Lasten ruokakasvatuksen verkkopalvelu kasvattajille / Neuvokas perhe
Lasten ruokakasvatuksen verkkopalvelu tarjoaa tietoa, työkaluja sekä runsaasti helppoja, heti käyttökelpoisia ideoita lasten ruokakasvatukseen. Verkkopalvelu on kehitetty osana Sydänliiton Neuvokas perhe -toimintaa.
Oivalla ja ymmärrä
Lasten ylipainon yleistyminen - kaikkien yhteinen haaste
Elintason nousu sekä elinympäristön ja elintapojen muuttuminen ovat vaikuttaneet niin aikuisten kuin lasten ylipainoisuuden ja lihavuuden yleistymiseen. Lihavuuden ehkäisy on merkittävä kansanterveystyön haaste. Huolestuttavaa on, että myös lasten ja nuorten ylipainoisuus on yleistynyt. Vuonna 2018 2–16-vuotiaista pojista 27 prosenttia ja tytöistä 18 prosenttia oli ylipainoisia suomalaisten lasten ISO-BMI-kriteerien mukaan. Pojista lihavia oli 8 prosenttia ja tytöistä 4 prosenttia. Lähde: THL
- Lapsuusiän ylipaino ja lihavuus lisäävät riskiä ylipainoon aikuisiässä. Ylipainoisten lasten riski tulla ylipainoisiksi aikuisiksi on vähintään kaksinkertainen, ja ylipainoisten nuorten riski nelinkertainen normaalipainoisiin verrattuna. Lähde: THL
- Lapsuusiän lihavuus liittyy sydän- ja verisuonitaudin riskitekijöihin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen, poikkeaviin veren rasva-arvoihin ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin. Riski pienenee merkittävästi, mikäli lapsena lihava henkilö saavuttaa normaalipainon aikuisikään mennessä. Lähde: THL
- Lihavuus ja sen liitännäissairaudet kuormittavat terveydenhuoltoa ja aiheuttavat merkittäviä kustannuksia. Lähde: THL
- Arvioilta 1,4−7 % Suomen kaikista terveysmenoista johtuu lihavuudesta. Lisäksi lihavuudesta seuraa yhteiskunnalle myös välillisiä kustannuksia, kuten sairauksista johtuva tuottavuuden aleneminen sekä sairauslomista johtuvat kustannukset. Lähde: THL
Ruokakasvatus - tehokas ja positiivinen työkalu lasten hyvinvointiin vaikuttamiseen
Elintavoilla, kuten ruoka- ja liikuntatottumuksilla, voidaan kvaikuttaa merkittävästi hyvinvointiin ja tasapainoiseen painonkehitykseen. Suomalaiset lapset syövät tällä hetkellä esim. liian vähän kasviksia. Makumieltymykset ja ruokatottumukset syntyvät varhain ja kantavat pitkälle tulevaisuuteen.
Ruokakasvatus on yksi tehokas tapa vaikuttaa positiivisesti lastan hyvinvointiin. Lasten ruokakasvatus on tutkitusti vaikuttavaa: myönteinen ja innostunut suhde ruokaan edistää hyvinvointia, terveyttä ja oppimista. Varhaiskasvatus tarjoaa upean mahdollisuuden edistää esimerkiksi kasvisten käyttöä ruokakasvatuksen ja ruokalistasuunnittelun avulla sekä tutustuttamalla lapsia eri aistien avulla kasvisten maailmaan.
Kunnallisessa ruokakasvatuksessa on voimaa, mutta työkaluja, koulutusta ja tietoa tarvitaan
Lasten ruokakasvatukseen osallistuvat kotien lisäksi monet ammattilaiset, kuten terveyden- ja ruokahuollon ammattilaiset, kasvatus- ja sosiaalialan henkilöstö, kuten lastentarhan opettajat, perhepäivähoitajat, päiväkerhojen ohjaajat ja perhetyöntekijöt. Kuitenkin ko. ammattilaisten peruskoulutuksessa on niukasti tietoa lasten ruoka- ja ravitsemuskasvatusta. Lisäksi henkilöstön omat arvot, asenteet, tiedot, taidot, omat kokemukset ja yhteisön toiminta vaikuttavat ruokakasvatukseen. Ammattilaisten tarve tiedolle ja osaamiselle arjessa on suuri. Kunnissa halutaan tasavertaistaa lasten hyvinvointioppista, jotta kaikilla olisi mahdollisuus ruokakasvatukseen.
