Lasten ja nuorten porrastettu psykososiaalisen tuen ja hoidon malli, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP,P4,I1)

Lasten ja nuorten porrastettu psykososiaalisen tuen ja hoidon malli, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP,P4,I1)

Kehitettiin hyvinvointialueelle porrasteinen lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon malli lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn, mielenterveyden vahvistamiseen, varhaiseen tukeen ja mielenterveyshäiriöiden hoitoon. 

Toimintamallin nimi
Lasten ja nuorten porrastettu psykososiaalisen tuen ja hoidon malli, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP,P4,I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Kehitettiin hyvinvointialueelle porrasteinen lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon malli lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn, mielenterveyden vahvistamiseen, varhaiseen tukeen ja mielenterveyshäiriöiden hoitoon. 

Toteutuspaikka
Kymenlaakson alueella lasten ja nuorten mielenterveyden haasteita kohtaavat terveys- ja sosiaalipalvelut
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Kymenlaakson hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Luotu

Luotu

14.5.2024

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

20.11.2025
Ratkaisun perusidea

Kymenlaakson hyvinvointialueella sovittiin lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon porrastus. Mallin ydinajatus on järjestää interventiot jatkumoksi: mitä korkeammalla portaalla ollaan, sitä vaativampiin tilanteisiin interventio on tarkoitettu ja sitä intensiivisempää tuki tai hoito on. Malli selkeyttää, mitä menetelmiä on käytössä ja mistä palveluista ne ovat saatavilla.

Tavoitteena on parantaa tuen ja hoidon saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä ohjata koulutussuunnittelua. Palvelut ovat sitoutuneet menetelmäosaamisen ylläpitoon ja interventioiden saatavuuteen. Mallin toteutumista ja vaikutuksia seurataan sovituilla mittareilla.

 

Toimintaympäristö

Lasten ja nuorten psykososiaalista tukea ja hoitoa tarjotaan laajasti hyvinvointialueen eri toimialojen palveluissa ja eri lainsäädäntöjen alla. Keskeisiä toimijoita ovat lastenneuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut, kasvatus- ja perheneuvolapalvelut, perhetyö, kehityksellisten palveluiden vastaanotto, Nuorten Matala sekä lastenpsykiatrinen ja nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito. Kuntoutusta ja hoitoa järjestetään tarvittaessa myös ostopalveluna ja Kelan järjestämänä kuntoutuksena.

Lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvän palvelujärjestelmän haasteiksi on kansallisesti tunnistettu palvelujärjestelmän sirpaleisuus, alueelliset vaihtelut palvelujen saatavuudessa sekä kokonaisvaltaisen moniammatillisen yhteistyön puutteet.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä oli lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjät, joille tarjottiin psykososiaalisten pulmatilanteiden tai mielenterveyden haasteiden tukeen ja ennaltaehkäisyyn tarkoitettuja menetelmiä, sekä lasten ja nuorten psykososiaalista tukea ja hoitoa tarjoavat ammattilaiset.

Asiakasymmärrystä kerrytettiin keräämällä koulutuspalautetta ammattilaisilta, mikä on auttanut arvioimaan koulutusinterventioiden toimivuutta ja kehittämistarpeita. Lisäksi ammattilaiset ovat osallistaneet koulutusinterventioissa lapsia, nuoria ja perheitä kysymällä heidän kokemuksiaan interventioista, joissa tuki tai hoito on toteutettu menetelmän avulla. Näin on saatu arvokasta tietoa siitä, miten palvelut koetaan ja miten ne vastaavat asiakkaiden tarpeisiin.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
  • Interventiokoordinaation toteuttaminen
    Koordinaatio varmistaa, että mallin interventiot otetaan käyttöön suunnitelmallisesti ja yhtenäisesti eri palveluissa.
  • Implementointitiimin perustaminen
    Mallin ylläpitoa ja kehittämistä varten tarvitaan johdon ohjaama tiimi, joka vastaa jalkauttamisesta ja seurannasta.
  • Tiivis yhteistyö esihenkilöiden kanssa
    Esihenkilöt tukevat arjen käytäntöjä ja henkilöstön sitoutumista.
  • Interventiokäsikirjan kokoaminen
    Käsikirja toimii juurruttamisen työkaluna.
  • Kirjallinen käyttöönoton suunnitelma
    Selkeä dokumentointi ohjaa työtä, helpottaa seurantaa ja varmistaa yhteisen linjan.
  • Seuranta ja arviointi
    Mallin toteutumista ja vaikutuksia seurataan sovituilla mittareilla, ja tuloksia hyödynnetään kehittämisessä.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Lähtötilanne:
Alueella ei ollut sovittua menetelmäosaamista eri palveluissa, osaaminen oli hajanaista ja perustui osittain työntekijöiden omaan kiinnostukseen osaamisen lisäämisestä. Eri tasoisille oireille ei ollut määritelty käytettäviä menetelmiä.

