Lastensuojelulaitosten päihdeosaamisen tukirakenteet

Tukirakenteet Kymenlaakson hyvinvointialueen omien lastensuojelulaitosten päihdeosaamisen vahvistamiseksi: lastensuojelulaitosten päihdetiimi toimintatapoineen, kuvatut päihdetyön toimintatavat ja arvopohja, konsultaatiotiimi.

Toimintaympäristö

Toimintaympäristössä eli lastensuojelulaitoksiin sijoitettujen päihdepalveluja ja -tukea tarvitsevien asiakkaiden tilanteessa huonoimmillaan palvelut ovat ruuhkautuneet, asiakkaat saattavat olla useissa hieman päällekkäisissä palveluissa ja palvelut eivät toimi yhdessä vaan jokainen palvelu toimii erillisenä palvelupolkuna asiakkaan kanssa. Työ on hajanaista, tieto ei kulje eikä tietoa toiminnan vaikuttavuudesta ole. Lastensuojelulaitosten työntekijät kokevat epävarmuutta omaan tehtävään kuuluvasta päihdetyöstä eikä toiminta työntekijöiden kesken ole yhtenäistä. 

Lastensuojelulaitoksessa ammattilaiset ovat tiivis osa asiakkaiden arkea. Lapset ja perheet tulevat tutuksi ja heidän kanssaan työskennellään jokapäiväisesti jopa vuosia. Työ on tavoitteellista muutostyötä yhdessä asiakkaan ja hänen perheensä kanssa. Lastensuojelun päihdetyö tulee nähdä osana tätä tavoitteellista arjen muutostyötä ja päihteisiin liittyvää muutostyötä tulee tehdä  lastensuojelulaitoksissa. Asiakkaita ei ohjata muihin palveluihin ennen kuin laitoksissa on läpikäyty sovitut omat arviointiprosessit. Kun apua tai lisäosaamista päihdeasioissa tarvitaan, siihen vastaavat ensisijaisesti lastensuojelulaitosten oma päihdetiimi ja konsultaatiotiimi ja vasta tämän jälkeen muut palvelut. Muista palveluista apua haetaan ensisijaisesti työparina oman työn tueksi, ei ohjata asiakasta muihin palveluihin ilman lastensuojelulaitoksen työntekijän aktiivista työskentelyssä mukana olemista. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Muutostavoitteet:

Päihdeasiakkaat saavat tukea ja palvelua lastensuojelulaitoksissa. Lastensuojelulaitosten asiakkaita tuetaan ensisijaisesti jo asiakkaan ja hänen perheensä kanssa työskentelevien laitosten työntekijöiden avulla. Lastensuojelulaitosten asiakkaita ohjataan ulkopuolisiin palveluihin vasta kun yksiköt kokevat, ettei heidän osaamisensa riitä ja kun kattava arviointityö kokonaistilanteesta on tehty asiakkaan ja perheen kanssa. 

Lastensuojelulaitosten työntekijät kokevat, että laitosten tekemä päihdetyö on selkeää, heillä on riittävä osaaminen työhön ja he tietävät, mistä he saavat lisätukea päihdetyöhönsä. 

Tavoitteena on vahvistaa lastensuojelulaitosten päihdetyön osaamista. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Tarpeet asiakkaan näkökulmasta: saan palvelut nopeasti jo käytössä olevien palvelujen parista ja tätä kautta pääsen tuloksiin nopeammin tai vähintäänkin tilanteen huononeminen vältetään. Vältetään päällekkäisiä ja samanaikaisesti suurta määrää samantyyppisiä palveluja, koska kuormittavaa ja turhauttavaa minulle. 

Tarpeet ammattilaisen näkökulmasta: tiedän mitä teen, meillä on työryhmässä yhtenäinen työtapa ja tiedän mistä saan tukea työlleni. Teen kokonaisvaltaista muutostyötä asiakkaan ja perheen kanssa. Lastensuojelulaitosten päihdeosaajat pääsevät hyödyntämään osaamistaan ja näin työhyvinvointi vahvistuu. 

Tarpeet organisaation näkökulmasta: Säästämme kun emme tarjoa päällekkäisiä palveluja. Asiakkaille tutut työntekijät pääsevät nopeammin tulokselliseen työhön ja työ on tehokkaampaa ja näin taloudellisempaa. Asiakkaat ovat tyytyväisempiä kun kokevat tulevansa autetuksi.

Tarpeet yhteiskunnan näkökulmasta: hyvinvoivan asiakkaan integroituminen yhteiskuntaan ja tätä kautta yhteiskunnallisten kustannusten ja ongelmien välttäminen.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjinä ovat toimineet lastensuojelulaitosten päihdeosaamista omaavat ohjaajat, joista on koottu kehittäjätiimi. Työskentely on tapahtunut pääasiassa yhteisellä teams-alustalla, joka on helpottanut vuorotyöläisistä koostuvan tiimin yhteistyötä. Teams-pohjalle on viety kysymyksiä, joihin tiimiläiset ovat vastanneet annetun vastaamisajan puitteissa.  Kysymyksiin on liittynyt myös asiakasryhmän osallistamista. Tiimin rinnalla kehittämisessä mukana on ollut kaikkien lastensuojelulaitosten esihenkilö sekä nuorten perustason päihdetyöntekijät palvelusta, johon lastensuojelulaitosten asiakkaita ohjataan.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on vahvistaa lastensuojelulaitosten omaa päihdeosaamista ja näin vähentää sekä selkeyttää lastensuojelulaitosten asiakkaiden ohjaamista muihin palveluihin. 

