| Innokylä

Toimintaympäristö

Lasten kuntoutuksen kehittäminen Kymenlaaksossa kuuluu osaksi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen työpakettia Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma.

Kymenlaaksossa perusterveydenhuollon lasten kuntoutus toteutuu laajalla alueella neljässä eri toimipisteessä: Kotka, Hamina, Kouvola keskusta ja Kouvola Keltakangas. Tämän myötä on tullut tarve lasten kuntoutuksen prosessien yhtenäistämiselle alueellisten erojen vähentämiseksi, jotta Kymenlaakson asukkaat voisivat saada mahdollisimman samanlaista palvelua asuinkunnastaan riippumatta.

Valtakunnallisestikin näkyvä lasten kuntoutuksen tarpeen suuri määrä vaatii sujuvia prosesseja, jotta pystyttäisiin mahdollistamaan oikea-aikaisen kuntoutuksen toteutuminen.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Selkeää ja Kymenlaakson alueiden välillä yhtenäistä fysio- ja toimintaterapian arviointi- ja kuntoutusprosessia ei ole koostettu.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Lasten kuntoutuspalveluiden prosessien kuvaamista ja kehittämistä ovat toteuttamassa lasten fysio- ja toimintaterapeutit, ylilääkäreitä sekä esihenkilöstö.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on lasten fysio- ja toimintaterapia. Yhteiskehittämisen mahdollistamiseksi on toteutettu fasilitoituja kehittämispäiviä sekä työskentelyä Teams-sovelluksen välityksellä. Kehittämisen edetessä on mukaan otettu myös erikoissairaanhoidon (lastenneurologia, lastentaudit, lastenpsykiatria) lasten fysio- ja toimintaterapia, kuntoutusohjaus ja ylilääkärit. Kohdennettujen kehittämistarpeiden tunnistamiseksi toteutettiin kysely perus- ja erityistason työntekijöille. Asiakaskokemusta ei prosessikehittämisen tueksi kerätty. Tieto prosessien pullonkauloista kerättiin henkilöstön kautta.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Lasten fysio- ja toimintaterapian prosessien kuvaamisen ja kehittämisen oli tarkoitus tukea prosessien sujuvaa toteutumista niin työntekijöiden kuin asiakkaiden näkökulmasta. Tavoitteena oli luoda yhtenäiset raamit arviointi- ja kuntoutusprosesseille, joiden avulla pyritään mahdollistamaan palveluiden saatavuuden ja oikea-aikaisuuden parantaminen sekä painopisteen siirtäminen varhaisempaan tukeen.

Prosessit alkavat ehkäisevistä palveluista ja ennaltaehkäisevästä tuesta. Näiden mukaan ottaminen lasten kuntoutuksen prosessien kuvaukseen on tärkeää, sillä niiden avulla voidaan tarjota varhaista tukea, joka voi osalle perheistä olla jo riittävää. Ennaltaehkäiseviä toimia lasten kuntoutuksen näkökulmasta edistettiin luomalla lasten fysio- ja toimintaterapian sisällöt Kymenlaakson hyvinvointialueen verkkosivuilla toimivaan Chat-robottiin. Chat-robotin avulla perheet voivat löytää kootusti tietoa luotettavista lähteistä, matalan kynnyksen maksuttomasta palvelutarjonnasta ja saada suoraan arkeen käyttöön otettavia ohjeita. Varhaisena tukena tuotettiin Kymenlaakson hyvinvointialueen verkkosivuille myös videomuotoisia fysioterapian kotiharjoitteluohjelmia kouluikäisille. Näitä videoituja harjoitusohjelmia on mahdollista toteuttaa ennaltaehkäisevänä toimena jo ennen kuin nuorella on tarve päästä kuntoutusarvioon.

Palveluun tullessa perheet täyttävät erilaisia lomakkeita. Osana prosessikehittämistä edistettiin yhtenäisen sähköisen esitietolomakkeen luomista. Osana arviointiprosessin muotoilua kiinnitettiin huomiota myös terapeuttien arviointimenetelmäosaamiseen ja sen päivittämiseen.

