Jyväskylän lastensuojelun ja Jyväskylän Nuorisovastaanoton yhteistyön mallinnuksessa avataan Nuorisovastaanoton toimintaa sekä kuvataan yhteisen työskentelyn aloitukseen, varsinaiseen työskentelyyn sekä työskentelyn päättämiseen liittyvät periaatteet ja toimijoiden roolit.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
LUMO-hankkeen aikana Jyväskylän kaupunki toivoi, että LUMO-hankkeessa tehdään kirjallinen ja yksinkertainen kuvaus Jyväskylän lastensuojelun ja Jyväskylän Nuorisovastaanoton välisen yhteistyön tueksi. Tavoitteena oli selkiyttää, kuinka asiakas ohjautuu lastensuojelusta Nuorisovastaanotolle sekä kuvata konkreettiset yhteistyörakenteet.
Tilastojen perusteella Jyväskylän Nuorisovastaanotolle ohjautu lastensuojelusta melko vähän asiakkaita. Etenkin päihteitä käyttävien nuorten osuus näyttäytyi vähäisenä.
Organisaatioiden välisiin yhteistyökäytänteisiin kaivattiin selvennystä, tasalaatuisemman yhteistyön mahdollistamiseksi.
Kehittämistyön aluksi tavattiin organisaatioiden esihenkilöitä. Johtavat sosiaalityöntekijät keräsivät molempien organisaatioiden työntekijöiltä palautetta organisaatioiden välisestä yhteistyöstä. Työntekijät kokivat tärkeänä, että työskentelyn alussa saadaan rakennettua yhteinen tilannekuva asiakkaan tilanteesta. Tämän vuoksi etenkin työskentelyn aloitukseen toivottiin selkeämpiä toimintatapoja. Nuorisovastaanoton ja lastensuojelun välinen yhteistyö koettiin hyvänä, mutta vaihtelevana työskentelyn intensiivisyyden ja yhteydenpidon suhteen. Yhteydenpito ja aikojen sopiminen koettiin kiireen vuoksi haastavana. Yleisesti ottaen yhteistyöhön toivottiin tasalaatuisuutta. Sitoutuminen työskentelyn yhteiseen aloituspalaveriin, väliarviointiin ja lopetuspalaveriin nähtiin keskeisimpinä keinoina parantaa yhteistyötä.
Työntekijöiltä kerättyjen palautteiden perusteella tunnistettiin keskeisimmät yhteistyön kehittämisen kohdat. Nuorisovastaanoton asiakkuuden kriteereihin ja asiakkaiden ohjaamisen tapoihin toivottiin selvennystä. Lisäksi kaivattiin tietoa siitä, millaista tukea Nuorisovastaanotolta on mahdollista saada etenkin päihdetyön osalta.
Tiiviimmän ja tasalaatuisemman yhteistyön mahdollistamiseksi molemmissa organisaatioissa painotettiin vahvempaa yhdessä tekemistä. Yhteisen työn ja tiedonvaihdon turvaaminen nähtiin välttämättömänä, jotta yhteisiin tapaamisiin työskentelyn aloituksessa, työskentelyn aikana ja työskentelyn päättyessä on mahdollista sitoutua. Parempaan yhteistyöhön liittyviä asioita työstettiin työntekijöiden kanssa pienessä ryhmässä, jossa oli edustajat molemmista organisaatioista. Lisäksi yksityiskohtia työstettiin organisaatioiden esihenkilöiden kanssa. Yhteisen kehittämistyön perusteella laadittiin yhteistyön mallinnus.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Lastensuojelun ja nuorisovastaanoton yhteistyön mallinnuksessa kuvataan näiden tahojen yhteistyön lähtökohdat ja periaatteet. Mallinnuksessa kuvataan, millaisissa tilanteissa lastensuojelun asiakkaan voi ohjata Nuorisovastaanotolle ja miten yhteinen työskentely aloitetaan, toteutetaan sekä päätetään. Mallinnuksessa otetaan kantaa myös tilanteisiin, joissa työskentely ei toteudu jostakin nuoreen itseensä liittyvästä syystä johtuen.
Mallinnuksen vieminen käytäntöön edellyttää molempien organisaatioiden johdon ja työntekijöiden sitoutumista mallin mukaisen toiminnan organisointiin ja asianmukaiseen resursointiin. Yhteistyömallin eri vaiheiden konkreettinen sisältö tulee käydä yhteisesti läpi ja sopia käytännön vaiheet ja konkreettiset teot mallin viemiseksi käytäntöön.
LUMO-hankkeen aikana ei ollut enää mahdollista kokeilla yhteistyön mallinnusta käytännössä.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.