Varhaiskasvatuksen uudet asiakirjat mahdollistamassa
Suomen ensimmäinen varhaiskasvatusen ruokailusuositus julkaistiin vuonna 2018. Terveyttä ja iloa ruoasta -suositus opastaa varhaiskasvatuksessa, ruokapalveluissa ja lasten terveyden edistämisen parissa työskenteleviä ammattilaisia sekä perheitä terveelliseen ja lapsen kasvua tukevaan ruokailuun. Se on yhteinen työkalu lasten ruokailun ja ruokakasvatuksen toteuttamisessa, kehittämisessä, seurannassa ja arvioinnissa. Suositus on laadittu Valtion ravitsemusneuvottelukunnan, Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä.
Ruokakasvatuksen periaatteet pohjautuvat varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (VASU). Perusteiden tavoitteena on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistää hyvinvointia. VASUn avulla pyritään myös edistämään myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen sekä kehittää lasten edellytyksiä omatoimiseen ruokailuun.
Ruokakasvatus - paljon muutakin kuin syömistä
Lasten ruokakasvatus on syömisen lisäksi puhetta, leikkiä, askartelua, tarinoita, loruja ja lauluja, tiede- ja taidetuokioita, yhdessä tekemistä ja pohtimista. Se tarjoaa lapsille oivalluksia esim. omista aisteista, omasta ruokakulttuurista ja ruokaperinteistä, erilaisista ruokakulttuureista, ruoan reiteistä pellolta pöytään. Se lisää ruokailoa ja ruokarohkeutta, kannustaa hyviin valintoihin, lisää mahdollisuuksia nauttia ruoasta ja yhdessä syömisestä. Varhaiskasvatuksessa ruokakasvatusta voi tapahtua ruokapöydässä, leikin puolella, nukkarissa, siirtymissä, pihalla, retkellä tai toimintapäivissä.
Kansallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa esitetyt ruokakasvatuksen keskeiset tavoitteet:
• myönteinen suhtautuminen ruokaan ja syömiseen
• monipuoliset ja terveyttä edistävät ruokailutottumukset
• omatoiminen ruokailu ja monipuolinen, riittävä syöminen
• ateriahetkien kiireetön ilmapiiri
• hyvien pöytätapojen ja yhdessä syömisen kulttuurin opettelu
• ruokiin, niiden alkuperään, ulkonäköön, koostumukseen ja makuominaisuuksiin tutustuminen
eri aistien avulla tutkimalla
• ruokasanaston kehittäminen ruoasta keskustelemalla sekä tarinoiden ja laulujen avulla.
Mitä kasvattajien arki vaatii? - Tarpeet, haasteet ja toiveet edellä
Ruokailu on tärkeä osa varhaiskasvatusta. Se on osa päivittäistä pedagogista toimintaa, mutta myös keskeinen osa lasten tervettä kasvua ja kehittymistä. Koska varhaiskasvattajien päivät ovat dynaamisia, täytyy uusien rutiinien ja työkalujen sopia arkeen, helpottaa eikä hankaloittaa työtä. Kohderyhmähaastatteluissa varhaiskasvattajat toivoivat kehittäjien ymmärtävän mm. seuraavia asioita:
- toivottiin vertaistukea hyvin toimivien käytäntöjen jakamiseen vinkkien muodossa
- suunnitteluaika on vähissä. Jos tietoa pitää omaksua, tarvitaan jotain, mitä voi lukea esim. nukkarissa lasten nukkuessa, printti- tai mobiilimuodossa
- päiväkodin työntekijöillä saattaa olla käytössä vain yksi tietokone, yksi sähköpostiosoite ja pari padia. Useimmat käyttävät omaa kännykkää esim. kahvitauolla tai nukkarissa tiedon ja ideoiden etsintään
- palvelun pitää olla avoin, ei salasanasuojattu ja käytettävissä monenlaisilla välineillä
Kohti ratkaisuja - kohderyhmälähtöisesti kehitetty verkkopalvelu
Olemme kohderyhmälähtöisesti kehittäneet maksuttoman, helppokäyttöisen verkkopalvelun lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille. Halusimme tehdä palvelu, joka tekisi arjen ruokakasvatuksesta helppoa ja innostavaa sekä mahdollistaisi varhaiskasvatuksen ravitsemussuositusten ja varhaiskasvatuksen ruokakasvatuksen tavoitteiden toteutumisen varhaiskasvatuksessa. Verkkopalvelu on suunnattu varhaiskasvatuksen ammattilaisille, ruokapalvelun työntekijöille, perhepäivähoitajille, seurakunnille, lapsiperhetyöntekijöille ja tuleville ammattilaisille eri koulutusasteilla.
