Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Lasten mielenterveyspalvelujen kysyntä on lisääntynyt. Perustason palvelut ovat ruuhkautuneet ja erikoissairaanhoitoon tehdään aiempaa enemmän lähetteitä. Laphan alueelle ei ole tällä hetkellä suunnitteilla erillistä alle 18-v perustason lasten ja nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden vastuuyksikköä, vaan tämä on alueellisten lasten nuorten ja perheiden palveluiden yksi tehtävä ja näin ollen palvelut toteutuvat osana lastenneuvoloiden, oppilashuollon ja perheneuvoloiden toimintaa, porrasteisen hoitomallin mukaisesti.
Mm. näistä syistä palvelujen rakenteita on ollut tarve tarkastella ja hoitoprosesseja kehittää. On tunnistettu, että hoitopolut ovat epäselviä eivätkä aina välttämättä palvele perheitä tai ammattilaisia parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsen tilannetta voidaan joutua arvioimaan yhä uudelleen, minkä vuoksi tarpeenmukaisen tuen saaminen viivästyy.
Pilottiin saatiin mukaan yhteensä 16 ammattilaista kaakkoiselta palvelualueelta. Rovaniemen kasvatus-ja perheneuvolasta mukana oli viisi psykologia, kaksi sosiaalityöntekijää, kaksi erityissosiaalityöntekijää sekä oppilashuollosta neljä terveydenhoitajaa, kaksi kuraattoria yksi psykiatrinen sairaanhoitaja. Pilottiaika oli 4–9/2025. Huomioitavaa on, että välissä oli kesäloma.
Käyttöönotto aloitettiin kick off -tilaisuudella, jossa pilottiin mukaan lähteneet työntekijät sekä heidän esihenkilänsä saivat perustiedot Lasten navigaattorista ja sen käytännöistä ja tavoitteista. Ensijäsennyskoulutuksessa Lasten navigaattorin käyttöä ja ensijäsennyshaastattelua käytiin läpi ja keskusteltiin miten sitä sovelletaan käytännön työssä. Ammattilaisten taitopajat ja esihenkiläiden check-point-tapaamiset pidettiin toukokuussa ja elokuussa. Tapaamisilla keskusteltiin mahdollisista esiin nousseita haasteista sekä myös onnistumisista. Perheet ottavat eri yksiköihin eri tavalla yhteyttä, joten taitopajoissa mietittiin mm. keinoja miten ja kuka ohjaa navin täyttämisessä, miten koodit toimitetaan ammattilaiselle sekä keskusteltiin yleisesti lasten navin kokemuksista, niin ammattilaisten kuin perheidenkin näkökulmasta.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Navin tavoitteena on saada nopeammin ja jäsentyneemmin tarvittavat tiedot lapsen ja perheen voinnista, toimintakyvystä sekä tuen tarpeesta, nopeuttaa riittävän ja oikea-aikaisen tuen piiriin ohjautumista sekä tukitoimien aloittamista. Se auttaa myös välttämään päällekkäisiä arviointiprosesseja ja huomioimaan lapsen ja hänelle tärkeiden ympäristöjen näkemykset ja toiveet heti alkuvaiheessa. Lasten navigaattori kerää tietoa lapsen ja perheen toimintakyvystä ja tuen tarpeesta seuraavilla osa-alueilla:
- vapaa-aika ja sosiaaliset suhteet
- terveys ja arjen perustoiminnot
- tunteet ja käyttäytyminen
- elämäntapahtumat ja stressikokemukset
- perheen kuormitustekijät
- koulusuoriutuminen
- päihteet ja riskikäyttäytyminen.
Kun lapsesta herää huoli, sosiaali- tai terveysalan ammattilainen ohjaa lapsen, huoltajan/huoltajat ja tarvittaessa huoltajan luvalla opettajan täyttämään Lasten navigaattorin osoitteessa lastennavigaattori.fi. Lapsi täyttää navigaattorin iästä ja kehitystasosta riippuen joko yksin, yhdessä huoltajan tai ammattilaisen kanssa. Lasten navigaattorin täytettyään lapsi, huoltaja ja opettaja saavat henkilökohtaiset koodit, jotka he toimittavat ennalta sovitulla tavalla arviohaastattelun tekevälle ammattilaiselle eli ensijäsentäjälle. Opettajan koodi voidaan toimittaa huoltajan mukana tai muulla sovitulla tietoturvallisella tavalla, mielellään hyvissä ajoin ennen sovittua ensijäsennyskäyntiä. Tämän jälkeen ensijäsentäjä avaa koodeilla raportin, joka kokoaa yhteen lapsen, huoltajan ja opettajan vastaukset.
Ensijäsentäjä syventää raportin tietoja haastattelemalla lasta ja huoltajaa tapaamisella sekä on tarvittaessa yhteydessä opettajaan. Ensijäsennys voidaan myös toteuttaa verkostollisesti, mikäli tämä sopii huoltajille. Lapsen ja huoltajan kanssa keskustellaan sopivan tuki- ja/tai hoitomuodon valinnasta tai muusta jatkosuunnitelmasta. Ensijäsentäjä siirtää huoltajan/huoltajien luvalla yhteenvetoon koostamansa navigaattorin tiedot yksikössä sovitulla tavalla käytössä olevaan tietojärjestelmään.
Pilotin aikana, taitopajoissa käydyn keskustelun ja lasten navigaattorista kertyvän datan lisäksi, tietoa pyrittiin keräämään aina ennen navigaattorin käyttöönottoa, jokaisen ensijäsennyksen jälkeen sekä pilotin lopussa. Kertyvän tiedon kautta Lasten navigaattoria pystytään kehittämään entistä paremmaksi ja käyttäjäystävällisemmäksi.
