Lasten ruokakasvatuksen verkkopalvelu kasvattajille / Neuvokas perhe

Lasten ylipainon yleistyminen - kaikkien yhteinen haaste

Elintason nousu sekä elinympäristön ja elintapojen muuttuminen ovat vaikuttaneet niin aikuisten kuin lasten ylipainoisuuden ja lihavuuden yleistymiseen. Lihavuuden ehkäisy on merkittävä kansanterveystyön haaste. Huolestuttavaa on, että myös lasten ja nuorten ylipainoisuus on yleistynyt. Vuonna 2018 2–16-vuotiaista pojista 27 prosenttia ja tytöistä 18 prosenttia oli ylipainoisia suomalaisten lasten ISO-BMI-kriteerien mukaan. Pojista lihavia oli 8 prosenttia ja tytöistä 4 prosenttia. Lähde: THL

• Lapsuusiän ylipaino ja lihavuus lisäävät riskiä ylipainoon aikuisiässä. Ylipainoisten lasten riski tulla ylipainoisiksi aikuisiksi on vähintään kaksinkertainen, ja ylipainoisten nuorten riski nelinkertainen normaalipainoisiin verrattuna. Lähde: THL
• Lapsuusiän lihavuus liittyy sydän- ja verisuonitaudin riskitekijöihin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen, poikkeaviin veren rasva-arvoihin ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin. Riski pienenee merkittävästi, mikäli lapsena lihava henkilö saavuttaa normaalipainon aikuisikään mennessä. Lähde: THL
• Lihavuus ja sen liitännäissairaudet kuormittavat terveydenhuoltoa ja aiheuttavat merkittäviä kustannuksia. Lähde: THL
• Arvioilta 1,4−7 % Suomen kaikista terveysmenoista johtuu lihavuudesta. Lisäksi lihavuudesta seuraa yhteiskunnalle myös välillisiä kustannuksia, kuten sairauksista johtuva tuottavuuden aleneminen sekä sairauslomista johtuvat kustannukset. Lähde: THL

Ruokakasvatus - tehokas ja positiivinen työkalu lasten hyvinvointiin vaikuttamiseen

Elintavoilla, kuten ruoka- ja liikuntatottumuksilla, voidaan kvaikuttaa merkittävästi hyvinvointiin ja tasapainoiseen painonkehitykseen. Suomalaiset lapset syövät tällä hetkellä esim. liian vähän kasviksia. Makumieltymykset ja ruokatottumukset syntyvät varhain ja kantavat pitkälle tulevaisuuteen.

Ruokakasvatus on yksi tehokas tapa vaikuttaa positiivisesti lastan hyvinvointiin. Lasten ruokakasvatus on tutkitusti vaikuttavaa: myönteinen ja innostunut suhde ruokaan edistää hyvinvointia, terveyttä ja oppimista. Varhaiskasvatus tarjoaa upean mahdollisuuden edistää esimerkiksi kasvisten käyttöä ruokakasvatuksen ja ruokalistasuunnittelun avulla sekä tutustuttamalla lapsia eri aistien avulla kasvisten maailmaan. 

Kunnallisessa ruokakasvatuksessa on voimaa, mutta työkaluja, koulutusta ja tietoa tarvitaan

Lasten ruokakasvatukseen osallistuvat kotien lisäksi monet ammattilaiset, kuten terveyden- ja ruokahuollon ammattilaiset, kasvatus- ja sosiaalialan henkilöstö, kuten lastentarhan opettajat, perhepäivähoitajat, päiväkerhojen ohjaajat ja perhetyöntekijöt. Kuitenkin ko. ammattilaisten peruskoulutuksessa on niukasti tietoa lasten ruoka- ja ravitsemuskasvatusta. Lisäksi henkilöstön omat arvot, asenteet, tiedot, taidot, omat kokemukset ja yhteisön toiminta vaikuttavat ruokakasvatukseen. Ammattilaisten tarve tiedolle ja osaamiselle arjessa on suuri. Kunnissa halutaan tasavertaistaa lasten hyvinvointioppista, jotta kaikilla olisi mahdollisuus ruokakasvatukseen.

Varhaiskasvatuksen uudet asiakirjat mahdollistamassa  

Suomen ensimmäinen varhaiskasvatusen ruokailusuositus julkaistiin vuonna 2018. Terveyttä ja iloa ruoasta -suositus opastaa varhaiskasvatuksessa, ruokapalveluissa ja lasten terveyden edistämisen parissa työskenteleviä ammattilaisia sekä perheitä terveelliseen ja lapsen kasvua tukevaan ruokailuun. Se on yhteinen työkalu lasten ruokailun ja ruokakasvatuksen toteuttamisessa, kehittämisessä, seurannassa ja arvioinnissa. Suositus on laadittu Valtion ravitsemusneuvottelukunnan, Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. 

