Lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne Pirkanmaan hyvinvointialueella
Lastensuojelun monialaisen kehittämisen MONNI-hankkeessa kehitettiin lastensuojeluun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Toimintamalli tarjoaa systemaattisen rakenteen lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaan.
Oivalla ja ymmärrä
Pirkanmaalla ei ole systemaattista rakennetta lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaan. Kokemusasiantuntijuuden, osallisuuden ja vertaisuuden merkitys on tunnistettu, mutta toiminnoille on puuttunut selkeät, konkreettiset ja systemaattiset rakenteet, joissa otettaisiin huomioon sekä kunnat ja järjestöt että mahdollinen yksityinen sektori. Toiminnot ovat olleet pääasiassa pistemäisiä, irrallisia ja usein ne ovat nojautuneet hankkeisiin. Tämä ei ole tarjonnut toiminnoille jatkuvuutta eikä systemaattisuutta. Järjestöt, kuten Pesäpuu ry, ovat tehneet pitkään uranuurtavaa ja tärkeää työtä kokemus- ja vertaistoimintojen saralla, mutta toivoneet myös mukaan julkista sektoria systemaattisesti ja rakenteellisesti.
Lastensuojelussa on jo vuosia Suomessa kehitetty ja toteutettu kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaa järjestöjen sekä yhdistysten kautta, jossain kunnissa myös julkisen sektorin toimesta. Pirkanmaalla lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaa ei ole kuitenkaan kehitetty, tuotettu tai järjestetty kuntien toimesta systemaattisesti, vaan Pirkanmaalla toimintojen kehittäminen ja järjestäminen on ollut pitkään järjestöjen sekä yksittäisten toimintojen ja hankkeiden harteilla. MONNI-hankkeessa havaittiin tarve lähteä kehittämään lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaa systemaattisesti yhdessä kuntien, järjestöjen, yhdistysten sekä yksityisen sektorin kanssa.
MONNI-hankkeessa lähdettiin kehittämään Pirkanmaan tulevalle hyvinvointialueelle lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoiminta rakennetta yhdessä laajan toimijajoukon kanssa. Kehittämisessä hyödynnettiin kehittämisen tiimi-toimintatapaa, joka toimi systeemisesti ja dialogisesti. Kehittämisen tiimiin haluttiin saada yhteen monipuolinen joukko lastensuojelun, osallisuuden, kokemusasiantuntijuuden sekä vertaisuuden asiantuntijoita. Kutsu lähetettiin Pirkanmaan kuntien, järjestöjen sekä yksityisen sektorin lastensuojelun ja lasten, nuorten ja perheiden palveluiden asiantuntijoille. Mukaan saatiin Tampereen kaupungin, Ikaalisten kaupungin, Pirkanmaan liiton Tulevaisuuden sotekeskus-hankkeen (Pirsote) Lape-hankkeen, Pesäpuu ry:n, SOS-Lapsikylä ry:n, Pelastakaa Lapset ry:n, Kasper ry:n, Sija ry:n sekä Kumpuniitty Oy:n lastensuojelun asiantuntijoita. Lisäksi mukana kehittämisessä oli Laurea ammattikorkeakoulun sosionomi-opiskelija. Osallistujia kehittämisen tiimissä oli yhteensä 15 henkilöä, jotka sitoutuivat prosessiin todella hyvin. Kehittämisen tiimissä näkyivät lapsen, nuoren, vanhemman, sijaisvanhemman sekä sijaissisaruksen näkökulmat.
Kehittämisen tiimin tapaamisia oli yhteensä neljä talvella ja keväällä 2022. Tapaamisten yhteenlaskettu kesto oli 14 tuntia. Tapaamiset toteutettiin pääosin Teamsilla, viimeinen tapaaminen oli livetapaaminen. Kehittämisen tiimin tapaamiset toteutettiin systeemisin ja dialogisin menetelmin. Tapaamisella oli MONNI-hankkeesta nimetyt kehittämisen tiimin vetäjät, jotka toimivat puheenjohtajan ja kirjurin rooleissa. Kehittämisen tiimeissä kannustettiin avoimeen, dialogiseen, keskustelevaan sekä pohtivaan toimintatapaan ja näitä menetelmiä tuettiin. Ääneen ajattelua sekä yhteistä pohdintaa ja hämmästelyä korostettiin. Jokaiselle annettiin tila ja mahdollisuus ajatella ääneen. Toisen kuuntelua ja reflektointia pidettiin tärkeänä. Systeeminen ja dialoginen työtapa sai paljon kiitosta kehittämisen tiimin osallistujilta. Tämä olikin yksi syy siihen, että kehittämisen tiimi sitoutui tapaamisiin hyvin ja oli hyvin innostunut yhteisestä työskentelystä. Jokainen koki myös kehittämisen tiimin vision, hyvinvointialueen tasoisen lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenteen, tärkeäksi.
