Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen systeeminen uudistaminen Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella , Pohjois-Karjalan HVA (RRP, P4, I1)
Nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden monialaisella ja moniammatillisella toimintamallilla nuoret saavat mielen hyvinvointia ja mielenterveyttä tukevia palveluita perustasolla.
Toimintamallin nimi
Nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden monialaisella ja moniammatillisella toimintamallilla nuoret saavat mielen hyvinvointia ja mielenterveyttä tukevia palveluita perustasolla.
Prosessikuvaus/kaavio
Toimintamallin keskeiset kohderyhmät ovat hyvinvointialueen 13–17-vuotiaat nuoret, jotka tarvitsevat mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia tukevia matalan kynnyksen sosiaali- ja terveysalan tai järjestöjen palveluita ja ammattilaiset, joiden osaamista ja näyttöön perustuvien menetelmien käyttöä toimintamallilla vahvistetaan.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella alueella asuu noin 27 000 alle 18-vuotiasta, joista noin 20 %:lla arvioidaan olevan mielenterveyshäiriö tai kehityksellinen häiriö (Tilastokeskus 2022; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022a; Sourander & Marttunen 2016). Suuremman avun tarvitsijoita on noin 10 % (Liukko 2020). Lisäksi tarvitaan tukea esimerkiksi alkavaan päihdeongelmaan, väkivalta/kiusaamiskokemuksiin ja ei-häiriöasteisiin psyykkisiin oireisiin.
Digitaaliset sovellukset ovat osa nuorten arkea ja nuorten mielenterveyspalvelujen ja monialaisen yhteistyön kehittämisen ohella yksi keino tukea nuorten hyvinvointia on tarjota nuorille lisätukea esimerkiksi digitalisoitujen harjoitusohjelmien muodossa. Digitaaliset palvelut ovat helposti saatavilla, eivätkä vie paljon henkilöstöresurssia. Sosiaalisten verkostojen ja ajanvieton lisäksi nuoret etsivät digitaalisista ympäristöistä myös yhä enemmän apua. (Pitkänen ym. 2022.) Vuonna 2020 kerätyn Nuorisobarometrin (Myllyniemi & Kiilakoski 2021) mukaan 63 % nuorista haluaa käyttää tarvitsemiaan palveluja mahdollisimman paljon sähköisesti.
Toimintamallin keskeiset kohderyhmät ovat 13–17-vuotiaat nuoret, jotka tarvitsevat mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia tukevia matalan kynnyksen sosiaali- ja terveysalan tai järjestöjen palveluita ja ammattilaiset, joiden osaamista ja näyttöön perustuvien menetelmien käyttöä työtavalla vahvistetaan.
Asiakastilannetta kartoitettiin nykytilan kuvauksen avulla, perehtymällä mm. hyvinvointialueen alaikäisten nuorten erityispiirteisiin ja suurimpiin menoeriin koskien mm. erikoissairaanhoidon lasten ja nuorten psykiatrian yksiköiden asiakasmääriä, diagnosoitujen neuropsykiatristen häiriöiden määriä ja hoitoa alueella, kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määriä alueella, perustason koulu- ja opiskeluhuollon sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten resurssointia ja puutteita sekä sähköisten ja digitaalisten palveluiden tarjontaa nuorille alueella. Yhteistyötä tehtiin myös hyvinvointialueella toimivien järjestöjen ja samaan aikaan meneillä olleiden hankkeiden kanssa, kuten Pohjois-Karjalan Setlementti, Alisa-toiminta, Nuoret hoivaajat/Omaishoitajat ry, Tulsote-hanke, AMK-hanke jossa asiakaskysely ja työpajoja...
Nuorten palveluiden nykytilan kuvaukseen käytettiin palvelumuotoilua (Tietoevry mainitaanko?) vuoden 2023 aikana ja prosessiin osallistui sosiaali- ja terveydenhoidon palveluiden edustajia (miten tarkkaan luetellaan?) ja hyödynnettiin myös asiakas- ja ammattilaishaastatteluja (jotka teki palveluntuottaja).
Osallistumalla THL:n organisoimaan Sujuvat palvelut -valmennukseen saatiin mukaan asiakasnäkökulmaa, kun valmennukseen osallistuvassa ryhmässä oli mukana hyvinvointialueen mielenterveyspalveluita käyttäneen nuoren huoltaja.
Toimintamallin käyttöönoton edellytyksenä on, että toimialueet sitoutuvat tukemaan sen käyttöönottoa.
Toimintamallin käyttöönotto ja toimivuus vaativat mm. seuraavia toimenpiteitä:
- Nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden monialaisen ja moniammatillisen toimintamallin kuvaamista ja toimivuuden pilotointia.
- Toimintamallin jatkuvaa kehittämistä asiakkailta, ammattilaisilta ja järjestöiltä saatujen kokemusten perusteella
- Säännöllistä viestintää kohderyhmille ja Siun soten toimialueiden johdolle (sisäiset ja ulkoiset Teams-kanavat ja -tapahtumat, intra, some-kanavat ja muut mahdolliset viestintäkanavat)
- Säännöllistä tiedon ja kokemusten keräämistä toimintamallin käytöstä ja vaikutuksista
- Verkostoitumista sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ja järjestöjen kanssa
Toimintamallin kehittäminen aloitettiin syksyllä 2022.
Nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden monialaisen ja moniammatillisen toimintamallin tulosten arviointi perustuu kansalliseen vaikuttavuuden mittaamiseen, asiakaspalautteiden keruuseen sekä toiminnassa mukana olleiden ammattilaisten ja järjestöjen palautteisiin.