Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen systeeminen uudistaminen Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella , Pohjois-Karjalan HVA (RRP, P4, I1)
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämistyöllä tavoitellaan sitä, että hyvinvointialueen palvelukokonaisuus vastaa kohdeväestön tarpeita, ja toimii hyvin yhteensovitettuna, kustannusvaikuttavana kokonaisuutena.
Toimintamallin nimi
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämistyöllä tavoitellaan sitä, että hyvinvointialueen palvelukokonaisuus vastaa kohdeväestön tarpeita, ja toimii hyvin yhteensovitettuna, kustannusvaikuttavana kokonaisuutena.
Kehittämistyöllä pyritään siihen, että hyvinvointialueen palvelukokonaisuus vastaa aiempaa paremmin kohdeväestön tarpeita, ja toimii hyvin yhteensovitettuna, kustannusvaikuttavana kokonaisuutena. Rakenteiden tulee mahdollistaa moniammatillisuus, integratiivinen toiminta sekä osaamisen ja resurssien turvaaminen. Tarkoituksena on parantaa palvelujen saatavuutta, laatua ja mahdollistaa moniammatillisen toiminnan kehittäminen asiakkaiden ja potilaiden parhaaksi. Viiden vuoden tähtäimellä tavoitellaan myös positiivista kustannuskehitystä.
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen systeemisen uudistamisen keskeiset tavoitteet ovat:
- Vahvistaa ongelmien ennaltaehkäisyä ja turvata perustason palvelujen riittävyys
- Parantaa palvelujen saatavuutta ja täydentää palvelurakennetta
- Mahdollistaa moniammatillisen toiminnan kehittäminen asiakkaiden ja potilaiden parhaaksi
- Kulujen pienentäminen viiden vuoden tähtäimellä
Kyse on laajasta palvelukokonaisuudesta, jossa on keskinäisriippuvainen yhdyspinta myös suhteessa kuntien toimintaan. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan useita eri toimenpiteitä sekä useamman eri tason muutosten ja kehittämisprosessien johtamista.
Keskeiset toimenpiteet:
- Yhteensovittavan johtamisen kehittäminen omana kokonaisuutenaan.
- Yhteensovittavan johtamisen kokonaisuuteen tullaan sisällyttämään palvelurajat ylittävien kehittämisprosessien seurantaa ja tukemista.
- Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen keskuksen perustaminen kuntoutuksen palvelualueelle
Kehittämistyön keskeinen kohderyhmä ovat hyvinvointialueen lapset, nuoret ja perheet, jotka tarvitsevat tukea lasten ja nuorten kehityksellisiin ja psyykkisiin häiriöihin. Palvelukokonaisuuden kehittämistyössä on sitouduttu yhteisövaikuttavuus-viitekehykseen. Viitekehys tarjoaa pohjan kehittää paikallista palvelujärjestelmää kokonaisuutena väestö- ja järjestelmätason muutosten aikaansaamiseksi. Viitekehys soveltuu erityisesti kompleksisten ja monialaista yhteistyötä vaativien ongelmien ratkaisemiseen, joihin tarvitaan sisäiset ja ulkoiset organisaatiorajat ylittävää yhteistä työtä. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö (Itla) tukee kehittämistyötä taustatukiorganisaationa. Tutkimusperustaisuus on olennainen osa palvelukokonaisuuden uudistamistyötä.
Uudistamista tarvitaan sekä asiakastyön että johtamisen tasoilla. Asiakastyön tasolla tarvitaan nykyistä parempia toimintamalleja erityisesti usean eri tahon asiantuntijuutta ja monialaista yhteistyötä vaativiin asiakastilanteisiin. Johtamisen tasolla toiminnan ja talouden tarkastelun tulisi ulottua koskemaan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kokonaisuutta yksittäisten palvelujen tarkastelun rinnalla. Tähän tarvitaan uudenlaista johtamisosaamista ja yhdessä sovittuja toimintatapoja. Systeemistä muutosta tullaan toteuttamaan erilaisten kehittämisprosessien ja -toimenpiteiden kautta.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella (Siun sote) alueella asuu noin 27 000 alle 18-vuotiasta, joista noin 20 %:lla arvioidaan olevan mielenterveyshäiriö tai kehityksellinen häiriö (Tilastokeskus 2022; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022a; Sourander & Marttunen 2016). Suuremman avun tarvitsijoita on noin 10 % (Liukko 2020). Lisäksi tarvitaan tukea esimerkiksi alkavaan päihdeongelmaan, väkivalta/kiusaamiskokemuksiin ja ei-häiriöasteisiin psyykkisiin oireisiin.