Jokainen kehittämisen tiimin tapaaminen kirjattiin ja tapaamisten välissä MONNI-hankkeen työntekijät työstivät tiimin aikaansaannoksia. Jokaisen tapaamisen aluksi kerrattiin, mitä viime tapaamisilla keskusteltiin ja pohdittiin ja luotiin tavoitteet käynnissä olevalle tapaamiselle. Kaikki kysymykset ja keskustelun aiheet työstettiin yhdessä dialogisesti.
Kehittämisen tiimi laati heti työskentelyn aluksi yhteisen vision kehittämistyölle. Visioksi muodostui seuraava.
"Jokaiselle lastensuojelun kanssa kosketuksissa olevalle lapselle, nuorelle ja heidän läheisilleen tarjotaan mahdollisuus osallistua vertaistuelliseen kokemusasiantuntijatoimintaan ikätasonsa mukaan Pirkanmaalla. Hyvinvointialue ottaa lapset, nuoret ja perheet mukaan kehittämään toimintaa ja kaikilla on omat väylänsä osallistua. Toiminta auttaa 1) osallistujia yksilöinä ja 2) lasten ja perheiden palvelujen kehittämistä.".
Yhteinen visio toimi sekä tavoitteena että tavoiteltuna muutoksena kehittämistyölle.
Tavoitteena on, että lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne otetaan käyttöön Pirkanmaan hyvinvointialueella vuoden 2023 alussa. Tavoitteena on, että toimintaa kehitetään koko ajan yhdessä vertaistyöntekijän, kokemusasiantuntijoiden, järjestöjen sekä hyvinvointialueen työntekijöiden kanssa. Lisäksi toiminnoista pyydetään jatkuvaa palautetta asiakkailta, vertaisilta sekä kokemusasiantuntijoilta ja toimintoja kehitetään jatkuvasti palautteen perusteella. Toimintoja kehitetään yhteiskehittämisen menetelmin jatkuvasti yhdessä asiakkaiden, kokemusasiantuntijoiden, työntekijöiden sekä vertaistyöntekijän kanssa.
Tulevaisuudessa muutosta voitaisiin mitata sillä tavoin, että kuinka moni lapsi, nuori tai perhe on mukana eri toiminnoissa sekä kuinka monelle toimintoja (esimerkiksi vertaisryhmät) on tarjottu esimerkiksi asiakastietojärjestelmän kautta ja tämän ohjaamana. Toimintoja tulisi tarjota kaikille, joita lastensuojelu tavalla tai toisella koskettaa, joten tarjoamisprosentin tulisi tulevaisuudessa olla 100%.
Visiona on, että rakenne on käytössä Pirkanmaan hyvinvointialueella vuonna 2023. Yhteistyötä tehdään tiiviisti hyvinvointialuevalmistelun sekä Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskushankkeen Lape-hankkeen kanssa, jotta rakenne otetaan käyttöön. Lisäksi esimerkiksi hyvinvointialueen lastensuojelun valmistelu on sitoutunut ottamaan rakenteen käyttöön. Rakenteen on tarkoitus toimia tiivissä yhteistyössä hyvinvointialueen muiden osallisuus- ja kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintojen kanssa. Tavoitteena onkin, että Pirkanmaan hyvinvointialueella asiakasosallisuus, kokemusasiantuntijuus ja vertaistoiminnot läpäisevät kaiken toiminnan sotekeskus- ja perhekeskuskontekstissa.
Yksi suurimmista kysymyksistä, joita ei olla vielä ratkaistu, on että minkä organisaation alaisuuteen lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne sijoittuu Pirkanmaan hyvinvointialueella.
