Lastensuojelun ja Nuorisovastaanoton yhteistyön mallinnus Jyväskylässä
Jyväskylän lastensuojelun ja Jyväskylän Nuorisovastaanoton yhteistyön mallinnuksessa avataan Nuorisovastaanoton toimintaa sekä kuvataan yhteisen työskentelyn aloitukseen, varsinaiseen työskentelyyn sekä työskentelyn päättämiseen liittyvät periaatteet ja toimijoiden roolit.
LUMO-hankkeen aikana Jyväskylän kaupunki toivoi, että LUMO-hankkeessa tehdään kirjallinen ja yksinkertainen kuvaus Jyväskylän lastensuojelun ja Jyväskylän Nuorisovastaanoton välisen yhteistyön tueksi. Tavoitteena oli selkiyttää, kuinka asiakas ohjautuu lastensuojelusta Nuorisovastaanotolle sekä kuvata konkreettiset yhteistyörakenteet.
Tilastojen perusteella Jyväskylän Nuorisovastaanotolle ohjautu lastensuojelusta melko vähän asiakkaita. Etenkin päihteitä käyttävien nuorten osuus näyttäytyi vähäisenä.
Organisaatioiden välisiin yhteistyökäytänteisiin kaivattiin selvennystä, tasalaatuisemman yhteistyön mahdollistamiseksi.
Työntekijöiltä kerättyjen palautteiden perusteella tunnistettiin keskeisimmät yhteistyön kehittämisen kohdat. Nuorisovastaanoton asiakkuuden kriteereihin ja asiakkaiden ohjaamisen tapoihin toivottiin selvennystä. Lisäksi kaivattiin tietoa siitä, millaista tukea Nuorisovastaanotolta on mahdollista saada etenkin päihdetyön osalta.
Tiiviimmän ja tasalaatuisemman yhteistyön mahdollistamiseksi molemmissa organisaatioissa painotettiin vahvempaa yhdessä tekemistä. Yhteisen työn ja tiedonvaihdon turvaaminen nähtiin välttämättömänä, jotta yhteisiin tapaamisiin työskentelyn aloituksessa, työskentelyn aikana ja työskentelyn päättyessä on mahdollista sitoutua. Parempaan yhteistyöhön liittyviä asioita työstettiin työntekijöiden kanssa pienessä ryhmässä, jossa oli edustajat molemmista organisaatioista. Lisäksi yksityiskohtia työstettiin organisaatioiden esihenkilöiden kanssa. Yhteisen kehittämistyön perusteella laadittiin yhteistyön mallinnus.
Kehittämistyön aluksi tavattiin organisaatioiden esihenkilöitä. Johtavat sosiaalityöntekijät keräsivät molempien organisaatioiden työntekijöiltä palautetta organisaatioiden välisestä yhteistyöstä. Työntekijät kokivat tärkeänä, että työskentelyn alussa saadaan rakennettua yhteinen tilannekuva asiakkaan tilanteesta. Tämän vuoksi etenkin työskentelyn aloitukseen toivottiin selkeämpiä toimintatapoja. Nuorisovastaanoton ja lastensuojelun välinen yhteistyö koettiin hyvänä, mutta vaihtelevana työskentelyn intensiivisyyden ja yhteydenpidon suhteen. Yhteydenpito ja aikojen sopiminen koettiin kiireen vuoksi haastavana. Yleisesti ottaen yhteistyöhön toivottiin tasalaatuisuutta. Sitoutuminen työskentelyn yhteiseen aloituspalaveriin, väliarviointiin ja lopetuspalaveriin nähtiin keskeisimpinä keinoina parantaa yhteistyötä.