Sähköistä alustaa kehittävät yhteistyössä Sydänliitto, Tampereen kaupunki ja Voimia, Akaan kaupunki, Itä-Suomen yliopisto, kasvatustieteet, toisen asteen yhteistyössä Tredu sekä Metropolia AMK. Taustalla toimintaa ohjaa Varhaiskasvatuslaki 3 §, varhaiskasvatussuunnitelma (OPH 2016 - 2018) sekä varhaiskasvatuksen ruokailusuositus VRN 2018.
Kuva
Lasten ruokakasvatus luo perustan myönteiselle ruokasuhteelle sekä ruokatajun, ruokarohkeuden ja ruokailon kehittymiselle. Ruokakasvatus tukee kylläisyyden ja nälän tunnistamista sekä oman tarpeen mukaista syömistä sekä ruuasta nauttimista. Lapset oppivat syömään enemmän kasviksia ja ruokavalio monipuolistuu. Nämä kaikki edistävät lapsen hyvinvointia ja tukevat lasten sopusuhtaista painon kehitystä ja ehkäisevät ylipainoa, siksi lasten ruokakasvatus on tärkeää ja vaikuttavaa.
Lasten ruokakasvatus on tutkitusti vaikuttavaa. Lastne ruokakasvatustyötä tukemaan on laadittu mm. varhaiskasvatuksen ravitsemussuositukset sekä valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Niissä ammattilaisia ohjataan ottamaan ruokakasvatus osaksi arjen toimintaa kunnan hyvinvointitavoitteiden toteuttamiseksi. Kunnan sosiaali-, kasvatus- ja ruokapalvelualan ammattilaiset ovat kotien lisäksi keskiössä lasten ruokakasvatuksen toteuttamisessa. Työkaluja ja koulutusta tähän on kuitenkin niukasti tarjolla. Ruoka- ja ravitsemusosaaminen on pääasiassa ollut terveydenhuollon ammattilaisten osaamista, sote-uudistuksessa valtaosa nykyisistä kuntien ravitsemusosaajista siirtynee maakuntiin.
Tämä hanke osaltaan varmistaa, että ruokakasvatusosaamista on jatkossa tarjolla moniammatillisesti kuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toiminnassa.
Hankkeen kohderyhmänä ovat kunnan lasten kanssa työskentelevien kasvatus-, sosiaali-, terveys- ja joukkoruokailualan ammattilaiset. Nämä kohderyhmät tapaavat lapsia ja perheitä kaikista sosiaaliryhmistä. Hankkeessa tuotettu verkkopalvelu on kohdistettu edellä mainituille kohderyhmille korostaen erityisesti varhaiskasvatuksen ammattilaisia sekä alaa opiskelevia, sillä heidän vaikutuksensa lasten arkeen on ajallisesti kaikkein suurin.
Vuonna 2019 tehty verkkopalvelun ideointi, kehittäminen, konseptointi, testaus ja saattaminen pilotointivaiheeseen on tehty tiiviissä yhteistyössä kohderyhmien, erityisesti varhaiskasvattajien ja varhaiskasvattajiksi opiskelevien kanssa hyödyntäen palvelumuotoilun keinoja. Yhteiskehittämistä kohderyhmän kanssa on tehty työ- ja testauspajoissa, verkkokyselyin, havainnointi- ja haastattelututkimuksin. Yhteistyötä ja yhteiskehittämistä on tehty myös muiden järjestöjen ja hankkeiden kanssa, jotka toimivat ruokakasvatuksen alueella.
