| Innokylä

Toimintaympäristö

Toimintamallin keskeiset kohderyhmät ovat hyvinvointialueen 13–17-vuotiaat nuoret, jotka tarvitsevat mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia tukevia matalan kynnyksen sosiaali- ja terveysalan tai järjestöjen palveluita ja ammattilaiset, joiden osaamista ja näyttöön perustuvien menetelmien käyttöä toimintamallilla vahvistetaan.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella alueella asuu noin 27 000 alle 18-vuotiasta, joista noin 20 %:lla arvioidaan olevan mielenterveyshäiriö tai kehityksellinen häiriö (Tilastokeskus 2022; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022a; Sourander & Marttunen 2016). Suuremman avun tarvitsijoita on noin 10 % (Liukko 2020). Lisäksi tarvitaan tukea esimerkiksi alkavaan päihdeongelmaan, väkivalta/kiusaamiskokemuksiin ja ei-häiriöasteisiin psyykkisiin oireisiin.

Digitaaliset sovellukset ovat osa nuorten arkea ja nuorten mielenterveyspalvelujen ja monialaisen yhteistyön kehittämisen ohella yksi keino tukea nuorten hyvinvointia on tarjota nuorille lisätukea esimerkiksi digitalisoitujen harjoitusohjelmien muodossa. Digitaaliset palvelut ovat helposti saatavilla, eivätkä vie paljon henkilöstöresurssia. Sosiaalisten verkostojen ja ajanvieton lisäksi nuoret etsivät digitaalisista ympäristöistä myös yhä enemmän apua. (Pitkänen ym. 2022.) Vuonna 2020 kerätyn Nuorisobarometrin (Myllyniemi & Kiilakoski 2021) mukaan 63 % nuorista haluaa käyttää tarvitsemiaan palveluja mahdollisimman paljon sähköisesti.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella alaikäisten perustason mielenterveyspalvelut ovat olleet hajanaisia ja selkeitä palvelupolkuja ei ole ollut. Käytännössä alaikäisten ja etenkin nuorten perustason mielenterveyspalvelut ovat käsittäneet koulu- ja opiskeluhuollon kuten mm. koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja koulukuraattorin sekä koulupsykologin palvelut. Nuoria ja perheitä on hoidettu perhe- ja sosiaalipalveluiden alaisissa perheneuvoloissa tai perhe- ja kasvatusneuvoloissa, joissa on voinut olla ostopalveluna saatavaa psykiatrin työpanosta. Mielenterveyden lääketieteellinen hoito on siirtynyt koko ajan enemmän perusterveydenhuollon harteille, jossa yleislääkäritasoinen nuorten mielenterveyden hoidon osaaminen vaihtelee. Tämä haastaa nuoren tilanteen kokonaisarviointia, hoidon tarpeen arviointia sekä hoitoonpääsyä. Erikoissairaanhoitoon ohjautuu nuoria, joita voitaisiin tai olisi voitu auttaa jo perustason palveluissa ja toisaalta erikoissairaanhoitoon eivät mahdu ne, joiden tilanne vaatii jo erikoissairaanhoidollista osaamista. Nuoret huoltajineen eivät tiedä mitä mielenterveyspalveluita alueella olisi saatavilla, kuinka palveluihin pääsee ja kuinka palveluihin päästyään polku etenee.

Perhe- ja sosiaalipalveluiden perheneuvoloiden perustehtävä on xxxx

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon perustehtävä on xxx

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas: palvelupolut olisi sujuvampia, nuori löytäisi ja saisi helpommin tarvitsemaansa ohjausta ja apua. Nuori ja hänen huoltajansa olisivat paremmin tietoisia kuinka palvelu- ja hoitopolut etenevät. Nuori ja hänen huoltajansa olisivat tietoisia, minkälaista apua nuorelle ja perheelle olisi saatavilla. Nuori löytäisi apua kynnyksettömästi ja eri palvelukanavien kautta.

Ammattilainen: Ammattilainen pystyisi tarjoamaan omaa koulutustaan ja osaamistaan vastaavaa apua asiakkaalle. Hän voisi luottaa ja vaikuttaa siihen, että asiakkaan palvelupolku ei katkea. Ollessaan epävarma tai tarvitessaan apua hänellä olisi aina mahdollisuus konsultoida toista ammattilaista. Hänellä olisi tiedossaan myös kolmannen sektorin tarjoamat mahdollisuudet tukea asiakasta tai hän tietäisi mistä niistä saa lisätietoa.

Organisaatio: Oikea palvelu kohtaisi oikean asiakkaan oikeaan aikaan. Moniammatillinen yhteistyö toteutuisi sujuvammin ja lisäisi samalla osaamista ammattilaisten kesken. Nämä tekijät vähentäisivät häiriökysyntää ja poisohjaamista, joka säästäisi henkilöstöresursseja. Otettaisiin käyttöön enemmän digitaalisia palveluja, joka lisäisi palvelun tavoitettavuutta ja monikanavaisuutta. Toteutettaisiin organisaation palvelustrategian mukaisia uudistuksia.