Tavoitteena on vähentää päällekkäistä ohjaus- ja tukityötä. 

Tavoitteena on hahmottaa, millaista tukea ja päihdeosaamisen vahvistamista lastensuojelulaitoksissa tarvitaan ja vahvistaa osaamisen tukea. 

Tavoitteena on kuvata hyvinvointialueen lastensuojelulaitosten päihdepolku, osana nuoren päihdepolun kokonaisuutta. 

Liitteet
Kuva
Päihdetyön kehittämisen tasot
Muutoksen mittaaminen

Muutosta tulisi mitata vähintään asiakkaiden kokemuksen, henkilöstön kokemuksen ja palveluohjauksen määrän muutoksen kautta. 

Toteutussuunnitelma

Tarvitaan lastensuojelulaitosten päihdetyön nykytilan kuvaus. 

Selvitetään muutostarpeet ja tämän pohjalta tehdään yhteisen arvopohjan ja päihdetyön käytäntöjen kuvaus. 

Muutostarpeiden kasaamiseksi kootaan

  • lastensuojelun laitostyöntekijöiden näkemys muutostarpeista tehtävään päihdetyöhön.
  • päihdetyön ammattilaisten näkemys laitosten päihdetyön sisällöstä, erityisesti näkemys rajapinnoilta, joihin lastensuojelulaitosten asiakkaita ohjataan päihdepalveluihin. 
  • johdon näkemys lastensuojelulaitosten päihdetyön sisällöstä ja toimintatavoista.
  • nuorten päihdepolun kuvaajien näkemys lastensuojelulaitosten osuudesta osana nuorten päihdepolun kokonaisuutta. 

    Käytännön rakenteet toiminnalle: teams-alusta työskentelyyn, sovitut toimintatavat tiimille ja konsultaatiotiimille, tiedotus toiminnasta ja säännöllinen arviointi. 

    Sitouttaminen ja juurruttaminen toimintatapaan: lastensuojelulaitosten johdon linjaukset, laitosten esihenkilöiden ja henkilöstön sitouttaminen. 

 

 

Liitteet
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Lastensuojelulaitosten päihdetyön kohderyhmä on lastensuojelulaitoksen asiakas ja perhe asiakkaan ympärillä. Asiakkailta on kysytty heidän näkemyksiään lastensuojelulaitosten päihdetyön kehittämiseksi ja kysyjinä ovat toimineet heille tutut työntekijät. 

Päihdetyön tukirakenteita luodaan myös lastensuojelulaitosten työntekijöille, jotta asiakkaita pystytään tukemaan entistä paremmin tavoitteissaan, sijoituksen keston lyhentämiseksi ja päällekkäisen työn sekä turhan asiakkaiden eteenpäin ohjauksen välttämiseksi. Lastensuojelulaitosten päihdeosaamista omaavista työntekijöistä on koottu kehittämisen tueksi tiimi ja jokaisesta hyvinvointialueen lastensuojelulaitoksesta on osallistuja tiimissä. Laitoste esihenkilö on toiminut aktiivisesti mukana kehittämistyössä.

Ratkaisun perusidea

Otetaan lastensuojelulaitosten oma päihdeosaaminen laajemmin käyttöön:

Selkeytetään lastensuojelulaitosten omaa arjen päihdetyötä:

Selkeät tukirakenteet lastensuojelulaitosten päihdetyöhön: 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Työskentelyvaihe kehittäjä- eli päihdetiimin kanssa, jossa eri laitosten ja toimijoiden näkemysten keruu laitosten päihdetyöstä ja yhteisen näkemyksen kokoaminen. 

Säännöllinen tiedottaminen koko lastensuojelulaitoksen henkilöstölle kehittämistyön etenemisestä. 

Johdon mukana olo, linjaukset toiminnalle, tiedotus ja sitouttaminen: säännölliset tapaamiset yksiköiden johdon kanssa, tuotoksen läpikäynti ja jatkosta sopiminen. 

Päihdetiimin yhteinen kaikille avoin työtila teamsissä, säännölliset teams-tapaamiset ja ryhmän tekemät toiminnan linjaukset toimintaan jatkossa. 

Toiminnan muutoksesta tiedottaminen yhteistyötoiminnoille, jotta yhteistyössä pystytään paremmin huomioimaan ja hyödyntämään muuttunutta toiminnan tapaa. 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kehittämisen toimintamalli on sovellettavissa eri kohderyhmille ja toimintaympäristöihin. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kaikilla työntekijöillä on tieto, mitä hyvinvointialueen lastensuojelulaitosten päihdetyö on ja mistä he saavat halutessaan tukea omaan päihdetyöhönsä. Hyvinvointialueen lastensuojelulaitoksissa on yhtenäinen päihdetyön arvopohja ja toimintatapa. Päällekkäinen tukityö on vähentynyt/poistunut.