Lisäksi hankkeessa toimi kaksi graduntekijää. Meri Mathlin (Päiväkoti ruokakasvattajana: ruokakasvatustyylit ja kasvattajien valmiudet ruokakasvattaa, Helsingin yliopisto 2019) ja Siiri Kuusjärvi (Näkymätön raja - ruokapalveluhenkilöstön ruokakasvatusrooli ja yhteistyö varhaiskasvatuksen henkilökunnan kanssa päiväkodin arjessa. Case: Tampere & Akaa. Helsingin yliopisto 2020). Gradujen avulla on tavoitettu olennaisia kohderyhmiä ja saatu näiltä syvällistä ymmärrystä heidän tarpeista ja toiveista liittyen omaan rooliinsa ruokakasvattajana.
Varhaiskasvattajat: hankkeen alkuvaiheessa tehtiin havainnointi- ja kyselytutkimusta pilottikuntien (Tampere ja Akaa) varhaiskasvatusyksiköissä, tavoitteena ymmärtää kohderyhmälähtöisesti ruokakasvatustilanteita, niiden mahdollisuuksia ja haasteita sekä varhaiskasvattajien ruokakasvatusasenteita. Alkuvuonna 2019 kartoitimme kohderyhmätyöpajoissa pilottikuntien (Tampere ja Akaa) varhaiskasvattajien ja ruokapalvelun ammattilaisten kanssa raameja ja tarpeita tulevalle verkkopalvelulle. Olemme syventäneet tarvelähtöisesti tietoa kysely-, haastattelu ja havainnointitutkimuksin vuoden 2019 aikana. Verkkopalvelun eri kehitysversioita testasimme kohderyhmien kanssa kesällä 2019 ja tammikuussa 2020 työ- ja testauspajoissa.
Samaan aikaan varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa on tavoitteena luoda opiskelijoille soveltuva verkkokurssi. Myös tämän kohderyhmän tavoittamiseen ja palvelemiseen käytettiin palvelumuotoilun keinoja kuten ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja -opettajien kohderyhmätyö- ja testauspajoja. Yhteistyökumppanina tässä toimii Metropolian ammattikorkeakoulu, jonka pilottikurssi opiskelijoille alkaa maaliskuussa 2020.
Ohjausryhmä ja heidän edustamansa organisaatiota ovat tukeneet omien kanaviensa kautta kohderyhmän tavoittamisessa esim. kuntarakenteiden kautta (esim. HYTE-koordinaattorit, esimiehet, kunnan omat viestintäkanavat). Olemme tehneet yhteistyötä mm. viestinnän, tutkimustiedon ja kokemusten jakamisen osalta muiden ruokakasvatuksen saralla toimivien toimijoiden ja tutkimushankkeiden kanssa (mm. Maistuva koulu -hanke, Dagis -tutkimushanke, We value food -hanke, HY+ Terveyttä ja iloa ruoasta - kohti osaavaa ruokakasvatusta -täydennyskoulutus, RuokaTutka-hanke). Päätös integroida ruokakasvatuskokonaisuus osaksi uudistuvaa Neuvokasperhe.fi-verkkopalvelua auttoi tavoittamaan terveydenhuollon ammattilaiset ja lapsiperheet jo alkuvaiheessa. Hankkeessa tehtiin toimenpiteitä varhaiskasvatuksen, ruokapalveluiden sekä opiskelijoiden tavoittamiseen.
Hankkeen ohjausryhmä on ollut tärkeä ryhmä linjaamaan ja kommentoimaan hankkeen kehityssuunnitelmia. Mm. syyskuun ohjausryhmältä toivottiin näkemyksiä mm. seuraaviin kysymyksiin:mitkä tahot mahdollistavat ruokakasvattajien pääsyn palveluun / verkkokurssin suorittamisen? Miten kohderyhmät tavoitetaan? Miten voimme tehokkaimmin taata tavoitettavuuden ja vaikuttavuuden? Miten systemaattinen käyttö turvataan osana varhaiskasvatuksen ruokakasvatusta?
Hankkeen kehittämisen ytimessä on koko ajan ollut palvelumuotoilu ja yhteiskehittäminen. Tietoa on kerätty ja kerätään erityisesti varhaiskasvattajien arjesta, haasteista, tarpeista ja toiveista. Palvelumuotoilun keinoin ja käyttäytymistieteellisiä teorioita (itsemääräämisteoria, motivaatioteoria) hyödyntäen varmistamme, että verkkopalvelun rakenne, sisältö, muoto, käytettävyys ja viestintäkanavat on suunniteltu ja rakennettu tavoittamaan mahdollisimman hyvin kohderyhmä sekä toimimaan optimaalisesti heidän arjessaan.
