Lastensuojelun ja Lanun yhteisasiakkaiden hoitopolkumallinnus
Oulun kaupungin osahankkeessa pilotoitu ja mallinnettu lastensuojelun ja lasten ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkaiden hoitopolkua. Monialainen mallinnus esittää, miten lastensuojelun ja Lanun yhteisasiakkaiden työskentelyssä keskitytään monialaiseen yhteiseen työhön.
Oulun kaupungin hyvinvointipalveluissa tehdyn selvityksen (2021) mukaan lastensuojelun kiireelliset sijoitukset kasvoivat 30,8 prosenttia vuoden 2020 aikana. Selvityksessä käsiteltiin kaikkiaan 124 lapsen kiireellisen sijoituksen päätöksiä (ajalla 1.1.-31.7.2020) sekä koottiin kaikista sijoitetuista lapsista kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon tiedot. Kiireellisesti sijoituksen päätöksistä (n=124) koottiin yksilölliset kuvaukset, miten palvelupolku oli edennyt ja miten palveluita oli myönnetty lapselle ja hänen vanhemmilleen ennen vuoden 2020 kiireellistä sijoituspäätöstä. Oulun kaupungissa tehtyjen kiireellisten sijoituspäätösten pääasiallisena syynä korostui nuoruusikäisten 14-17-vuotiaiden päihteiden käyttö sekä mielenterveyden haasteilla oireilu. Selvityksestä tuli esille selkeästi se, kuinka kiireellinen sijoitus oli noin puolessa tapauksista ensimmäinen kontakti lastensuojeluun. Toinen havainto oli, että lastensuojelun palveluita myönnettiin pitkäkestoisesti ennen kiireellistä sijoitusta tai huostaanottoa saavuttamatta muutosta lapsen ja perheen tilanteessa. Selvityksen toimenpiteiksi nähtiin monialaisen lastensuojelun ja lasten ja nuorispsykiatrisen työryhmän välisen työskentelymallin kehittäminen sekä monialaisen tiimirakenteen mallintaminen.
Oulun osahankkeen tavoitteiksi asetettiin lastensuojelun ja lasten ja nuorten psykiatrisen työryhmän (Lanun) välinen työmalli, ja tarkemmin monialaisen työmallin tai työparimallin kehittäminen. Ensisijaisesti kehittämisessä lähdettiin liikkeelle siitä, miten lastensuojelun asiakkaiden erityinen tilanne vaatii usein välittömän lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon saavuttamista. Usein lastensuojelun työkentällä päädytään konkreettisesti tilanteisiin, joissa lastensuojelu psykiatrisen hoidon saavuttamattomuuden tai hoitoon ohjautumattomuuden vuoksi joudutaan lapsen kiireellisen sijoituksen tilanteeseen. Tähän palveluprosessin kohtaan haluttiin keskittää Oulun osahankkeen tavoitteet ja pilotin kehittäminen.
Lastensuojelun monialainen projektiryhmä Oulussa:
Lastensuojelun sosiaalityöntekijät, lasten ja nuorisopsykiatrisen työryhmän työntekijät, sivistyspalveluiden suunnittelijat, päihdepalveluiden työntekijä, oppilashuollon koulukuraattorit ja lastensuojelun kokemusasiantuntija.
Rooli: jokaisessa kehittämisen vaiheessa konkreettinne tuki.
Tehtävä: Kootaan yhdessä konkreettisia ideoita pilotin toteutumiseksi, pilotoidaan työmallia projektiryhmän ohjaamana ja suunnitellaan toimenpiteet pilotin juurtumiseksi sekä työntekijöiden osaamisen vahvistamiseksi. Suunnitellaan työpajat työntekijöille sekä infotilaisuudet kaikille sivistyspalveluiden toimijoille Oulussa.
Monialainen työskentelymalli yli sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistyspalveluiden kaikkien toimijoiden sekä päihdepalveluiden kesken. Kuvataan hoitopolkua ja sen edistämiseksi ja juurruttamiseksi tarvittavia toimia.
Oulun kaupungissa on vuosien ajan koulutettu sosiaali- ja terveysalan sekä sivistys ja kulttuurialan työntekijöitä Lapset puheeksi ja neuvonpito -menetelmän käyttöön. On varsin luontevaa ottaa käyttöön Lapset puheeksi neuvonpito menetelmä monialaisen työmallin yhteistyökokouksiin.
