Lasten porrasteinen mielenterveyden hoidon ja psykososiaalisen tuen malli ( RRP, P4, I1)
Malli mahdollistaa mielenterveyden tuen ja palveluiden tarjoamisen lapsen tilanteen vakavuutta ja tarpeita huomioiden. Etuna on hoidon resurssien kohdentamisen parantaminen, mikä mahdollistaa oikea-aikaisen ja tarpeenmukaisen avun tarjoamisen.
Lasten ja nuorten mielenterveyttä kuormittavat yhä enemmän sosiaalinen media, koulupaineet ja yksinäisyys. Myös koronapandemian pitkäaikaiset vaikutukset näkyvät edelleen lisääntyneenä tuen tarpeena. Perheen hyvinvointi vaikuttaa suoraan lapsen mielenterveyteen, joten vanhempien jaksaminen ja toimivat tukiverkostot ovat keskeisessä roolissa.
Sote-uudistuksen myötä lasten mielenterveyspalveluiden vastuu siirtyi hyvinvointialueille, ja alueelliset erot resursseissa, painotuksissa ja organisaatiorakenteissa vaikuttavat merkittävästi palveluiden saatavuuteen ja sujuvuuteen. Digipalvelut voivat parantaa saavutettavuutta, mutta niiden tehokas hyödyntäminen edellyttää osaamista ja huolellista toteutusta niin ammattilaisilta kuin käyttäjiltäkin. Tämän vuoksi poliittisilla päätöksillä on keskeinen rooli palveluiden kehityksessä.
Palvelujärjestelmää kuormittavat myös henkilöstö- ja resurssivajeet, kuten lastenpsykiatrien, sairaanhoitajien, terveydenhoitajien ja koulupsykologien puute. Tämä voi heikentää psykososiaalisen tuen ja hoidon saatavuutta sekä kaventaa palvelujen tarjontaa.
Tämän vuoksi on tärkeää vahvistaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamista lasten mielenterveystyössä. Osaamisen kehittäminen tukee palveluiden vaikuttavuutta ja auttaa osaltaan vastaamaan kasvavaan tarpeeseen. Samalla on huomioitava, että maahanmuutto ja yhteiskunnan monikulttuurisuus asettavat uusia vaatimuksia palveluille. Eri väestöryhmien tarpeet voivat poiketa toisistaan, joten kieli- ja kulttuurierot on otettava huomioon palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa.