Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen välinen monialainen yhteistyö
Kehitin gradussani LAVA-toimintamallin lastensuojelun avohuollon ja varhaiskasvatuksen väliseen yhteistyöhön. Toimintasuositukseni sisältää tiedonvaihtoon, hyviin käytäntöihin, yhteisiin tavoitteisiin, suunnitelmiin ja yhteydenpitoon kuuluvia asioita
Oivalla ja ymmärrä
Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen välistä yhteistyötä on kritisoitu, ja sen kehittäminen on ollut Suomessa vähäistä. Varhaiskasvatus on tärkeä lastensuojelun yhteistyökumppani, varhaiskasvatuksen ollessa lastensuojeluasiakkuudessa olevan lapsen tukitoimi. Varhaiskasvatuksessa on paljon lastensuojelulle arvokasta tietoa lapsen arjesta, kehityksestä ja hyvinvoinnista. Lastensuojelulla puolestaan on kokonaisvaltaista tietoa perheen tilanteesta, ja lapsen elämään vaikuttavista asioista. Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun tiedonvaihto ja hyvät käytänteet auttavat lastensuojeluasiakkuusessa olevan lapsen asioiden hoitamista. Lisäksi Suomessa ollaan kehittämässä perhekeskustoimintaa, jonka tavoitteena on tiivistää eri tahojen välistä yhteistyötä ja palvelujen saantia.
Lastensuojelun avohuollon ja varhaiskasvatuksen välinen yhteistyö, siihen kuuluvat yhtenäiset toimintamallit, tiedonvaihto ja hyvät käytänteet.
Toimintamallin jalkauttamisen kohteena ovat lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen organisaatioiden esihenkilöt ja työntekijät (varhaiskasvatuksen erityisopettajat, varhaiskasvatuksen opettajat ja - lastenhoitajat sekä avustajat, lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja perhetyöntekijät).
Yhteistyön tiivistyminen, toisen osapuolen tiedon hyödyntäminen, tiedonvaihdon paraneminen, hyvien käytäntöjen jalkautuminen molempiin organisaatioihin. Lastensuojelutyön laadun paraneminen, lastensuojelutarpeen arvioimisessa varhaiskasvatuksessa olevan tiedon hyödyntäminen. Tiedon saaminen varhaiskasvatukseen lapsen lastensuojeluasiakkuudessa olemisesta, työskentelyn selkiytyminen ja helpottuminen. Toimintamallien vakiintuminen ja yhteisten tavoitteiden asettaminen.
Toimintamallia on kehitetty käytäntöjen tutkimuksessa, jolloin on haastateltu molempien organisaatioiden työntekijöitä. Tavoitteena on kouluttaa kyseisten organisaatioiden työntekijöitä jakamalla mm. tietoa toisen organisaation työntekijöiden työskentelystä, vastuualueista ja muista graduni tuloksista, jotka liittyvät lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen väliseen yhteistyöhön. Yhteistyön selkiyttäminen. Mahdollista arvioida jatkossa yhteistyötä mm. tekemällä uusia kyselyitä, sekä kehittämällä toimintaa ja yhteistyötä lisää perhekeskusmalliin mentäessä. Jatkossakin tärkeää saada molempien toimijoiden äänet kuuluviin, sekä lisätä työntekijöiden osallisuutta lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kehittämisessä.
Vaikuttaa työntekijöiden ja etenkin esihenkilöiden asenteisiin, hyvien toimintatapojen jalkauttamiseen (tietoa), vakiintumiseen ja jatkokehittämiseen. Koulutusten tarjoaminen ja järjestäminen sekä lastensuojelun että varhaiskasvatuksen organisaatioihin eri kaupungeissa.
Varhaiskasvatuksessa hoidossa oleva lapsi, jolla on lastensuojelun asiakkuus, ja varhaiskasvatus on lastensuojelun tukitoimi, ja lastensuojelun tarvetta/tukitoimia/interventioita/vaikuttavuutta arvioidaan. Toimintamallin kehittämiseksi on kerätty tietoa haastattelemalla erään suuren suomalaisen kaupungin lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen työntekijöitä, heiltä kysytty mielipidettä yhteistyön tilasta ja kehittämistarpeista.