Prosessien muotoilun osana päivitettiin lasten fysio- ja toimintaterapiaan ohjautumisen kriteereitä, jotta oikeat asiakkaat ohjautuisivat mahdollisimman sujuvasti oikean palvelun piiriin.

Perustason ja erityistason kuntoutuksen yhteistyötä edistettiin hankkeen aikana toteuttamalla perustason ja erityistason lasten kuntoutuksen yhteinen kehittämispäivien sarja. Kehittäminen alkoi työntekijöille suunnatulla kyselyllä, jolla kartoitettiin millaisia tarpeita he kokevat yhteistyön tiivistämiseksi ja toiminnan selkiyttämiseksi. Kyselyn pohjalta teemoitettiin kehittämispäivien sisältöä. Yhteisiä prosesseja pilkottiin hoitopolkujen avulla pienempiin osakokonaisuuksiin. Eri asiakasryhmien hoitopolkujen kehittäminen, huomioiden siirtymävaiheet perustason ja erityistason välillä, tukee asiakkaan kulkua palveluissa sekä mahdollistaa painopisteen siirtämisen varhaisempaan tukeen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Prosessien kehittäminen vaatii niin lasten kuntoutuksen terapeuttien kuin heidän esihenkilöstönsä sitoutumista kehittämistyöhön. Kehittämistyöhön on varattava riittävästi työaikaa. Prosessien käyttöönotto ja juurruttaminen käytäntöön vaatii suunnittelua ja arviointia kehittämisen eri vaiheissa. Prosessit ovat jatkuvasti kehittyviä, joten jatkosuunnitelma prosessien ylläpitämiseen ja säännölliseen tarkistukseen ja jatkokehittämiseen on syytä tehdä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Prosessien kehittämisessä on tärkeää huomioida prosessi alusta loppuun saakka. Lasten kuntoutuksen osalta tämä tarkoittaa myös yhteistyötahoja, kuten neuvola- ja kouluterveydenhuollon palveluita sekä erikoissairaanhoitoa. Onkin tärkeää ottaa kaikki tarvittavat toimijat mukaan prosessikehittämiseen, jotta pystytään saavuttamaan tavoitellut hyödyt sekä tukemaan päivitettyjen prosessien käyttöönottoa ja juurtumista.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Palveluprosessit on kuvattuna ja juurtumassa käytäntöön. Chat-robottiin vietyjä tietoja on päivitetty ja videoidut kotiohjeet viety yhteistyötahojen ja asiakkaiden saataville nettisivuille. Yhtenäinen sähköinen esitietolomake pilotoidaan ensin lasten Kehityksellisten palveluiden vastaanotolla, jonka jälkeen käyttö laajennetaan mahdollisesti lasten kuntoutukseen. Perustason ja erityistason kuntoutuksen yhteistyötä edistettiin mm. luomalla yhteinen hoitopolku: Motorisen kehityksen viiveet, jota vielä arvioidaan ja tarvittaessa muokataan ennen käyttöönottoa Kehityksellisen koordinaatiohäiriön Käypä hoito -suosituksen valmistuttua.

Ohjausryhmän arvion mukaan palveluiden sisältö ja toimintatavat ovat yhtenäistyneet ja palvelut ovat alueellisesti ja laadullisesti yhtenäisempiä. Perusterveydenhuollon fysio- ja toimintaterapeuteille suunnatun henkilöstökyselyn mukaan työntekijät kokivat kehittämistoimien hyödyttävän itseään työntekijänä/työssään ja kehittämisen sisältöihin oltiin pääosin tyytyväisiä. Tietojen vieminen chat-robottiin koettiin yhdeksi tärkeimmäksi kehittämistoimeksi asiakkaan näkökulmasta. Perusterveydenhuollon ammattikohtaiset kehittämispäivät sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteiset kehittämispäivät ja työpajat koettiin työntekijöiden arvion mukaan pääosin hyödyllisiksi ja niitä toivottiin jatkossakin järjestettävän.

Kuva motorisen kehityksen viiveet ja poikkeava motoriikka -hoitopolusta Kymenlaakson hyvinvointialueella

Hoitopolku motorisen kehityksen viiveet ja poikkeava motoriikka.png (196.49 KB)

Lasten kuntoutuksen prosessien kehittäminen