Muutos:
Alueelle on kehitetty porrastettu tuen ja hoidon malli joka kokoaa aiemmin sirpaleisen palvelukentän yhdeksi selkeäksi kokonaisuudeksi. Mallissa on määritelty menetelmät eri oireiden tasoille ja varmistettu oikea-aikainen, yhdenmukainen ja vaikuttava tuki ja hoito. Mallin avulla varmistetaan, että eri tasoisille oireille on sovitut menetelmät ja että tuki ja hoito ovat oikea-aikaisia, vaikuttavia ja yhdenvertaisia. Lisäksi malli ohjaa koulutusta ja menetelmäosaamisen ylläpitoa koko alueella.

Hankehakemukseen asetettu tavoite 70 % koulutuskattavuudesta on tavoitettu kaikissa kohdepalveluissa. Interventioprosessit on kuvattu palveluittain. Interventioiden toteutumista seurattiin. Kaikki koulutetut interventiot on otettu käyttöön. Seurannassa kuitenkin tunnistettiin myös hidastavia tekijöitä. Seurantaa on tärkeä jatkaa ja etsiä ratkaisuja hidasteisiin ja vahvistaa tekijöitä, jotka tukevat interventioiden käyttöä, myös hankeajan päättymisen jälkeen.

Alueella on käynnistynyt mallia ylläpitävä johdon implementointitiimi, joka vastaa mallin jalkauttamisesta, seurannasta ja jatkuvasta kehittämisestä. Implementointitiimin tehtävien jatkumo hankeajan jälkeen nähdään tärkeänä.

Vinkit toimintamallin soveltajille
  • Ymmärrys kokonaisuuden laajuudesta
    Porrastetun tuen ja hoidon mallin käyttöönotto ja juurruttaminen on laaja ja monitahoinen prosessi, joka vaatii aikaa ja suunnitelmallisuutta.
  • Yhteistyö yli palvelurajojen
    Mallin onnistunut toteutus edellyttää tiivistä yhteistyötä eri palveluiden välillä sekä yhteistä työtä – ei pelkästään rinnakkaisia toimia.
  • Johdon rooli
    Palveluiden johtajien osallistuminen suunnitteluun ja yhteisen näkemyksen linjaaminen kehittämisen suunnasta ja resursseista.
  • Esihenkilöiden rooli
    Esihenkilöt ovat avainasemassa mallin jalkauttamisessa ja arjen käytäntöjen tukemisessa.
  • Kirjallisen käyttöönoton suunnitelman laatiminen
    Selkeä, dokumentoitu suunnitelma ohjaa työtä, helpottaa seurantaa ja varmistaa, että kaikki toimijat tietävät tavoitteet ja vaiheet.
  • Pitkäjänteinen seuranta ja arviointi
    Mallin juurtuminen vaatii jatkuvaa seurantaa, arviointia ja tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä.
Kansikuva
Kuvassa näkyy Kymenlaakson hyvinvointialueen logo, Euroopan unionin rahoittama -tunnus sekä graafinen kuvitus Kymenlaakson kunnista

Kehittämisen vaihe

Valmis

Ilmiöt