Lastensuojelun ja Nuorisovastaanoton yhteistyön mallinnus Jyväskylässä
Jyväskylän lastensuojelun ja Jyväskylän Nuorisovastaanoton yhteistyön mallinnuksessa avataan Nuorisovastaanoton toimintaa sekä kuvataan yhteisen työskentelyn aloitukseen, varsinaiseen työskentelyyn sekä työskentelyn päättämiseen liittyvät periaatteet ja toimijoiden roolit.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Jyväskylän lastensuojelun ja Jyväskylän Nuorisovastaanoton yhteistyön mallinnuksessa avataan Nuorisovastaanoton toimintaa sekä kuvataan yhteisen työskentelyn aloitukseen, varsinaiseen työskentelyyn sekä työskentelyn päättämiseen liittyvät periaatteet ja toimijoiden roolit.
Toimintamalli lyhyesti
Lastensuojelun ja nuorisovastaanoton yhteistyön mallinnuksessa kuvataan näiden tahojen yhteistyön lähtökohdat ja periaatteet. Mallinnuksessa kuvataan, millaisissa tilanteissa lastensuojelun asiakkaan voi ohjata Nuorisovastaanotolle ja miten yhteinen työskentely aloitetaan, toteutetaan sekä päätetään. Mallinnuksessa otetaan kantaa myös tilanteisiin, joissa työskentely ei toteudu jostakin nuoreen itseensä liittyvästä syystä johtuen.
LUMO-hankkeen aikana Jyväskylän kaupunki toivoi, että LUMO-hankkeessa tehdään kirjallinen ja yksinkertainen kuvaus Jyväskylän lastensuojelun ja Jyväskylän Nuorisovastaanoton välisen yhteistyön tueksi. Tavoitteena oli selkiyttää, kuinka asiakas ohjautuu lastensuojelusta Nuorisovastaanotolle sekä kuvata konkreettiset yhteistyörakenteet.
Kehittämistyön aluksi tavattiin organisaatioiden esihenkilöitä. Johtavat sosiaalityöntekijät keräsivät molempien organisaatioiden työntekijöiltä palautetta organisaatioiden välisestä yhteistyöstä. Työntekijät kokivat tärkeänä, että työskentelyn alussa saadaan rakennettua yhteinen tilannekuva asiakkaan tilanteesta. Tämän vuoksi etenkin työskentelyn aloitukseen toivottiin selkeämpiä toimintatapoja. Nuorisovastaanoton ja lastensuojelun välinen yhteistyö koettiin hyvänä, mutta vaihtelevana työskentelyn intensiivisyyden ja yhteydenpidon suhteen. Yhteydenpito ja aikojen sopiminen koettiin kiireen vuoksi haastavana. Yleisesti ottaen yhteistyöhön toivottiin tasalaatuisuutta. Sitoutuminen työskentelyn yhteiseen aloituspalaveriin, väliarviointiin ja lopetuspalaveriin nähtiin keskeisimpinä keinoina parantaa yhteistyötä.
Mallinnuksen vieminen käytäntöön edellyttää molempien organisaatioiden johdon ja työntekijöiden sitoutumista mallin mukaisen toiminnan organisointiin ja asianmukaiseen resursointiin. Yhteistyömallin eri vaiheiden konkreettinen sisältö tulee käydä yhteisesti läpi ja sopia käytännön vaiheet ja konkreettiset teot mallin viemiseksi käytäntöön.
LUMO-hankkeen aikana ei ollut enää mahdollista kokeilla yhteistyön mallinnusta käytännössä.
Kansikuva
