Lasten porrasteinen mielenterveyden hoidon ja psykososiaalisen tuen malli, Itä-Uusimaan hyvinvointialue ( RRP, P4, I1)

Lasten porrasteinen mielenterveyden hoidon ja psykososiaalisen tuen malli, Itä-Uusimaan hyvinvointialue ( RRP, P4, I1)

Malli mahdollistaa mielenterveyden tuen ja palveluiden tarjoamisen lapsen tilanteen vakavuutta ja tarpeita huomioiden. Etuna on hoidon resurssien kohdentamisen parantaminen, mikä mahdollistaa oikea-aikaisen ja tarpeenmukaisen avun tarjoamisen.

 

 

Toimintamallin nimi
Lasten porrasteinen mielenterveyden hoidon ja psykososiaalisen tuen malli, Itä-Uusimaan hyvinvointialue ( RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Malli mahdollistaa mielenterveyden tuen ja palveluiden tarjoamisen lapsen tilanteen vakavuutta ja tarpeita huomioiden. Etuna on hoidon resurssien kohdentamisen parantaminen, mikä mahdollistaa oikea-aikaisen ja tarpeenmukaisen avun tarjoamisen.

 

 

Toteutuspaikka
opiskeluhuolto, perhe- ja lasten neuvola, perhetyö,lapsiperheiden kotipalvelu
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit
Kuva
Lasten porrasteinen mielenterveydenhoidon ja psykososiaalisen tuen malli

Tekijä

Tekijä

Marianne Korpi

Luotu

Luotu

31.10.2024

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

3.12.2025
Ratkaisun perusidea

Lasten mielenterveyden hoidon ja psykososiaalisen tuen porrastettu malli on kokonaisuus, jossa tuki järjestetään lapsen tarpeiden mukaisesti kevyemmistä ja helposti saavutettavista palveluista aina vaativampiin erikoistason hoitoihin. Toimintamallin ydin on siinä, että apua ei tarjota kaikille samalla tavalla, vaan jokainen lapsi saa oikea-aikaista, hänen tilanteeseensa sopivaa tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Toimintaympäristö

Lasten ja nuorten mielenterveyttä kuormittavat yhä enemmän sosiaalinen media, koulupaineet ja yksinäisyys. Myös koronapandemian pitkäaikaiset vaikutukset näkyvät edelleen lisääntyneenä tuen tarpeena. Perheen hyvinvointi vaikuttaa suoraan lapsen mielenterveyteen, joten vanhempien jaksaminen ja toimivat tukiverkostot ovat keskeisessä roolissa.

Sote-uudistuksen myötä lasten mielenterveyspalveluiden vastuu siirtyi hyvinvointialueille, ja alueelliset erot resursseissa, painotuksissa ja organisaatiorakenteissa vaikuttavat merkittävästi palveluiden saatavuuteen ja sujuvuuteen. Digipalvelut voivat parantaa saavutettavuutta, mutta niiden tehokas hyödyntäminen edellyttää osaamista ja huolellista toteutusta niin ammattilaisilta kuin käyttäjiltäkin. Tämän vuoksi poliittisilla päätöksillä on keskeinen rooli palveluiden kehityksessä.

Palvelujärjestelmää kuormittavat myös henkilöstö- ja resurssivajeet, kuten lastenpsykiatrien, sairaanhoitajien, terveydenhoitajien ja koulupsykologien puute. Tämä voi heikentää psykososiaalisen tuen ja hoidon saatavuutta sekä kaventaa palvelujen tarjontaa.

Tämän vuoksi on tärkeää vahvistaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamista lasten mielenterveystyössä. Osaamisen kehittäminen tukee palveluiden vaikuttavuutta ja auttaa osaltaan vastaamaan kasvavaan tarpeeseen. Samalla on huomioitava, että maahanmuutto ja yhteiskunnan monikulttuurisuus asettavat uusia vaatimuksia palveluille. Eri väestöryhmien tarpeet voivat poiketa toisistaan, joten kieli- ja kulttuurierot on otettava huomioon palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat lapset, joilla on mielenterveyden oireita tai riski niiden kehittymiseen sekä heidän huoltajansa. Ryhmään kuuluu eri-ikäisiä lapsia (0-12 v)

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin juurruttamisen ja levittämisen tehtävät

  1. Tiedottaminen ja viestintä
    • Mallin tarkoitus, hyödyt ja toimintaperiaatteet esitellään henkilöstölle, yhteistyötahoille ja sidosryhmille.
    • Sisäinen viestintä, työpajat ja infotilaisuudet auttavat luomaan yhteisen ymmärryksen.
  2. Koulutus ja osaamisen vahvistaminen
    • Henkilöstölle tarjotaan koulutusta porrastetun tuen tasoisesti, arviointimenetelmistä ja ohjauskäytännöistä.
    • Koulutuksessa huomioidaan  digitaaliset työkalut
  3. Ohjeistukset ja käytännön työkalut
    • Laaditaan selkeät toimintamallit, prosessikaaviot ja arviointi ja seurantakäytännöt, jotka tukevat työn arkeen soveltamista.
    • Työkaluja käytetään lasten tilanteen arviointiin, tuen ja hoidon saatavuuteen sekä siirtymiseen eri palvelujen välillä.
  4. Pilotointi ja testaus
    • Mallia on osallistuu asianosaiset( lasten palvelut) yksiköt  alueella, jotta käytännön haasteet voidaan heti tunnistaa ja korjata ennen käyttöönottoa.
  5. Seuranta ja arviointi
    • Kerätään tietoa mallin toimivuudesta, palvelupolkujen sujuvuudesta ja lasten saaman tuen vaikuttavuudesta.
    • Tulosten perusteella tehdään tarvittavat  tarkennukset.
  6. Yhteistyön vahvistaminen
    • Organisaation eri yksiköiden, koulujen, neuvoloiden ja sosiaali- ja perhepalvelujen sekä muiden sidosryhmien välistä yhteistyötä tiivistetään.
    • Selkeät roolit ja vastuut varmistavat, että lapsi saa sujuvasti oikean tason tukea.
  7. Vakiinnuttaminen osaksi arjen toimintaa
    • Malli liitetään osaksi organisaation käytäntöjä, työohjeita ja strategisia tavoitteita.
    • Säännölliset koulutukset, ohjeistuksen päivitys ja arviointikäytännöt varmistavat pitkäjänteisen juurtumisen
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Mielenterveyden hoidon ja psykososiaalisen tuen porrasteinen malli sekä henkilöstön menetelmäosaamisen systemaattinen vahvistaminen ovat selkeyttäneet nuorten palvelupolkuja ja vahvistaneet tarpeeseen vastaamista. Koulutusten myötä ammattilaiset ovat omaksuneet uusia työmenetelmiä. Tämä on lisännyt perustason kykyä kohdata ja hoitaa nuorten mielenterveyden haasteita ilman jatko-ohjauksia.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kokonaisuudessaan mallin onnistunut soveltaminen edellyttää resurssien riittävyyttä, osaamisen jatkuvaa kehittämistä, selkeää työnjakoa, teknisten alustojen toimivuutta sekä aktiivista lasten ja huoltajien osallistamista.