Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen systeeminen uudistaminen Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella , Pohjois-Karjalan HVA (RRP, P4, I1)
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämistyöllä tavoitellaan sitä, että hyvinvointialueen palvelukokonaisuus vastaa kohdeväestön tarpeita, ja toimii hyvin yhteensovitettuna, kustannusvaikuttavana kokonaisuutena.
Kehittämistyön keskeinen kohderyhmä ovat hyvinvointialueen lapset, nuoret ja perheet, jotka tarvitsevat tukea lasten ja nuorten kehityksellisiin ja psyykkisiin häiriöihin. Palvelukokonaisuuden kehittämistyössä on sitouduttu yhteisövaikuttavuus-viitekehykseen. Viitekehys tarjoaa pohjan kehittää paikallista palvelujärjestelmää kokonaisuutena väestö- ja järjestelmätason muutosten aikaansaamiseksi. Viitekehys soveltuu erityisesti kompleksisten ja monialaista yhteistyötä vaativien ongelmien ratkaisemiseen, joihin tarvitaan sisäiset ja ulkoiset organisaatiorajat ylittävää yhteistä työtä. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö (Itla) tukee kehittämistyötä taustatukiorganisaationa. Tutkimusperustaisuus on olennainen osa palvelukokonaisuuden uudistamistyötä.
Uudistamista tarvitaan sekä asiakastyön että johtamisen tasoilla. Asiakastyön tasolla tarvitaan nykyistä parempia toimintamalleja erityisesti usean eri tahon asiantuntijuutta ja monialaista yhteistyötä vaativiin asiakastilanteisiin. Johtamisen tasolla toiminnan ja talouden tarkastelun tulisi ulottua koskemaan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kokonaisuutta yksittäisten palvelujen tarkastelun rinnalla. Tähän tarvitaan uudenlaista johtamisosaamista ja yhdessä sovittuja toimintatapoja. Systeemistä muutosta tullaan toteuttamaan erilaisten kehittämisprosessien ja -toimenpiteiden kautta.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella (Siun sote) alueella asuu noin 27 000 alle 18-vuotiasta, joista noin 20 %:lla arvioidaan olevan mielenterveyshäiriö tai kehityksellinen häiriö (Tilastokeskus 2022; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022a; Sourander & Marttunen 2016). Suuremman avun tarvitsijoita on noin 10 % (Liukko 2020). Lisäksi tarvitaan tukea esimerkiksi alkavaan päihdeongelmaan, väkivalta/kiusaamiskokemuksiin ja ei-häiriöasteisiin psyykkisiin oireisiin.
Yhteiskunnalliset ilmiöt, kuten lapsiperheköyhyys ja työttömyys, perheiden ja yhteisöjen arjessa tapahtuneet muutokset, sosiaalisen median ja älypuhelinten käytön lisääntyminen heijastuvat lapsiväestön hyvinvointiin. Kaikkia lasten ja perheiden psykososiaalisia ongelmia ei voida ehkäistä ja ratkaista sote-palvelujen keinoin. Lasten, nuorten ja perheiden sote-palvelujen ja kuntien sekä kolmannen sektorin toteuttamien palvelujen välille tarvitaan tavoitteellista yhteistoimintaa ja yhteiskehittämistä yli organisaatiorajojen. Siun soten sisäisen yhteensovittamistyön ja palvelujen kehittämistyön rinnalla maakunnallisessa perhekeskusverkostossa tehtävä yhteisövaikuttavuustyö kuntakumppaneiden sekä kolmannen sektorin kanssa on välttämätöntä sote-palvelujen riittävyyden ja mahdollisimman vaikuttavan kohdentumisen kannalta
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella alaikäisten perustason mielenterveyspalvelut ovat olleet hajanaisia ja selkeitä palvelupolkuja ei ole ollut. Käytännössä alaikäisten perustason mielenterveyspalvelut ovat käsittäneet koulu- ja opiskeluhuollon kuten mm. koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja koulukuraattorin sekä koulupsykologin palvelut. Lapsia, nuoria ja perheitä on hoidettu perhe- ja sosiaalipalveluiden alaisissa perheneuvoloissa tai perhe- ja kasvatusneuvoloissa, joissa on voinut olla ostopalveluna saatavaa psykiatrin työpanosta. Mielenterveyden lääketieteellinen hoito on siirtynyt koko ajan enemmän perusterveydenhuollon harteille, jossa yleislääkäritasoinen nuorten mielenterveyden hoidon osaaminen vaihtelee. Tämä haastaa lapsen, nuoren ja perheen tilanteen kokonaisarviointia, hoidon tarpeen arviointia sekä hoitoonpääsyä. Erikoissairaanhoitoon ohjautuu nuoria, joita voitaisiin tai olisi voitu auttaa jo perustason palveluissa ja toisaalta erikoissairaanhoitoon eivät mahdu ne, joiden tilanne vaatii jo erikoissairaanhoidollista osaamista. Lapset ja nuoret huoltajineen eivät tiedä mitä mielenterveyspalveluita alueella olisi saatavilla, kuinka palveluihin pääsee ja kuinka palveluihin päästyään palvelut etenevät.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluissa kulurakenteen painopiste on tällä hetkellä voimakkaasti nk. viimesijaisissa ja inhimillisesti raskaimmissa palveluissa eli lastensuojelun sijaishuollossa ja lasten- ja nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Psykiatrista laitoshoitoa käytetään alaikäisten väestöryhmässä enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Viime vuosina n. 2% alaikäisistä (n. 550 henkilöä) on ollut vuosittain sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Kiireellisten sijoitusten osuus on suuri. Vuonna 2023 lastensuojelun kulut olivat yhteensä n. 48milj€, joka vastasi n. 49% lasten ja nuorten sote- tietopakettikustannuksista. Nykyinen Siun soten palvelukokonaisuus epäonnistuu liian usein tehtävässään tarjota oikea-aikaista ja vaikuttavaa tukea ja hoitoa lapsille, nuorille ja heidän perheilleen psykososiaalisissa ongelmissa. Hoidon ja tuen ennakoivuus (preventio), jatkuvuus sekä asiakaslähtöinen palvelujen yhteensovittaminen (integraatio) eivät toteudu tavoitellulla tavalla. Talouden näkökulmasta tämä on tarkoittanut kustannusten jatkuvaa nousutrendiä viime vuosina.
Hyvinvointialue on strategisella ja operatiivisella tasolla sitoutunut lasten, nuorten ja perheiden palvelujen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Toiminnan kehittämisen tarkoituksena on parantaa palvelujen saatavuutta, laatua ja mahdollistaa moniammatillisen toiminnan kehittäminen asiakkaiden ja potilaiden parhaaksi. Viiden vuoden tähtäimellä tavoitellaan myös kulujen pienentämistä. Palvelukokonaisuuden kehittäminen on nostettu yhdeksi strategisista kehittämisen kärjistä. Kehittäminen on päätetty projektoida vuosille 2025-2027.
Hyvinvointialuejohtaja on nimennyt lasten ja nuorten kehityksellisiin ja psyykkisiin häiriöihin liittyvien sote-palvelujen kehittämistyöryhmän (nk. LaNuPe-työryhmä) toimimaan ajalla 3/2024-12/2024. Työryhmä on koostunut lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtavista viranhaltijoista. Siinä on ollut edustettuna sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto sekä kuntoutuspalvelut. Työryhmällä on ollut mahdollisuus kutsua asiantuntijajäseniä kokouksiin ja työpajoihin. Maaliskuussa 2024 järjestäytynyt LaNuPe-työryhmä on kokoontunut marraskuuhun 2024 mennessä yhteensä kahdeksan kertaa.
Keväällä 2024 työryhmän puheenjohtaja kokosi päivitettyä nykytilatietoa lapsia ja nuoria koskettavien sote-palvelujen taloudesta, henkilöstöresursseista, toiminnasta sekä maakunnan väestöindikaattoreista. Lisäksi kerättiin laadullista nykytilatietoa haastattelemalla lasten, nuorten ja perheiden palvelujen edustajia laajasti kevään 2024 aikana. RRP-rahoitteisen HYKE-hankkeen kautta työryhmätyön tueksi saatiin TietoEvryn asiantuntijoiden työpanosta visualisoidun taustamateriaalin laatimiseksi. Terveystaloustieteen asiantuntija on laatinut tulevaisuuteen suuntaavia panos-tuotos laskelmia sijaishuollon kustannuksista.
Hyvinvointialue on strategisella ja operatiivisella tasolla sitoutunut lasten, nuorten ja perheiden palvelujen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Toiminnan kehittämisen tarkoituksena on parantaa palvelujen saatavuutta, laatua ja mahdollistaa moniammatillisen toiminnan kehittäminen asiakkaiden ja potilaiden parhaaksi. Viiden vuoden tähtäimellä tavoitellaan myös kulujen pienentämistä. Palvelukokonaisuuden kehittäminen on nostettu yhdeksi strategisista kehittämisen kärjistä. Kehittäminen on päätetty projektoida vuosille 2025-2027. Projektia johtamaan nimetään LaNuPe-projektiryhmä sekä -projektityöryhmä. Siun soten johtoryhmä toimii projektin ohjausryhmänä. Projektia johtavien työryhmien vuosikellon luonnos on kuvattu taulukossa 1. Projektiryhmään nimetään Siun soten edustajien rinnalle Itä-Suomen yliopiston, Itlan sekä maakunnallisen perhekeskuksen ohjausryhmän edustus.
