Lastensuojelun ja Nuorisovastaanoton yhteistyön mallinnus Jyväskylässä

Jyväskylän lastensuojelun ja Jyväskylän Nuorisovastaanoton yhteistyön mallinnuksessa avataan Nuorisovastaanoton toimintaa sekä kuvataan yhteisen työskentelyn aloitukseen, varsinaiseen työskentelyyn sekä työskentelyn päättämiseen liittyvät periaatteet ja toimijoiden roolit.

Toimintaympäristö **

LUMO-hankkeen aikana Jyväskylän kaupunki toivoi, että LUMO-hankkeessa tehdään kirjallinen ja yksinkertainen kuvaus Jyväskylän lastensuojelun ja Jyväskylän Nuorisovastaanoton välisen yhteistyön tueksi. Tavoitteena oli selkiyttää, kuinka asiakas ohjautuu lastensuojelusta Nuorisovastaanotolle sekä kuvata konkreettiset yhteistyörakenteet.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Tilastojen perusteella Jyväskylän Nuorisovastaanotolle ohjautu lastensuojelusta melko vähän asiakkaita. Etenkin päihteitä käyttävien nuorten osuus näyttäytyi vähäisenä. 

Organisaatioiden välisiin yhteistyökäytänteisiin kaivattiin selvennystä, tasalaatuisemman yhteistyön mahdollistamiseksi. 

 

 

Toteutussuunnitelma

Työntekijöiltä kerättyjen palautteiden perusteella tunnistettiin keskeisimmät yhteistyön kehittämisen kohdat. Nuorisovastaanoton asiakkuuden kriteereihin ja asiakkaiden ohjaamisen tapoihin toivottiin selvennystä. Lisäksi kaivattiin tietoa siitä, millaista tukea Nuorisovastaanotolta on mahdollista saada etenkin päihdetyön osalta. 

Tiiviimmän ja tasalaatuisemman yhteistyön mahdollistamiseksi molemmissa organisaatioissa painotettiin vahvempaa yhdessä tekemistä. Yhteisen työn ja tiedonvaihdon turvaaminen nähtiin välttämättömänä, jotta yhteisiin tapaamisiin työskentelyn aloituksessa, työskentelyn aikana ja työskentelyn päättyessä on mahdollista sitoutua. Parempaan yhteistyöhön liittyviä asioita työstettiin työntekijöiden kanssa pienessä ryhmässä, jossa oli edustajat molemmista organisaatioista. Lisäksi yksityiskohtia työstettiin organisaatioiden esihenkilöiden kanssa. Yhteisen kehittämistyön perusteella laadittiin yhteistyön mallinnus.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kehittämistyön aluksi tavattiin organisaatioiden esihenkilöitä. Johtavat sosiaalityöntekijät keräsivät molempien organisaatioiden työntekijöiltä palautetta organisaatioiden välisestä yhteistyöstä. Työntekijät kokivat tärkeänä, että työskentelyn alussa saadaan rakennettua yhteinen tilannekuva asiakkaan tilanteesta. Tämän vuoksi etenkin työskentelyn aloitukseen toivottiin selkeämpiä toimintatapoja. Nuorisovastaanoton ja lastensuojelun välinen yhteistyö koettiin hyvänä, mutta vaihtelevana työskentelyn intensiivisyyden ja yhteydenpidon suhteen. Yhteydenpito ja aikojen sopiminen koettiin kiireen vuoksi haastavana. Yleisesti ottaen yhteistyöhön toivottiin tasalaatuisuutta. Sitoutuminen työskentelyn yhteiseen aloituspalaveriin, väliarviointiin ja lopetuspalaveriin nähtiin keskeisimpinä keinoina parantaa yhteistyötä.

Ratkaisun perusidea **

Lastensuojelun ja nuorisovastaanoton yhteistyön mallinnuksessa kuvataan näiden tahojen yhteistyön lähtökohdat ja periaatteet. Mallinnuksessa kuvataan, millaisissa tilanteissa lastensuojelun asiakkaan voi ohjata Nuorisovastaanotolle ja miten yhteinen työskentely aloitetaan, toteutetaan sekä päätetään. Mallinnuksessa otetaan kantaa myös tilanteisiin, joissa työskentely ei toteudu jostakin nuoreen itseensä liittyvästä syystä johtuen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Mallinnuksen vieminen käytäntöön edellyttää molempien organisaatioiden johdon ja työntekijöiden sitoutumista mallin mukaisen toiminnan organisointiin ja asianmukaiseen resursointiin. Yhteistyömallin eri vaiheiden konkreettinen sisältö tulee käydä yhteisesti läpi ja sopia käytännön vaiheet ja konkreettiset teot mallin viemiseksi käytäntöön.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Eri organisaatioiden välisen yhteistyömallien kehittäminen edellyttää molempien organisaatioiden johdon ja ammattilaisten sitoutumista uudenlaisen toiminnan käyttöönottoon. Yhteistyömallinnus on sovellettavissa hyvin ainakin sosiaali- ja terveydenhuollon eri tahojen yhteistyön kehittämiseen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

LUMO-hankkeen aikana ei ollut enää mahdollista kokeilla yhteistyön mallinnusta käytännössä.