Lasten ja nuorten porrastettu psykososiaalisen tuen ja hoidon malli, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP,P4,I1)

Kehitetään porrastettu lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon interventioiden malli lasten ja nuorten mielenterveydenhäiriöiden ehkäisyyn, mielenterveyden vahvistamiseen, varhaiseen tukeen ja mielenterveyshäiriöiden hoitoon. 

Toimintaympäristö

Lasten ja nuorten psykososiaalista tukea ja hoitoa tarjotaan laajasti hyvinvointialueen eri toimialojen palveluissa ja eri lainsäädäntöjen alla. Keskeisiä toimijoita on lastenneuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut, kasvatus- ja perheneuvolapalvelut, perhetyö,  kehityksellisten palveluiden vastaanotto, Nuorten Matala sekä lastenpsykiatrinen ja nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito.  Kuntoutusta ja hoitoa järjestetään tarvittaessa myös ostopalveluna ja Kelan järjestämänä kuntoutuksena.

Lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvän palvelujärjestelmän haasteiksi on kansallisesti tunnistettu palvelujärjestelmän
sirpaleisuus, alueelliset vaihtelut palvelujen saatavuudessa sekä kokonaisvaltaisen
moniammatillisen yhteistyön puutteet. Porrasteinen malli kokoaa eri palveluista saatavilla olevat psykososiaalisen tuen ja hoidon interventiot kokonaisuudeksi jossa porrastetaan ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen, perustason hoitoon ja erikoisairaanhoitoon sopivat menetelmät. Tavoitteena on lisätä tuen ja hoidon oikea-aikaisuutta ja alueellista yhdenvertaisuutta. Kehittämistyö on ajankohtainen lasten ja nuorten terapiatakuuseen valmistautumisessa. Terapiatakuu on tulossa todennäköisesti voimaan toukokuussa 2025. 

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ammattilaisia on viime vuosina koulutettu erilaisiin psykososiaalisen tuen ja hoidon interventioihin. Interventioiden käyttöönotossa koulutusten jälkeen on tunnistettu haasteita. Lähtötilanteessa kehittämistyössä painottuu saatavilla olevien interventioiden valinta porrasteiseen malliin ja sen myötä porrasteisen tuen ja hoidon mallin käyttöönoton- ja ylläpidon tukeminen sekä mallin vakiinnuttaminen.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon porrasteiselle mallilla pyritään vastaamaan asiakkaiden tarpeeseen ja oikeuteen saada tasalaatuisia ja yhdenvertaisia palveluita. Asiakkaan näkökulmasta pyritään myös siihen, että asiakkaiden tarve tuelle tai hoidolle tunnistetaan mahdollisimman varhain ja jo tässä vaiheessa hänelle olisi tarjolla tutkittuun tietoon pohjautuvaa tukea. Menetelmien kuvaaminen porrasteiseen malliin luo rakenteen koulutussuunnittelulle ja auttaa sekä ammattilaisia että laajemmin organisaatiota hahmottamaan, mitä palvelua eri yksiköissä on saatavilla.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa psykososiaalista tukea tarjotaan laajasti yli yksikkö- ja palvelurajojen ja tämä on tärkeää huomioida kehittäjäjoukon kokoamisessa. Yhteiskehittämisen koordinaatiota ovat hoitaneet lasten ja nuorten interventiokoordinaattorit, jotka ovat koonneet kehittäjäjoukon.

Kokonaisuuden kehittämisessä on tarvittu asiantuntemusta menetelmien työntekijöiltä, heidän esihenkilöiltään ja palveluiden johdolta. Työntekijöiltä ja heidän esihenkilöiltään on kerätty tietoa yksiköissä olevista menetelmistä ja kokemuksia niiden sopivuudesta palveluihin. Kokemustietoa on hyödynnetty päätöksenteon tukena ja palveluiden johto on lopulta määritellyt porrasteisen mallin menetelmät. On myös tunnistettu, että porrasteinen malli on jatkuvasti päivittyvä kokonaisuus, joka vaatii aktiivista ylläpitoa.

Muutoksen mittaaminen

- Toteutuneet toimenpiteet (Toimenpidekoodit TerveysLC ja Sosiaalihuollon erillisseuranta)
- Interventiot on kuvattu osaksi toimintayksiköiden prosesseja (tavoite 100%)

Ratkaisun perusidea

Lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon porrasteisessa mallissa on kuvattu Kymenlaakson hyvinvointialueella tarjottavat tutkittuun tietoon pohjautuvat menetelmät. Palvelut ovat sitoutuneet porrasteiseen malliin kuvattujen menetelmien tarjoamiseen asiakkaille.

Malliin kuvattujen menetelmien kriteereiksi valittiin:

1. Kuvattu ja määrämittainen.  
2. Pyrkimys tutkittuun tietoon ja/tai näyttöön perustuvuuteen. 
3. Asiakkaan saavutettavissa alueellisesti tasapuolisesti.

  • Saavutettavuus voidaan varmistaa työntekijöiden sisäisellä liikkuvuudella ja tarvittaessa ostoilla. 
  • Jos ei tällä hetkellä ole saavutettavissa tasapuolisesti, niin koulutussuunnittelulla pystytään turvaamaan saatavuus jatkossa. 

4. Interventioiden toteutumista seurataan. 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Porrasteisen mallin työstäminen on aloitettu palveluiden esihenkilöille suunnatulla kyselyllä, jolla on saatu tietoa menetelmien todellisesta tilanteesta palveluissa ja tällä on pyritty varmistamaan, että malliin kuvataan vain sellaiset menetelmät, joilla on todellisuudessa mahdollisuus toteutua. Palveluiden johto on osallistunut porrasteisen mallin työstämiseen ja hyväksymiseen aktiivisesti. 

Mallin hyväksymisen jälkeen on sovittu yhteisestä toimintatavasta, että porrasteinen malli esitellään henkilöstölle kaikissa palveluissa, joita malli koskee. Menetelmäkohtaista juurruttamistyötä jatketaan koordinaattoreiden tuella kaikissa palveluissa ja menetelmien toteutumisen seurantaa jatkokehitetään.

Porrasteisen mallin päivittäminen ja ylläpito vaativat myös jatkossa työskentelyä, jotta malli säilyy ajantasaisena.