Ruokakasvatuksen periaatteet pohjautuvat varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (VASU). Perusteiden tavoitteena on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistää hyvinvointia. VASUn avulla pyritään myös edistämään myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen sekä kehittää lasten edellytyksiä omatoimiseen ruokailuun.

Ruokakasvatus - paljon muutakin kuin syömistä

Lasten ruokakasvatus on syömisen lisäksi puhetta, leikkiä, askartelua, tarinoita, loruja ja lauluja, tiede- ja taidetuokioita, yhdessä tekemistä ja pohtimista. Se tarjoaa lapsille oivalluksia esim. omista aisteista, omasta  ruokakulttuurista ja ruokaperinteistä, erilaisista ruokakulttuureista, ruoan reiteistä pellolta pöytään. Se lisää ruokailoa ja ruokarohkeutta, kannustaa hyviin valintoihin, lisää mahdollisuuksia nauttia ruoasta ja yhdessä syömisestä. Varhaiskasvatuksessa ruokakasvatusta voi tapahtua ruokapöydässä, leikin puolella, nukkarissa, siirtymissä, pihalla, retkellä tai toimintapäivissä.

Kansallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa esitetyt ruokakasvatuksen keskeiset tavoitteet:

• myönteinen suhtautuminen ruokaan ja syömiseen
• monipuoliset ja terveyttä edistävät ruokailutottumukset
• omatoiminen ruokailu ja monipuolinen, riittävä syöminen
• ateriahetkien kiireetön ilmapiiri
• hyvien pöytätapojen ja yhdessä syömisen kulttuurin opettelu
• ruokiin, niiden alkuperään, ulkonäköön, koostumukseen ja makuominaisuuksiin tutustuminen
eri aistien avulla tutkimalla
• ruokasanaston kehittäminen ruoasta keskustelemalla sekä tarinoiden ja laulujen avulla.

Mitä kasvattajien arki vaatii? -  Tarpeet, haasteet ja toiveet edellä

Ruokailu on tärkeä osa varhaiskasvatusta. Se on osa päivittäistä pedagogista toimintaa, mutta myös keskeinen osa lasten tervettä kasvua ja kehittymistä. Koska varhaiskasvattajien päivät ovat dynaamisia, täytyy uusien rutiinien ja työkalujen sopia arkeen, helpottaa eikä hankaloittaa työtä. Kohderyhmähaastatteluissa varhaiskasvattajat toivoivat kehittäjien ymmärtävän mm. seuraavia asioita:

• toivottiin vertaistukea hyvin toimivien käytäntöjen jakamiseen vinkkien muodossa
• suunnitteluaika on vähissä. Jos tietoa pitää omaksua, tarvitaan jotain, mitä voi lukea esim. nukkarissa lasten nukkuessa, printti- tai mobiilimuodossa
• päiväkodin työntekijöillä saattaa olla käytössä vain yksi tietokone, yksi sähköpostiosoite ja pari padia. Useimmat käyttävät omaa kännykkää esim. kahvitauolla tai nukkarissa tiedon ja ideoiden etsintään 
• palvelun pitää olla avoin, ei salasanasuojattu ja käytettävissä monenlaisilla välineillä

Kohti ratkaisuja - kohderyhmälähtöisesti kehitetty verkkopalvelu

Olemme kohderyhmälähtöisesti kehittäneet maksuttoman, helppokäyttöisen verkkopalvelun lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille. Halusimme tehdä palvelu, joka tekisi arjen ruokakasvatuksesta helppoa ja innostavaa sekä mahdollistaisi varhaiskasvatuksen ravitsemussuositusten ja varhaiskasvatuksen ruokakasvatuksen tavoitteiden toteutumisen varhaiskasvatuksessa. Verkkopalvelu on suunnattu varhaiskasvatuksen ammattilaisille, ruokapalvelun työntekijöille, perhepäivähoitajille, seurakunnille, lapsiperhetyöntekijöille ja tuleville ammattilaisille eri koulutusasteilla. 

Sähköistä alustaa kehittävät yhteistyössä Sydänliitto, Tampereen kaupunki ja Voimia, Akaan kaupunki, Itä-Suomen yliopisto, kasvatustieteet, toisen asteen yhteistyössä Tredu sekä Metropolia AMK. Taustalla toimintaa ohjaa Varhaiskasvatuslaki 3 §, varhaiskasvatussuunnitelma (OPH 2016 - 2018) sekä varhaiskasvatuksen ruokailusuositus VRN 2018.