Lasten yleisanestesiahammashoidon hoitopolku Pirkanmaan hyvinvointialueella
Toimintamalli kuvaa lasten yleisanestesiahammashoidon tarpeen toteamisen, ennaltaehkäisyn, seurannan ja moniammatillisen tuen tarpeen tunnistamisen käytäntöjä. Toimintamalli laadittiin osana Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus -hanketta.
Toimintamallin nimi
Toimintamalli kuvaa lasten yleisanestesiahammashoidon tarpeen toteamisen, ennaltaehkäisyn, seurannan ja moniammatillisen tuen tarpeen tunnistamisen käytäntöjä. Toimintamalli laadittiin osana Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus -hanketta.
Lasten yleisanestesiahammashoidon toimintamallissa kuvataan yleisanestesiahammashoidon toteutusta ja porrastusta Pirkanmaan hyvinvointialueen kolmiportaisessa palvelujärjestelmässä. Toimintamallissa on huomioitu ennaltaehkäisy, riskien ja tuen tarpeen tunnistaminen, moniammatillinen näkökulma sekä raportointi ja seuranta. Moniammatillisuuden integrointi toimintamalliin edistää systeemisen ajattelutavan omaksumista sekä asiakkaan kokonaisvaltaiseen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien tarpeiden huomioimista. Tällä mahdollistetaan asiakkaan ohjaaminen muihin tarvittaviin palveluihin ja edistetään muiden alojen hyviksi havaittujen toimintatapojen hyödyntämistä suun terveydenhuollossa. Tästä esimerkkinä sähköiset palvelut.
Toimintamallin kehittäminen aloitettiin erityisesti palvelujen saatavuuden, vaikuttavuuden, laadun, yhdenvertaisuuden ja kustannusvaikuttavuuden kehittämiseksi. Keskeisimpänä tavoitteena oli kehittää perustason palveluita, vahvistaa perustason osaamista sekä integroida suun terveydenhuolto osaksi muuta sote-palvelujärjestelmää.
Toimintamallin kehittäminen käynnistettiin ennen hyvinvointialueelle siirtymistä, huomioiden yhteiskunnallisten muutosten tuomat haasteet. Pirkanmaan hyvinvointialueesta tuli hyvinvointialueuudistuksen myötä Suomen suurin hyvinvointialue, koostuen 23 eri kunnasta, sekä yli kymmenestä eri suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmästä. Alueella käytössä olleet toimintatavat saattoivat vaihdella suurestikin keskenään tai olla melko jäsentymättömiä. Lisäksi eri potilastietojärjestelmien käyttö toi omat haasteensa tiedonkulkuun ja koordinointiin. Toimintamallin kuvaamisen tavoitteena oli yhtenäistää toimintatapoja, laatia yhtenäiset kriteerit hoitoon pääsylle, kuvata prosessi yhdenvertaisten palveluiden varmistamiseksi ja vahvistaa osaamista perustason palveluissa.
Toimintamallin ensisijaisena kohderyhmänä ovat suun terveydenhuollon ammattilaiset, mutta toimintamalli on suunniteltu tukemaan myös muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyötä suun terveydenhuollon tiimien kanssa. Tämä edistää moniammatillista yhteistyötä ja suun terveydenhuollon integroitumista sote-palvelujärjestelmään.
Asiakasymmärryksen lisäämiseksi pyritään ymmärtämään niin potilaiden kuin terveydenhuollon ammattilaisten tarpeita, toiveita ja odotuksia toimintamallin suhteen. Tämä tapahtuu huomioimalla toimintamallista saadut kokemukset ja palaute toimintamallin kehittämisessä. Palautetta kerätään esimerkiksi kyselyiden ja osallistavan palautteenkeruun avulla.
Toimintamallin kuvaamisen lisäksi on välttämätöntä laatia jalkautussuunnitelma. Tämä suunnitelma määrittelee tarkemmin, miten toimintaa toteutetaan yhteistyössä johdon ja tiimien kanssa, ja miten sen vaikuttavuutta mitataan ja raportoidaan. Suunnitelma sisältää myös tiedot siitä, miten ja millä aikataululla henkilöstölle tarjotaan koulutusta, sekä kuinka henkilöstön osaamista aiotaan vahvistaa. Henkilöstön osallistaminen on keskeistä jalkautussuunnitelman onnistumiselle, samoin kuin esihenkilöiden sitouttaminen.
Toimintamallin käyttöönotolle on laadittava aikataulu, jossa on määritelty sovitut tavoitteet, jotka on saavutettava määrättyyn ajankohtaan mennessä. Toimintamallien käyttöönoton, vaikuttavuuden ja kehitystarpeiden arviointi tehdään kuukausittain. Arviointiin kuuluu oppialakohtaisten jonotilanteiden, potilasmäärien sekä lähetteiden ja konsultaatioiden määrän seuranta.
Uuden toimintamallin onnistuneen käyttöönoton kannalta on välttämätöntä luopua vanhoista toimintatavoista. Tämä prosessi vaatii sekä organisaation että henkilöstön sitoutumista ja valmiutta omaksua uudet toimintatavat, jotka ovat linjassa jalkautussuunnitelman ja laajempien strategisten tavoitteiden kanssa. Resurssien osoittaminen on myös olennaista, jotta työntekijät voivat toteuttaa uusia toimintatapoja käytännössä.
Toimintamallisuunnittelun lähtökohtana on tunnistettujen haasteiden analysointi ja niiden ratkaisemiseen tähtäävien strategioiden kehittäminen. Ensimmäinen askel on alueella jo olemassa olevan osaamisen sekä mahdollisten koulutustarpeiden kartoittaminen. Tätä tietoa voidaan hankkia esimerkiksi henkilöstölle suunnatuilla kyselyillä.
Toimintamallin kehittämisen ydin on tiivis yhteistyö johdon ja henkilöstön kanssa. Tämä varmistaa, että kaikki osapuolet ovat sitoutuneita uudistuksiin ja omaksuvat ne käytännössä. Vastuuhenkilöiden nimeäminen on kriittistä, samoin kuin perustasolla työskentelevien, oppialaan perehtyneiden ammattilaisten tunnistaminen ja osallistaminen.
On olennaista ymmärtää, että kyse on jatkuvasta kehittämisprosessista. Toimintaa on arvioitava säännöllisesti ja tehtävä tarvittavat muutokset saatuun palautteeseen ja mitattuihin tuloksiin perustuen.
Viestintä henkilöstölle on olennainen osa toimintamallin onnistunutta käyttöönottoa ja jatkuvaa arviointia. Selkeä, avoin, jatkuva ja ajantasainen viestintä auttaa varmistamaan, että kaikki osapuolet ymmärtävät toimintamallin tavoitteet, oman roolinsa niiden toteuttamisessa, sekä miten ja milloin palaute kerätään ja analysoidaan. Tämä luo pohjan tehokkaalle yhteistyölle, jatkuvan parantamisen kulttuurille sekä toimintamallin onnistuneelle toteutukselle ja kehittämiselle.
Kansikuva