Verkkopalvelun ensimmäinen versio avattiin 22.1.2020. Verkkopalvelu tarjoaa kasvatuksen ammattilaiselle tiedollista tukea ja ideoita, miten tukea lasta ja perhettä ruoka- ja ravitsemusasioissa. Verkkopalvelusta löytyy ruokakasvatuksen ideapankki ja tietopankki. Täydennämme tieto- ja ideapankkia sekä parannamme verkkopalvelun käytettävyyttä tarvepohjaisesti ja käyttäjälähtöisesti. Vuoden 2020 aikana jatkamme pilotointia, arviointia, jatkokehittämistä ja verkkopalvelun markkinointia.
Kuva
Hankkeen päätavoitteet ovat, että lapsille rakentuu myönteinen suhde ruokaan ja syömiseen, että lapset kiinnostuvat ruoasta ja syömään enemmän kasviksia, marjoja ja hedelmiä, ja että heidän ruokavalionsa monipuolistuu. Tavoitetta edistää lapsen hyvinvointia, tukea lasten sopusuhtaista painon kehitystä ja ehkäisee ylipainoa ei voida näin lyhyellä aikavälillä vielä tarkastella. Tämä vaatii ammattilaisten tieto-taitotason vahvistumista lasten arkisessa ruoka- ja ravitsemuskasvatustilanteissa sekä oman ruokakasvattajaroolin tunnistamista.
Lasten kanssa työskentelevien kasvatus-, sosiaali-, terveys- ja joukkoruokailualan ammattilaisten rooli lasten ruoka- ja
ravitsemuskasvatuksessa tunnistetaan.
Lasten kanssa työskentelevien kasvatus-, sosiaali-, terveys- ja joukkoruokailualan ammattilaisten tieto-taito lasten ruoka- ja
ravitsemuskasvatuksessa paranee.
Lasten rohkeus maistaa ja tutustua uusiin ruoka-aineisiin lisääntyy ja heidän ruokvalio monipuolistuu. Lisäksi löytyy varhaiskasvatuksen arkeen uusia keinoja ja paikkoja ruokakasvatukseen.
Olemme arvioineet kohderyhmän asenteisiin, tietoihin ja taitoihin liittyviä tekijöitä. Käyttäjät ovat puolestaan arvioineet verkkopalvelun sisältöjä, käytettävyyttä ja kehityspotentiaalia prosessin eri vaiheissa. Kehittämistä on tehty jatkuvassa yhteistyössä kohderyhmän kanssa. Hankkeen kehittäminen on edennyt systemaattisesti kohderyhmälähtöisesti. Jatkuva arviointi ja oppiminen sekä kohderyhmän kuuntelu ovat olleet kehittämisen ytimessä. Erityisesti olemme saaneet kiitosta sivuston helppokäyttöisyydestä, monipuolisuudesta ja selkeydestä, ideakorttien visuaalisesta innostavuudesta ja toimivuudesta sekä tietopankin hyvistä ja selkeistä sisällöistä. Kehittäjäkäyttäjät ovat esittäneet toiveen mm. maahanmuuttajataustaisille tarkoitetusta materiaalista. Tähän tarpeeseen ja muihin käyttäjien tarpeisiin pyrimme tarjoamaan materiaali ja ratkaisuja vuoden 2020 aikana.
Löydetään keinot tunnistaa ammattilaisen rooli ruoka- ja ravitsemuskasvatuksessa.
Järjestetään kuntayhteistyökumppaneiden kanssa työpajoja, jossa moniammatillisissa ryhmissä yhdessä tuotetaan tunnistamista ja motivaatiota tukevia elementtejä oppimismateriaaliin.
Hyödynnetään palvelumuotoilua asiakasymmärryksen saamiseksi.
Ammattilaisten tieto-taito lasten arkisessa ruoka- ja ravitsemuskasvatustilanteissa lisääntyy.
