Lasten yleisanestesiahammashoidon hoitopolku Pirkanmaan hyvinvointialueella
Toimintamalli kuvaa lasten yleisanestesiahammashoidon tarpeen toteamisen, ennaltaehkäisyn, seurannan ja moniammatillisen tuen tarpeen tunnistamisen käytäntöjä. Toimintamalli laadittiin osana Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus -hanketta.
Toimintamallin kehittäminen käynnistettiin ennen hyvinvointialueelle siirtymistä, huomioiden yhteiskunnallisten muutosten tuomat haasteet. Pirkanmaan hyvinvointialueesta tuli hyvinvointialueuudistuksen myötä Suomen suurin hyvinvointialue, koostuen 23 eri kunnasta, sekä yli kymmenestä eri suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmästä. Alueella käytössä olleet toimintatavat saattoivat vaihdella suurestikin keskenään tai olla melko jäsentymättömiä. Lisäksi eri potilastietojärjestelmien käyttö toi omat haasteensa tiedonkulkuun ja koordinointiin. Toimintamallin kuvaamisen tavoitteena oli yhtenäistää toimintatapoja, laatia yhtenäiset kriteerit hoitoon pääsylle, kuvata prosessi yhdenvertaisten palveluiden varmistamiseksi ja vahvistaa osaamista perustason palveluissa.
Toimintamallin käyttöönotolla pyritään edistämään sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen strategian mukaisten tavoitteiden että tulevaisuuden sote-keskusohjelman tavoitteiden toteutumista. Molemmissa mainitaan mm. yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut sekä yhteentoimiva hyvinvointialue. Tavoitteista on mainittu tarkemmin kohdassa ”Tavoiteltu muutos”.
Lasten yleisanestesiahammashoidon toimintamallin suunnittelu aloitettiin vuonna 2022 oppialakohtaisissa työryhmissä, joiden koordinoinnista vastasi suun erikoishoidon vastuualuejohtaja yhteistyössä PirSOTE-hankkeen työntekijöiden kanssa. Lasten yleisanestesiahammashoidon toimintamallin suunnittelutyöryhmässä oli edustusta useasta eri ammattiryhmästä ja yhteistyötä tehtiin laaja alaisesti myös muiden sote-ammattilaisten kanssa.
Toimintamallin kuvaamisen jälkeen alettiin kehittää yhtenäisiä konsultaatio- ja lähetekäytäntöjä Lifecare-potilastietojärjestelmän konsultaatio- ja lähetekirjojen avulla. Tällä mahdollistetaan yhdenvertaisen hoidon toteutuminen, kun konsultaatiot ja lähetteet käydään läpi keskitetysti.
1. Yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelut:
Pyritään varmistamaan, että palvelut ovat saavutettavissa ja yhdenvertaisia koko hyvinvointialueella. Kehitetään yhtenäiset konsultaatio- ja lähetekäytännöt, jotka helpottavat asiakkaan polkua palveluiden välillä ja tehostavat ammattilaisten välistä yhteistyötä.
2. Perustason osaamisen vahvistaminen:
Panostetaan henkilöstön koulutukseen ja ammatilliseen kehittymiseen, mikä mahdollistaa laadukkaan palvelun tuottamisen perustasolla.
3. Ennaltaehkäisyn korostaminen:
Siirretään painopistettä ennaltaehkäisevään työhön, joka vähentää tarvetta vaativammille hoidoille tulevaisuudessa.
4. Asiakaslähtöisyyden parantaminen:
Kuunnellaan asiakkaita ja otetaan heidät mukaan hoitosuunnitelmien laatimiseen, mikä lisää palveluiden vaikuttavuutta ja asiakastyytyväisyyttä.
5. Näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen:
Hyödynnetään näyttöön perustuvia toimintatapoja ja pyritään välttämään vähähyötyisiä käytäntöjä
6. Hoidon laadun ja vaikuttavuuden parantaminen:
Arvioidaan säännöllisesti hoidon laatua ja vaikuttavuutta sekä kehitetään toimintamallia vastaamaan paremmin potilaiden tarpeita.
7. Toiminnallinen integraatio:
Edistetään monialaista yhteistyötä sekä tuen tarpeen tunnistamista ja arviointia, joka mahdollistaa asiakkaan kokonaisvaltaisen hoidon sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen.
8. Työnteon sujuvoittaminen ja resurssien oikeanlainen kohdentaminen:
Tavoitellaan työn sujuvuutta ja resurssien tehokasta käyttöä, joka parantaa palveluiden saatavuutta ja henkilöstön työhyvinvointia.
9. Ammatillisen kehittymisen mahdollistaminen:
Luodaan mahdollisuuksia henkilöstön ammatilliselle kehittymiselle ja osaamisen jakamiselle.
10. Hukan vähentäminen:
Kartoitetaan ja pyritään vähentämään toimintaa, joka ei tuota lisäarvoa asiakkaille, ja mahdollistetaan hukan ilmiantaminen eri kanavien kautta.
Näillä toimenpiteillä pyritään rakentamaan toimintamalli, joka on linjassa sekä nykyisten että tulevaisuuden tarpeiden kanssa. Toiminnan jatkuvan kehittämisen ja arvioinnin kautta mahdollistetaan laadukkaat, vaikuttavat ja asiakaslähtöiset palvelut, jotka edistävät väestön suun terveyttä ja hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.
Toimintamallin ensisijaisena kohderyhmänä ovat suun terveydenhuollon ammattilaiset, mutta toimintamalli on suunniteltu tukemaan myös muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyötä suun terveydenhuollon tiimien kanssa. Tämä edistää moniammatillista yhteistyötä ja suun terveydenhuollon integroitumista sote-palvelujärjestelmään.
Asiakasymmärryksen lisäämiseksi pyritään ymmärtämään niin potilaiden kuin terveydenhuollon ammattilaisten tarpeita, toiveita ja odotuksia toimintamallin suhteen. Tämä tapahtuu huomioimalla toimintamallista saadut kokemukset ja palaute toimintamallin kehittämisessä. Palautetta kerätään esimerkiksi kyselyiden ja osallistavan palautteenkeruun avulla.