisempää tarjottu tuki/hoito on.  Hyvinvointialueella malli selkiyttää, millaisia interventioita on käytössä lasten ja nuorten mielenterveyden tueksi ja mistä palveluista niitä on saatavilla. 

Tavoitteena on lisätä tuen ja hoidon oikea-aikaisuutta ja alueellista yhdenvertaisuutta. Malli ohjaa alueella myös koulutussuunnittelua.

Palvelut ovat sitoutuneet menetelmien osaamisen ylläpitämiseen ja interventioiden saatavuuteen. Porrastetun mallin interventioiden toteutumista ja tuen ja hoidon vaikutuksia seurataan sovituilla mittareilla.  

 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
  1. Implementaatiotiimi: eri toimialojen yhteistyö porrasteisen mallin kehittämisessä, tuottamisessa, mallin toteutumisen seurannassa, arvioinnissa ja päivittämisessä.  Päätösten ja linjausten tekeminen.
  2. Käyttöönottotiimi: tarvittaessa palvelukohtaisesti/interventiokohtaisesti tukemaan menetelmän käyttöönottoa tai tehostamaan menetelmän käyttöä.
  3. Interventiokoordinaatio
    1. Vertaismentorointi
    2. Ryhmätoimintojen koordinaatio
  4. Interventiokäsikirja
  5. Seuranta