Kuvittele ja kokeile
LAVA-toimintamalli lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen väliseen yhteistyöhön. Koulutuksissa jaetaan tietoa Gradun tuloksista, eli tietoa lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen välisen monialaisen yhteistyön tilasta ja siihen vaikuttavista asioista sekä kehittämiskohteista. Tiedonvaihtoon liittyvät asiat. Lastensuojelun asiakkuudessa olevan lapsen erillisen hoito-ja kasvatussuunnitelman käyttö tarvittaessa lisänä lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteisten tavoitteiden asettamisessa.
Varhaiskasvatuksella tulisi olla tieto lapsen lastensuojeluasiakkuudesta. Tiedon tärkeyden perusteleminen vanhemmille. Tavoitteellinen, yhteistyössä tapahtuva työskentely varhaiskasvatuksen kanssa lapsen lastensuojelun tarvetta arvioitaessa. Yhteinen tuen tarpeiden määrittäminen ja tavoitteiden asettaminen. Tiedonvaihdon parantaminen. Yhteisten käytäntöjen kehittäminen. Työtehtävien ja vastuiden selkiyttäminen. Toimintatapojen vakiintuminen. Työntekijöiden osallisuuden huomioiminen ja lisääntyminen. Toisen organisaation työntekijöiden tiedon hyödyntäminen ja parempi tiedon vaihtaminen. Osaamisen hyödyntäminen. Yhteistyön tiivistyminen, avoimuus ja toisen organisaation työntekijöiden mukaan ottaminen. Monialaisen yhteistyökentän (lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen välillä) keskeisten käytäntöjen huomioiminen työskentelyssä. Monialaisen yhteistyön arvottaminen lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen välillä. Tiedon vaihtamisen intressien ja tärkeiden tekijöiden tiedostaminen. Yhteistyön uhkatekijöiden tiedostaminen. Hyvien käytäntöjen vakiintuminen.
Organisaatioiden työntekijöiden kouluttaminen, jotta hyvät käytännöt vakiintuvat, ja ovat työntekijöiden tiedossa. LAVA-toimintamallin jalkauttaminen organisaatioihin.
Hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen jalkauttaminen lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen organisaation työntekijöille ja esihenkilöille.
LAVA-malli: toimintasuositus lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen väliseen yhteistyöhön (Sirén 2022):
Lastensuojeluasiakkuus -> Lupa yhteydenottoon vanhemmilta ->
Yhteydenotto lapsen päiväkotiin -> Päiväkodin johtaja varmistaa tiedon välittymisen lapsen ryhmään ja varhaiskasvatuksen erityisopettajalle -> tieto lastensuojeluasiakkuudesta ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän yhteystiedot
Aloituspalaveri; vanhemmat/muu huoltaja, varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun työntekijä
Lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelma; laaditaan yhteiset tavoitteet, sovitaan yhteydenpitotavoista (varhaiskasvatuksessa liite lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja lastensuojelussa kirjataan lapsen asiakassuunnitelmaan)
Yhteydenpito tarpeen mukaan, ilmoitetaan muutoksista
Varhaiskasvatus kutsuu lastensuojelun työntekijän tarvittaessa mukaan varhaiskasvatuskeskusteluun/konsultointi
Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijän arviointi- ja lausuntopyynnöt
Varhaiskasvatuksella lastensuojeluilmoitusvelvollisuus/palvelutarpeen arviointipyynnön mahdollisuus
Lastensuojeluasiakkuuden päättyessä lastensuojelun ilmoitus asiasta varhaiskasvatukseen
Lastensuojeluasiakkaan hoito- ja kasvatussuunnitelma varhaiskasvatukseen sisältää (Sirén 2022):
Lapsen tiedot, lapsen päivkotiryhmän yhteystiedot, lastensuojelun yhteyshenkilön yhteystiedot, aloituspalaverin ajankohdan, tilannekartoituksen ja tuen tarpeiden määrittämisen, sovitut tavoitteet ja varhaiskasvatuksen tehtävän, yhteydenpidosta sovittua, suunnitelman jatkosta/uudelleen arvioinnin ajankohdan, keskusteluun osallistujat ja allekirjoitukset.
Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun välisen yhteistyön tiivistyminen, tiedonvaihdon paraneminen, toisen organisaation tiedon hyödyntäminen, työntekijöiden osallisuuden lisääntyminen, tiedon lisääntyminen.