Järjestetään työpaja, jossa tuotetaan ruoka- ja ravitsemuskasvatuksen sisältömoduleja eri ammattiryhmien tarpeisiin kehitettävään oppimismateriaaliin.
Hyödynnetään palvelumuotoilua asiakasymmärryksen saamiseksi.
Pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa kartoitettiin ammattilaisten tarpeita ja toiveita. Lisäksi selvitettiin yhteistyössä käyttäjien kanssa ruokakasvattajaroolin tunnistamiseen ja motivaation lisäämiseen liittyviä tekijöitä. Näiden pohjalta on luotu verkkopalvelu, joka tukee tiedollisia ja taidollisia valmiuksia toteuttaa ravitsemuksen ja ruokakasvatuksen periaatteita lapsilähtöisesti. Verkkopalvelun ensimmäinen versio avattiin 22.1.2020. Verkkopalvelu tarjoaa kasvatuksen ammattilaiselle tiedollista tukea ja ideoita, miten tukea lasta ja perhettä ruoka- ja ravitsemusasioissa. Verkkopalvelusta löytyy ruokakasvatuksen ideapankki ja tietopankki.
Palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen ansiosta olemme pystyneet kehittämään monipuolisen verkkopalvelun juuri kohderyhmän tarpeisiin. Olemme keränneet arvokasta tietoa varhaiskasvattajien arjesta, haasteista, tarpeista ja toiveista. Palvelumuotoilun keinoin ja käyttäytymistieteellisiä teorioita (itsemääräämisteoria, motivaatioteoria) hyödyntäen olemme onnistuneet varmistamaan, että verkkopalvelun rakenne, sisältö, muoto, käytettävyys ja viestintäkanavat on suunniteltu ja rakennettu tavoittamaan mahdollisimman hyvin kohderyhmä sekä toimimaan optimaalisesti heidän arjessaan. Vuoden 2020 pilotoinnin aikana jatkamme tätä työtä: täydennämme tieto- ja ideapankkia sekä parannamme verkkopalvelun käytettävyyttä tarvepohjaisesti ja käyttäjälähtöisesti. Vuoden 2020 aikana jatkamme pilotointia, arviointia, jatkokehittämistä ja verkkopalvelun markkinointia.
Kuvittele ja kokeile
Palvelumuotoilun avulla kohti asiakasymmärrystä, tehokkuuttaa ja tuloksellisuutta
Palvelumuotoilu on empatien työkalu, jonka avulla astutaan käyttäjän maailmaan ja samalla saadaan omiin prosesseihin ja työkaluihin lisää tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Palvelumuotoilu tarjoaa tehokkaita työkaluja yhdistämällä ratkaisukeskeisen luovan muotoiluajattelun yhteiskehittämiseen, kohderyhmälähtöisyyteen ja tutkimustietoon. Sen avulla voidaan luoda työkaluja, jotka lisäävät luovuuden hyödyntämistä ja innovaatioprosessien tehokkuutta.
Muotoiluajattelulle on myös tyypillistä laajentaa prosessiin osallistuvaa verkostoa ottamalla kohderyhmä mukaan kehittämiseen. Toimintatapojen osalta se tarkoittaa siirtymistä “kohderyhmälle”-ajattelusta “yhdessä kohderyhmän kanssa”-toimintaan. Muotoiluajattelussa innovaatioiden voima ja teho tulee huolellisesti toteutetusta ja läpikotaisesta asiakkaan ymmärryksestä; ymmärryksestä siitä, mitä asiakas tarvitsee ja toivoo, mikä oikeasti toimii hänen arjessaa, tuo lisäarvoa prosessin joka vaiheessa.
Kohderyhmien lisäksi yhteiskehittämisessa otetaan mukaan organisaation sisäiset voimat: viestintä ja markkinointi, IT-puoli, insinöörit, asiantuntijat, tutkijat ym. Yhteiskehittäminen lisää tutkitusti tehokkuutta innovaatioprosesseissa.
Suurin hyöty muotoiluajattelusta voidaan saavuttaa sisällyttämällä se innovaatioprosessin kaikkiin vaiheisiin, alusta alkaen. Tällä tavalla kehitykseen valikoituvat ideat vastaavat paremmin kohderyhmän tarpeisiin ja toiveisiin, toimivat, elävät ja kehittyvät heidän arjessaan ja luovat heille enemmän arvoa.
