Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen välinen monialainen yhteistyö
Kehitin gradussani LAVA-toimintamallin lastensuojelun avohuollon ja varhaiskasvatuksen väliseen yhteistyöhön. Toimintasuositukseni sisältää tiedonvaihtoon, hyviin käytäntöihin, yhteisiin tavoitteisiin, suunnitelmiin ja yhteydenpitoon kuuluvia asioita
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Kehitin gradussani LAVA-toimintamallin lastensuojelun avohuollon ja varhaiskasvatuksen väliseen yhteistyöhön. Toimintasuositukseni sisältää tiedonvaihtoon, hyviin käytäntöihin, yhteisiin tavoitteisiin, suunnitelmiin ja yhteydenpitoon kuuluvia asioita
Toimintamalli lyhyesti
LAVA-toimintamalli varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun väliseen yhteistyöhön. Kuvattu edellä keskeiset sisällöt. Tiedonvaihtoon ja hyviin käytäntöihin liittyvät asiat.
Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen välistä yhteistyötä on kritisoitu, ja sen kehittäminen on ollut Suomessa vähäistä. Varhaiskasvatus on tärkeä lastensuojelun yhteistyökumppani, varhaiskasvatuksen ollessa lastensuojeluasiakkuudessa olevan lapsen tukitoimi. Varhaiskasvatuksessa on paljon lastensuojelulle arvokasta tietoa lapsen arjesta, kehityksestä ja hyvinvoinnista. Lastensuojelulla puolestaan on kokonaisvaltaista tietoa perheen tilanteesta, ja lapsen elämään vaikuttavista asioista. Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun tiedonvaihto ja hyvät käytänteet auttavat lastensuojeluasiakkuusessa olevan lapsen asioiden hoitamista. Lisäksi Suomessa ollaan kehittämässä perhekeskustoimintaa, jonka tavoitteena on tiivistää eri tahojen välistä yhteistyötä ja palvelujen saantia.
Varhaiskasvatuksessa hoidossa oleva lapsi, jolla on lastensuojelun asiakkuus, ja varhaiskasvatus on lastensuojelun tukitoimi, ja lastensuojelun tarvetta/tukitoimia/interventioita/vaikuttavuutta arvioidaan. Toimintamallin kehittämiseksi on kerätty tietoa haastattelemalla erään suuren suomalaisen kaupungin lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen työntekijöitä, heiltä kysytty mielipidettä yhteistyön tilasta ja kehittämistarpeista.
1-2 tunnin koulutukset molempien organisaatioiden työntekijöille. Mallin vieminen organisaatioiden ohjeistuksiin. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen. Kiireen vähentyminen ja resurssien lisääntyminen tärkeää toimintamallin toteuttamiseksi käytännön työskentelyssä. Työntekijöiden tietoisuus toimintamallin sisällöstä tärkeää, lisäksi esihenkilöt ovat tärkeässä asemassa toimintamallin juurruttamisessa.
Lastensuojeluasiakkuudessa olevan lapsen asioiden tiedonvaihto paranee, saadaan asetettua yhteisiä tavoitteita ja jaetaan tietoa asiakkaan tarpeista ja kehityksestä sekä perheiden tilanteesta, hyödynnetään toisen organisaation ammattilaisten tietoa ja osaamista. Työntekijät osallistuvat lapsen neuvotteluihin tarpeen mukaan. Varhaiskasvatuksessa tieto lapsen asioista vastaavasta sosiaalityöntekijästä, yhteydenpitotavoista, yhteisistä tavoitteista, sekä tulevista yhteisistä neuvotteluista ja lapsen lastensuojeluasiakkuudesta vanhempien suostumuksen mukaan.