Kehittämistyön ja toiminnallisen muutoksen kokonaisuuteen sisältyy lukuisia alatoimenpiteitä sekä kehittämisprosesseja, joiden edistymistä projektia johtavat työryhmät tukevat ja seuraavat.
Kehittämistyöllä pyritään siihen, että hyvinvointialueen palvelukokonaisuus vastaa aiempaa paremmin kohdeväestön tarpeita, ja toimii hyvin yhteensovitettuna, kustannusvaikuttavana kokonaisuutena. Rakenteiden tulee mahdollistaa moniammatillisuus, integratiivinen toiminta sekä osaamisen ja resurssien turvaaminen. Tarkoituksena on parantaa palvelujen saatavuutta, laatua ja mahdollistaa moniammatillisen toiminnan kehittäminen asiakkaiden ja potilaiden parhaaksi. Viiden vuoden tähtäimellä tavoitellaan myös positiivista kustannuskehitystä.
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen systeemisen uudistamisen keskeiset tavoitteet ovat:
- Vahvistaa ongelmien ennaltaehkäisyä ja turvata perustason palvelujen riittävyys
- Parantaa palvelujen saatavuutta ja täydentää palvelurakennetta
- Mahdollistaa moniammatillisen toiminnan kehittäminen asiakkaiden ja potilaiden parhaaksi
- Kulujen pienentäminen viiden vuoden tähtäimellä
Kyse on laajasta palvelukokonaisuudesta, jossa on keskinäisriippuvainen yhdyspinta myös suhteessa kuntien toimintaan. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan useita eri toimenpiteitä sekä useamman eri tason muutosten ja kehittämisprosessien johtamista.
Hyvinvointialueen johtoryhmä toimii projektin ohjausryhmänä ja projektisuunnitelman hyväksyjänä. Projektille on nimetty perhe ja sosiaalipalvelujen, terveys- ja sairaanhoitopalvelujen sekä konsernipalvelujen edustajista muodostetut projektiryhmä ja projektityöryhmä, jotka raportoivat kehittämistyön etenemisestä Siun soten johtoryhmälle osavuosikatsausten yhteydessä. Projektiryhmä johtaa projektia ja arvioi toiminnallisen muutoksen etenemistä. Projektityöryhmä varmistaa uusien toimintamallien jalkauttamisen sekä henkilöstön kouluttamisen ja osallistamisen muutokseen.
Vuoden 2025 aikana määritellään tarkemmat mittaristot seurantaan liittyen. Siun sote on hakenut Itlan Lapsuuden rakentajat - innovaatiorahastolta rahoitusta perhekeskuksen palautejärjestelmän rakentamiseksi. Palautejärjestelmä on yksi keskeinen osa yhteisövaikuttavuus-viitekehykseen nojaavaa kehittämistyötä. Palautejärjestelmän avulla voidaan seurata sovittujen toimenpiteiden toteutumista yli organisaatiorajojen ja varmistaa kehittämistyön etenemistä tavoiteltuun suuntaan.
Alustavan suunnitelman mukaan vuoden 2025 aikana olisi mahdollista rakentaa Logex-Region-järjestelmään lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuden raportointinäkymä LaNuPe-palvelukokonaisuuden yhteensovittavan johtamisen tueksi.
Projektilla tuettavien, yhteensovittavaa johtamista vaativien kehittämisprosessien osalta tarvitaan prosessikohtaista, tarkennettua vastuiden jakamista sekä mittaroinnin ja edistymisen seurannan määrittelyä. Keskeisille kehittämisprosesseille luodaan tuloskorttityyppinen seuranta.
Sijaishuollon määriä ja kustannuksia tullaan seuraamaan osavuosikatsausten yhteydessä. Sijaishuollon määrien ja kustannusten kehityksen arvioinnin osalta hyödynnetään skenaariomallinnuksia ja tehdään vuosikohtaista tarkempaa tavoitteen asetantaa.
Keväällä 2024 työryhmän puheenjohtaja kokosi päivitettyä nykytilatietoa lapsia ja nuoria koskettavien sote-palvelujen taloudesta, henkilöstöresursseista, toiminnasta sekä maakunnan väestöindikaattoreista. Lisäksi kerättiin laadullista nykytilatietoa haastattelemalla lasten, nuorten ja perheiden palvelujen edustajia laajasti kevään 2024 aikana. RRP-rahoitteisen HYKE-hankkeen kautta työryhmätyön tueksi saatiin TietoEvryn asiantuntijoiden työpanosta visualisoidun taustamateriaalin laatimiseksi. Terveystaloustieteen asiantuntija on laatinut tulevaisuuteen suuntaavia panos-tuotos laskelmia sijaishuollon kustannuksista.