Kehittämistyön pohjana käytimme Hasso-Plattner Instituutin muotoiluajattelumallia (kuva), jossa palvelumuotoiluprosessi jakautuu kuuteen vaiheeseen: ymmärrä, havainnoi & haastattele, analysointi ja näkökulman valinta, ideointi, prototypointi ja testaus. Kuten kuvasta voi havaita palvelumuotoiluprosessi ei ole luonteeltaan lineaarinen vaan iterointi kuuluu siihen keskeisenä osana.
Kuva
Fasillitoidut työpajat
Alussa pidimme fasiloituja työpajoja varhaiskasvattajien ja ruokapalvelutyöntekijöiden, opiskelijoiden ja opettajien sekä asiantuntijoiden kanssa, joissa syvensin kohderyhmäymmärrystä. Työpajoissa pyrittiin lisäämään ymmärrystä varhaiskasvattajien omista näkemyksistä ruokakasvatuksesta, sitä tukevista ja estävistä asioista sekä ruokakasvattajaroolista. Lisäksi lähdettiin käyttäjälähtöisesti etsimään ja luomaan ratkaisuja siihen, minkälainen verkkotesti tai ‑materiaali palvelisi parhaiten varhaiskasvatuksen arjen ruokakasvatustyötä ja tukisi ruokakasvattajaroolin kehittämistä.
Fasilitoiduissa yhteiskehittämiseen tähtäävissä kohderyhmätyöpajoissa kävi ilmi, etteivät varhaiskasvattajat kokeneet tarvitsevansa tietotason lisäystä, vaan konkreettisia työkaluja ja ideoita työhönsä sekä yhteistyön rakentamiseen keskeisten sidosryhmien kanssa. Muita tärkeitä kohderyhmältä nousseita havaintoja olivat mm. se, että
- ennen kaikkea toivottiin valmiita materiaaleja lapsille
- toivottiin vertaistukea hyvin toimivien käytäntöjen jakamiseen vinkkien muodossa
- suunnitteluaika on vähissä. Jos tietoa pitää omaksua, tarvitaan jotain, mitä voi lukea esim. nukkarissa lasten nukkuessa, printti- tai mobiilimuodossa
- päiväkodin työntekijöillä saattaa olla käytössä vain yksi tietokone, yksi sähköpostiosoite ja pari padia. Useimmat käyttävät omaa kännykkää esim. kahvitauolla tai nukkarissa tiedon ja ideoiden etsintään
- palvelun pitää olla avoin, ei salasanasuojattu ja käytettävissä monenlaisilla välineillä
Ideointia tukevat kysely-, havainnointi- ja haastattelututkimukset
Jotta kohderyhmää palvelevia digitaalisia tai muita viestinnällisiä palvelukonsepteja voidaan kehittää, täytyy ymmärtää kohderyhmän arkea, tarpeita ja toiveita. On löydettävä tilanteet, joissa ruokakasvatuksen digitaalisia tai fyysisiä kontaktipisteitä tarvitaan, haetaan tai ollaan valmiita hyödyntämään, ymmärrettävä, missä tilanteissa, missä ja miten he hakevat tietoa.
Kysely-, havainnointi- ja haastattelututkimusten pyrimme vahvistamaan löydöksiä sekä tukemaan ja ohjaamaan ideointia selvittämällä mm. seuraavia asioita:
- päivän rytmi: missä hetkissä & missä fyysisissä tiloissa on toimintaa, kiirettä, väljyyttä, valmistelu- ja suunnittelutyötä, pakollista ja vapaata toimintaa
- ruokakasvatustilanteet: missä hetkissä ruokakasvatustilanteita valmistellaan, suoritetaan ja puretaan
- ruokakasvatustyökalut: mitä elementtejä tai materiaaleja on läsnä näissä hetkissä
- arjessa toimivat työkalutyypit: minkä tyyppisiä digitaalisia tai fyysisiä työkaluja, materiaaleja, palveluita työntekijät käyttävät päivänsä aikana
- Viestintäkanavat: mitä viestintäkavania varhaiskasvattajat seuraavat, mistä he hakevat tietoa, millainen on heistä hyvä työtätukeva viestintäkanava
- Avainsanat: millä hakusanoilla he hakevat tietoa, missäkin kanavissa
Persoonat
Persoonat ovat fiktiivisiä profiileja, jotka kuvaavat tiettyä kohderyhmää, tiivistelmiä kohderyhmien olennaisista ominaisuuksista. Persoonat auttavat hahmottamaan kehitettävän tuotteen tai palvelun yksityiskohdat monesta eri näkökulmasta ja huomata erilaiset toiveet ja tarpeet. Asiakaspersoonien avulla kerätty data, erilaiset näkökulmat ja arvokas hiljainen tieto saadaan konkretisoitua yhdeksi ideoinnin ja kehittämisen työkaluksi.