Yhteiskunta: Mielen hyvinvointia horjuttaviin riskitekijöihin päästäisiin käsiksi jo varhaisessa vaiheessa, jolloin niistä ei syntyisi ongelmaa. Nuoret saisivat myös psyykkiseen kasvuunsa ja kehitykseensä helpommin tukea, joka auttaisi heitä pysymään tulevaisuudessakin hyvinvoivina ja heillä olisi paremmat edellytykset omien tavoitteidensa esim. koulutuksen, työelämän ja tyydyttävien ihmissuhteiden saavuttamisessa.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Asiakaskoordinaattorit

Tavoiteltu muutos

Nuoren asiakkaan kokonaistilannetta ja huolia saadaan kartoitettua ammattilaisen avulla heti ensimmäisestä yhteydenotosta alkaen ja voidaan varmistaa, että asiakas saa tarpeidensa mukaista apua ja palvelua. Palveluita voidaan tarjota asiakaslähtöisesti ja monikanavaisesti. Palvelupolku ei katkea ja asiakas tietää miten hänen palvelupolkunsa etenee.

Muutoksen mittaaminen

Palvelupolut on kuvattu

Digitaalisia palvelukanavia on avattu

Asiakkailta pyydetään palautetta palveluista

Asiakasmääriä mitataan

Toteutussuunnitelma

Asiakaskoordinaattorit

Kuntoutusohjaajat

Digitaaliset palvelut

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallin keskeiset kohderyhmät ovat 13–17-vuotiaat nuoret, jotka tarvitsevat mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia tukevia matalan kynnyksen sosiaali- ja terveysalan tai järjestöjen palveluita ja ammattilaiset, joiden osaamista ja näyttöön perustuvien menetelmien käyttöä työtavalla vahvistetaan.

Asiakastilannetta kartoitettiin nykytilan kuvauksen avulla, perehtymällä mm. hyvinvointialueen alaikäisten nuorten erityispiirteisiin ja suurimpiin menoeriin koskien mm. erikoissairaanhoidon lasten ja nuorten psykiatrian yksiköiden asiakasmääriä, diagnosoitujen neuropsykiatristen häiriöiden määriä ja hoitoa alueella, kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määriä alueella, perustason koulu- ja opiskeluhuollon sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten resurssointia ja puutteita sekä sähköisten ja digitaalisten palveluiden tarjontaa nuorille alueella. Yhteistyötä tehtiin myös hyvinvointialueella toimivien järjestöjen ja samaan aikaan meneillä olleiden hankkeiden kanssa, kuten Pohjois-Karjalan Setlementti, Alisa-toiminta, Nuoret hoivaajat/Omaishoitajat ry, Tulsote-hanke, AMK-hanke jossa asiakaskysely ja työpajoja...

Nuorten palveluiden nykytilan kuvaukseen käytettiin palvelumuotoilua (Tietoevry mainitaanko?) vuoden 2023 aikana ja prosessiin osallistui sosiaali- ja terveydenhoidon palveluiden edustajia (miten tarkkaan luetellaan?) ja hyödynnettiin myös asiakas- ja ammattilaishaastatteluja (jotka teki palveluntuottaja).

Osallistumalla THL:n organisoimaan Sujuvat palvelut -valmennukseen saatiin mukaan asiakasnäkökulmaa, kun valmennukseen osallistuvassa ryhmässä oli mukana hyvinvointialueen mielenterveyspalveluita käyttäneen nuoren huoltaja.

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Walk in pilottikokeilu

3 x 10D-kysely?

Digitaalinen palvelualusta

Hyte-tarjotin?

Ideointi

Palvelumuotoilun tuloksia?

Idean testaus asiakkaalla

Chat-palveluun liittyen asiakaskyselyt Webropol-menetelmällä

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Prosessikuvaus/kaavio

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin käyttöönoton edellytyksenä on, että toimialueet sitoutuvat tukemaan sen käyttöönottoa.

Toimintamallin käyttöönotto ja toimivuus vaativat mm. seuraavia toimenpiteitä:

Nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden monialaisen ja moniammatillisen toimintamallin kuvaamista ja toimivuuden pilotointia.
Toimintamallin jatkuvaa kehittämistä asiakkailta, ammattilaisilta ja järjestöiltä saatujen kokemusten perusteella
Säännöllistä viestintää kohderyhmille ja Siun soten toimialueiden johdolle (sisäiset ja ulkoiset Teams-kanavat ja -tapahtumat, intra, some-kanavat ja muut mahdolliset viestintäkanavat)
Säännöllistä tiedon ja kokemusten keräämistä toimintamallin käytöstä ja vaikutuksista
Verkostoitumista sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ja järjestöjen kanssa

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli soveltuu monialaiseen ja moniammatilliseen työhön nuorten mielen hyvinvointia ja mielenterveyttä tukevissa palveluissa.

Toimintamalli on hyödynnettävissä myös digitaalisessa toimintaympäristössä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamallin kehittäminen aloitettiin syksyllä 2022.

Nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden monialaisen ja moniammatillisen toimintamallin tulosten arviointi perustuu kansalliseen vaikuttavuuden mittaamiseen, asiakaspalautteiden keruuseen sekä toiminnassa mukana olleiden ammattilaisten ja järjestöjen palautteisiin.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen systeeminen uudistaminen Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella , Pohjois-Karjalan HVA (RRP, P4, I1)