Hankkeessa kootaan monialainen projektityöryhmä hankkeen toiminnan tueksi ja ideoimaan, kommentoimaan sekä arvioimaan hanketyötä ja sen etenemistä. Projektityötyöryhmästä tavoite saada myös vinkkejä mahdollisista asiakkaista, joiden kanssa pilotoitavaa monialaista työtä voisi kokeilla.
Projektiryhmä muodostuu monialaisesti sivistys- päihde-, lastensuojelu- ja lasten ja nuorisopsykiatristen palveluiden työntekijöistä. Lisäksi mukana myös joitain kertoja lastensuojelun kokemusasiantuntija Veturointi -toiminnasta.
Oulun osahankkeessa annettiin selkeä toimeksianto jo ennen hankkeen alkamista; tehtävänä on kehittää monialaista yhteistyötä/työmallia/ yhdessä tekemisen mallia sekä konsultaatiota lastensuojelun ja lasten- ja nuorisopsykiatrisen työryhmän kesken. Kiireellisen sijoituksen selvitys vahvisti osaltaan myös monialaisen työmallin kehittäminen tarvetta lastensuojelun asiakkaan tueksi.
Oulun tavoitteet nivoutuvat myös kansallisiin hanketavoitteisiin monilaisen työskentelyn kehittämisenä sekä työskentelymallin ajatuksena palvelun ja hoidon oikea-aikaisuuden lisääminen ja kohdennettu erityisesti niille lastensuojelun asiakkaille, jotka tarvitsevat erikoissairaanhoidon lasten- ja nuortenpsykiatrista hoitoa
Monialaisessa työskentelyssä lähdettiin kokeilemaan Oulussa tuttua lapset puheeksi neuvonpito menetelmää tilanteissa, joissa on haasteita
Lisätä lastensuojelun ja psykiatrian rajojen ylittämistä, lisätä toisen työn tuntemusta sekä mahdollistaa yhteisen työskentelyn ehtojen suunnittelun.
Lastensuojelun ja psykiatrian yhteinen työskentely vaatii rajoja ylittävää johtamista sekä yhteisen toimintakulttuurin rakentamista.
Monialainen työmalli, jossa joustavasti kootaan monialainen verkosto lastensuojelun asiakkaan osallisuutta tukien, ja erityisesti sellaisten asiakkaiden kohdalla, joiden tilanteessa ei tapahdu muutosta tai tilanne on jumiutunut, asiakas on hoitojonossa tai asiakkaan asioissa olevat toimijat eivät kommunikoi keskenään.
Kuva
Monialaista työskentelyä juurrutetaan ja levitetään esimerkiksi kouluttamalla lastensuojelun sosiaalityöntekijät Lapsen puheeksi neuvonpidon käyttöön sekä muodostetaan systeemistä toimintamallia tukevat ohjausryhmät eri alueille. Lapset puheeksi -neuvonpito on yksi tapa tehdä monialaista työtä. Systeeminen työote ja Lapset puheeksi -menetelmät vaativat johtamista ja sitoutumista valittuihin työmenetelmiin. Toimintatapa vakiinnutetaan vaiheittain kouluttamalla ja pitämällä työpajoja, sekä rakentamalla lastensuojelun työskentely tiimirakenteisiin, jotka tukevat työtapaa.
Lastensuojelun ja lasten ja nuorisopsykiatrinen työ vaatii vielä toimintatavan juurruttamista ja vakiinnuttamista. Monialainen työskentely vaatii ennen kaikkea sitä, että annetaan aikaa kehittämiselle ja sitoudutaan siihen, mihin ryhdytään. Arvioinnin tuloksena lastensuojelun ja psykiatrian yhteinen työskentely vaatii yhteistä toimintakulttuuria, koska sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistävät tiimirakenteet eivät ole kuntakohtaisista kulttuureista johtuen kovin yleisiä. Hyvinvointialueilla, joissa uudistetaan palvelurakenteita, kyseinen lastensuojelun ja psykiatrian yhdistävä tiimirakenne on ennen muuta mahdollista sekä odotettavaa. Erityisesti niille asiakasryhmille, jotka olivat pilotoinnin kohteena. Lastensuojelun ja psykaitrian yhdistävä tiimirakenne voi tuoda useita edellytyksiä vastata haasteellisiin lastensuojelua ja psykiatriaa tarvitseviin asiakasryhmiin. Tähän liittyy kuvassa oleva tiimirakennemalli.
Kuva