Palvelupolut
Palvelupolku (englanniksi customer journey map) on holistinen kuvaus asiakkaan kokemista palveluhetkistä. Palvelupolkuja hyödynnettiin havainnollistamaan ja visualisoimaan konseptin toimivuutta. Palvelupolun kuvaaminen tekee palveluprosessin eri osat näkyväksi.
Yhteiskehittäminen organisaation sisällä
Yhteiskehittäminen lisää tutkitusti tehokkuutta innovaatioprosesseissa. Kohderyhmien lisäksi yhteiskehittämisessa otettiin ideointiin mukaan organisaation sisäiset voimat: viestintä ja markkinointi, IT-puoli sekä asiantuntijat.
Kuva
Palvelumuotoiluprosessi ei ole luonteeltaan lineaarinen vaan iterointi kuuluu siihen keskeisenä osana. Joka vaiheessa olemme voineet täydentää kohderyhmäymmärrystä ja tarkentaa suuntaa (kuva)
Kerättyjen tietojen muokattiin alustavasti nettitestiksi suunniteltua sähköistä työkalua muokattiin kohderyhmää palvelevaksi verkkopalveluksi. Kohderyhmän mukaan ottaminen muokkasi hanketta asiakaslähtöisempään ja palvelullisempaan suuntaan, kohti mobiililähtöistä, maksutonta verkkopalvelua, jossa pääpaino on helpoilla, arkeen suunnatuilla ruokakasvatusideoilla (ideapankki), käytännönläheisellä ja paljon aitoja case-esimerkkejä tarjoavalla tieto-osalla (tietopankki) sekä oman työyhteisön kehittämiseen orientoivalla maksuttomalla verkkokurssilla.
Kuva
Lasten ruokakasvatuksen verkkopalvelu, joka sisältää tietoa, työkaluja ja koulutusta
- Ideapankki
- Tietopankki
- Tulossa maksuton verkkokurssi
sekä sitä tukevat kohderyhmälähtöiset viestintäkanavat
Kuva
Ideat kehitettiin yhdessä kohderyhmän kanssa ja testattiin joka vaiheessa asiakkaalla. Alkuperäinen projektisuunnitelma oli sähköinen tietopohjainen tietotesti kehittyi kohderyhmää palvelevaksi verkkopalveluksi.
Prototyyppien avulla saadaan tärkeää palautetta käyttäjiltä ja voidaan havaita virheitä tai heikkoja kohtia. Varhaiskasvattajien lisäksi myös opettajat ja opiskelijat pääsi testaamaan ja kommentoimaan verkkopalvelun prototyyppiä kehittämistyön joka vaiheessa. Keräsimme tietoa prototyyppityöpajoissa, erilaisissa koulutuksissa, testaystyöpajoissa sekä kyselylomakkeilla.
Ottamalla mukaan muotoiluajattelua voidaan löytää useampia vaihtoehtoisia ideoita, kehityssuuntia, nopeammin ja tehokkaammin. Ihmiskeskeinen muotoiluajattelu - erityisesti, kun siihen liitetään esim. laadullista havainnointitutkimusta heti alkuvaiheessa kohderyhmäymmärryksen kartoittamiseen - tuottaa uutta ja usein yllättävää ymmärrystä sekä innovaatioita, jotka vastaavat tarkemmin kohderyhmän tarpeisiin. Käyttäjäkokemuksen kuvaaminen, tunteellistaminen ja tarinallistaminen auttaa niin kehittäjiä kuin sidosryhmiä hahmottamaan kokonaisuuksia sekä tarvittaessa muokkaamaan strategisesti joko koko organisaation tai hankkeen tapaa katsoa asiaa.