Lasten ja nuorten porrastettu psykososiaalisen tuen ja hoidon malli, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP,P4,I1)
Kehitetään hyvinvointialueelle porrasteinen lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon malli lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn, mielenterveyden vahvistamiseen, varhaiseen tukeen ja mielenterveyshäiriöiden hoitoon.
Lasten ja nuorten psykososiaalista tukea ja hoitoa tarjotaan laajasti hyvinvointialueen eri toimialojen palveluissa ja eri lainsäädäntöjen alla. Keskeisiä toimijoita ovat lastenneuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut, kasvatus- ja perheneuvolapalvelut, perhetyö, kehityksellisten palveluiden vastaanotto, Nuorten Matala sekä lastenpsykiatrinen ja nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito. Kuntoutusta ja hoitoa järjestetään tarvittaessa myös ostopalveluna ja Kelan järjestämänä kuntoutuksena.
Lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvän palvelujärjestelmän haasteiksi on kansallisesti tunnistettu palvelujärjestelmän sirpaleisuus, alueelliset vaihtelut palvelujen saatavuudessa sekä kokonaisvaltaisen moniammatillisen yhteistyön puutteet.
Kehittäminen on jatkumo Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman kehittämistyölle, jossa hyvinvointialueelle kehitettiin ensimmäiset luonnokset lasten ja nuorten porrasteisten psykososiaalisen tuen ja hoidon malleista. Kehittämistyön lähtötilanteessa keskeistä on mallien vahvistaminen sekä sen sopiminen, mistä sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköistä interventioita on saatavilla ja miten niihin ohjaudutaan. Tämän jälkeen kehittämistyössä panostetaan porrasteisen tuen ja hoidon mallin käyttöönottoon ja ylläpitorakenteiden kehittämiseen.
Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa psykososiaalista tukea ja hoitoa tarjotaan laajasti eri sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Suosituksia ja ohjausta annetaan monelta eri taholta (STM, THL, ITLA yms.). Tästä syystä yhteiskehittäminen on edellyttänyt vahvaa koordinaatiota, jota on hoidettu lasten ja nuorten interventiokoordinaatiosta.
Kokonaisuuden kehittämisessä on tarvittu asiantuntemusta ja yhteistyötä:
- Menetelmien kehittäjiltä ja kansallisilta "kotipesiltä"
- Menetelmiä käyttäviltä työntekijöiltä
- Palveluiden esihenkilöiltä
- Palveluiden johdolta
- Itla, THL yms.
- Toteutuneet toimenpiteet (terveydenhuolto toimenpidekoodit ja sosiaalihuolto erillisseuranta)
- Interventiot on kuvattu osaksi toimintayksiköiden prosesseja (tavoite 100%)
- Implementaatiotiimin kokoaminen ja säännölliset tapaamiset
- Käyttöönottotiimin kokoaminen tarvittaessa
- Interventiokäsikirjan kokomainen: interventioiden kuvaaminen ja kirjalliset interventiosuunnitelmat palveluittain
- Viestintä