Yhteiskunnalliset ilmiöt, kuten lapsiperheköyhyys ja työttömyys, perheiden ja yhteisöjen arjessa tapahtuneet muutokset, sosiaalisen median ja älypuhelinten käytön lisääntyminen heijastuvat lapsiväestön hyvinvointiin. Kaikkia lasten ja perheiden psykososiaalisia ongelmia ei voida ehkäistä ja ratkaista sote-palvelujen keinoin. Lasten, nuorten ja perheiden sote-palvelujen ja kuntien sekä kolmannen sektorin toteuttamien palvelujen välille tarvitaan tavoitteellista yhteistoimintaa ja yhteiskehittämistä yli organisaatiorajojen. Siun soten sisäisen yhteensovittamistyön ja palvelujen kehittämistyön rinnalla maakunnallisessa perhekeskusverkostossa tehtävä yhteisövaikuttavuustyö kuntakumppaneiden sekä kolmannen sektorin kanssa on välttämätöntä sote-palvelujen riittävyyden ja mahdollisimman vaikuttavan kohdentumisen kannalta
Keväällä 2024 työryhmän puheenjohtaja kokosi päivitettyä nykytilatietoa lapsia ja nuoria koskettavien sote-palvelujen taloudesta, henkilöstöresursseista, toiminnasta sekä maakunnan väestöindikaattoreista. Lisäksi kerättiin laadullista nykytilatietoa haastattelemalla lasten, nuorten ja perheiden palvelujen edustajia laajasti kevään 2024 aikana. RRP-rahoitteisen HYKE-hankkeen kautta työryhmätyön tueksi saatiin TietoEvryn asiantuntijoiden työpanosta visualisoidun taustamateriaalin laatimiseksi. Terveystaloustieteen asiantuntija on laatinut tulevaisuuteen suuntaavia panos-tuotos laskelmia sijaishuollon kustannuksista.
Uudistamista tarvitaan sekä asiakastyön että johtamisen tasoilla. Asiakastyön tasolla tarvitaan nykyistä parempia toimintamalleja erityisesti usean eri tahon asiantuntijuutta ja monialaista yhteistyötä vaativiin asiakastilanteisiin. Johtamisen tasolla toiminnan ja talouden tarkastelun tulisi ulottua koskemaan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kokonaisuutta yksittäisten palvelujen tarkastelun rinnalla. Tähän tarvitaan uudenlaista johtamisosaamista ja yhdessä sovittuja toimintatapoja (esim. yhteensovittavan johtamisen rakenne, hyvinvointialueelle soveltuva lapsibudjetoinnin malli, palvelukokonaisuuden tiedolla johtamisen malli). Systeemistä muutosta tullaan toteuttamaan erilaisten kehittämisprosessien ja -toimenpiteiden kautta. Projektia johtavat työryhmät varmistavat, että sovitut kehittämisprosessit etenevät.
LaNuPe-työryhmä arvioi keväällä 2024 uuden toimintayksikön perustamisen edellytyksiä nykyisessä organisaatiorakenteessa. Työryhmä päätyi esittämään lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen keskuksen perustamista kuntoutuksen palvelualueelle osaksi asiantuntijapalvelujen vastuualuetta. Samalle palvelualueelle sijoittuvat lasten perustason kuntoutuksen erityistyöntekijät (puheterapia, toimintaterapia, fysioterapia, psykologi- ja lääkäripalvelut) sekä erityisryhmien asiantuntijapalvelut. Uuden yksikön perustamisen myötä kuntoutuksen palvelualueelle muodostuu lasten ja nuorten kehityksellisten ja psyykkisten häiriöiden hoidon ja kuntoutuksen ympärille rakentuva monialainen osaamiskeskittymä. Uuteen yksikköön on siirtymässä vuoden 2025 aikana yhteensä 12 HTV hoitajatyötä muualta perustason palveluista. RRP-rahoitteisen HYKE-hankkeen hanketyön panokset tukevat osaltaan uuden yksikön perustamista. Tämä lisäksi yksikön perustaminen edellyttää uusia taloudellisia panostuksia mm. henkilöstöön, tukipalveluihin ja osaamisen vahvistamiseen. Uuden yksikön toiminnan käynnistäminen vaiheistetaan vuosille 2025-2027.
LaNuPe-työryhmä esitti lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden keskuksen perustamista kuntoutuksen palvelualueelle perusterveydenhuoltoon. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden keskus (MIELI) perustettiin 1.1.2025 Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle. Yksikön toiminta käynnistyy vaiheittain vuosien 2025-2027 aikana.
LaNuPe-kehittäminen jatkuu Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella vuosina 2025-2027.
Kansikuva
