Lasten ja perheiden elintapaohjauksen toimintamalli Satakunnan hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)
Lapsille ja perheille kohdennettu elintapaohjauksen toimintamalli ja ohjautumisen kriteerit. Tavoitteena on siirtää palveluiden painopistettä ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen.
Oivalla ja ymmärrä
Satakunnan hyvinvointialueen lasten ja perheiden elintapaohjauksen toimintamallin määrittely on osa monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen kehittämistyötä, jota tehdään THL:n ohjauksessa osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP) (2023-2025).
Kestävän kasvun Satakunta -hankkeessa laaditun kokonaiskuvan perusteella koronapandemia näkyy kaikenikäisissä asiakasryhmissä vaikeutuneena tilanteena. Ongelmat ovat pitkittyneet ja monimutkaistuneet, palveluihin pääsy on heikentynyt ja kynnys hakea palveluita on kasvanut. Lasten ja nuorten ahdistuneisuus on lisääntynyt ja ongelmien komplisoituminen on lisännyt palvelutarvetta. Kestävän kasvun Satakunta 2 -hankkeen yhtenä tavoitteena on siirtää palvelutuotannon painopistettä enemmän ennaltaehkäiseviin, varhaisen tuen tai digitaalisten palveluiden suuntaan, jotta raskaampien palveluiden tarve vähenee. Hankkeen investoinnissa 4.2. yhtenä tavoitteena on kehittää ja yhtenäistää elintapaohjauksen toimintamalleja, jotta hyvinvoinnin haasteisiin voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevin ja varhaisen puuttumisen keinoin.
Satakunnan hyvinvointialueelle siirtyi kahdeksan organisaation sote-palvelut, minkä vuoksi palvelujärjestelmää on yhtenäistettävä. Organisaatiomuutoksen myötä palveluketjut eivät ole yhdenmukaisia, eikä ammattilaisten yhteistyö ole kaikkialla toteutunut saumattomasti. Satakunnassa on ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluita liian vähän ja raskaampia palveluita käytetään runsaasti kaikissa kohderyhmissä. Painopisteen siirtäminen avopalveluihin ja kevyempiin palvelumuotoihin, sekä palvelujen saatavuuden parantaminen ovat keskeisiä maakunnallisia strategisia tavoitteita. Satakunnassa on aiemmin koulutettu HYTE-valmentajia, mutta lasten ja perheiden elintapaohjausta ei ole ollut saatavilla kaikkialla Satakunnassa yhdenmukaisesti, eikä elintapaohjaukseen ohjautumiselle ole ollut yhtenäisiä kriteereitä. Satakunnassa on aiempien Neuvokas perhe -menetelmäkoulutusten myötä vahvaa menetelmäosaamista, mutta menetelmän juurtuminen vaatii lisäksi yhteisesti sovittuja käytäntöjä, menetelmäuskollisuuden tukea ja menetelmän käytön arviointia.
Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Kevään 2024 aikana osana kehittämistä toteutettiin monialainen työpajatyöskentely, jossa ammattilaiset aktiivisesti osallistuivat kehittämiseen ja saivat vaikuttaa toimintamallin määrittelyyn.
Yksilötason vaikutukset
Satakuntalaisten lapsiperheiden elintavat muuttuvat terveyttä ja hyvinvointia edistävämmäksi. Neuvokas perhe -menetelmän avulla lapsiperheet ottavat aktiivisen roolin oman terveytensä edistämisessä ja perheen vahvuuksien huomioiminen mahdollistuu.
Organisaatiotason vaikutukset
Hyvinvointialueella on yhtenäiset toimintatavat elintapaohjauksen toteuttamiselle. Neuvokas perhe -menetelmäosaaminen ja menetelmän käyttö juurtuu pysyväksi osaksi monialaista yhteistyötä. Palveluiden painopiste siirtyy ennaltaehkäisevään työhön ja varhaisen vaiheen tukeen.
Väestötason vaikutukset
Pitkän aikavälin tavoitteena ylipainoisten ja vähän liikkuvien lasten ja nuorten määrä vähenee. Tämän seurauksena ylipainosta ja liikkumattomuudesta aiheutuvat ongelmat sekä raskaampien palveluiden tarve vähenevät.
Asiakaskohderyhmänä ovat kaikki elintapaohjauksesta hyötyvät lapset ja perheet Satakunnassa.
Ammattilaiskohderyhmänä ovat lasten ja perheiden elintapaohjauksen ja hyvinvoinnin parissa työskentelevät ammattilaiset hyvinvointialueella, kunnissa ja kolmannella sektorilla, sekä palveluita ja toimintaa suunnittelevat ja resursseja määrittelevät henkilöt.