Pirkanmaan hyvinvointialueella kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintoja käyttävät lastensuojelun asiakkaana olevat tai olleet lapset, nuoret, vanhemmat, sisarukset, sijaissisarukset ja sijaisvanhemmat. Kaikilla, joilla on kosketus lastensuojeluun, on oikeus osallistua kokemusasiantuntija- ja vertaisryhmätoimintaan. Tärkeää on huomioida kaikki, joita lapsen tai nuoren lastensuojelun asiakkuus koskettaa. Kokemustaustaiset nuoret ovat usein kertoneet, että läheisten kanssa työskentely tai vaikkapa isovanhempien tapaaminen ovat heidän asiakkuutensa aikana usein työntekijöiltä unohtuneet.
Lastensuojelun työntekijät ja muut ammattilaiset huomioidaan myös rakenteessa, sillä heidän on mahdollista saada vertaistyöntekijä tai kokemusasiantuntija mukaan työskentelemään työparina asiakastapaamisissa tai vaikkapa kouluttamaan työntekijöitä.
Lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakennetta kommentoivat Pesäpuu ry:n ja SOS-Lapsikylä ry:n kehittäjänuoret syksyllä 2022 ja materiaalia muokattiin ja kehitettiin nuorten kommenttien perusteella. Myös kehittämisen tiimissä, kun rakennetta luotiin, asiakas-näkökulma oli koko ajan läsnä kokemusasiantuntijoiden ja kehittäjänuorten sekä-asiakkaiden kanssa tiiviisti työskentelevien työntekijöiden toimesta. Kun rakenne otetaan käyttöön hyvinvointialueella, asiakkaita osallistetaan, heiltä pyydetään palautetta sekä heidät otetaan mukaan kehittämään toimintoja.
Kuvittele ja kokeile
Pohjana kehittämistyössä olemme käyttäneet MONNI-hankkeen kehittämisen tiimi-työskentelymallia. Kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenteen kehittämisessä olemme hyödyntäneet Pesäpuu ry:n UP2US-hankkeen "Nuorten osallisuus ja kokemusasiantuntijuus lastensuojelussa ennen, nyt ja tulevaisuudessa"-raporttia.
Pirkanmaan hyvinvointialueen lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne tarkoittaa julkisen sektorin sekä järjestöjen, yhdistysten ja mahdollisesti yksityisen sektorin yhteistyössä tekemää systemaattista rakennetta lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaan. Rakennetta koordinoi, kehittää ja ylläpitää koordinaattori työparinaan vertaistyöntekijä. Rakenteen visiona on, että jokaiselle lastensuojelun kanssa kosketuksissa olevalle lapselle, nuorelle ja heidän läheisilleen tarjotaan mahdollisuus osallistua vertaistuelliseen kokemusasiantuntijatoimintaan ikätasonsa mukaan Pirkanmaalla. Hyvinvointialue ottaa lapset, nuoret ja perheet mukaan kehittämään toimintaa ja kaikilla on omat väylänsä osallistua. Toiminta auttaa 1) osallistujia yksilöinä ja 2) lasten ja perheiden palvelujen kehittämistä.
Kohderyhmänä toimivat 3-12-vuotiaat lapset (avo-, sijais- ja jälkihuolto), 13-29-vuotiaat nuoret (avo-, sijais- ja jälkihuolto), vanhemmat, sijaisvanhemmat, sisarukset ja sijaissisarukset. Osallisuus koostuu erilaisista väylistä, joita voivat olla esimerkiksi arjen osallisuus eli omaan asiakkuuteen ja elämään vaikuttaminen, lastensuojelun ja lastensuojelun yhteistyökumppaneiden palveluiden kehittäminen, kouluttaminen (ammattilaiset, johto ja opiskelijat), suljetut ja avoimet vertaisryhmät (eri ikäiset avo-, sijais- ja jälkihuollossa olevat lapset ja nuoret, vanhemmat, sijaisvanhemmat, sisarukset, sijaissisarukset), työparina ammattilaisen kanssa toimiminen, tukihenkilönä toimiminen (vanhempi vanhemmalle), vaikuttaminen (päätöksenteko ja politiikka), virtuaaliset mahdollisuudet (esim. digiraati, somekanavat), Nuorten Foorumi ja sijaishuoltopaikkojen omat toiminnot (oman toiminnan kehittäminen).
Pirkanmaan tulevalle hyvinvointialueelle tullaan esittämään seuraavaa:
-Lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne Pirkanmaan hyvinvointialueelle.
-Koordinaattori ja vertaistyöntekijä koordinoivat toimintaa.
- Mahdolliset kontaktihenkilöt perhekeskusalueilla.
- Huomioidaan vahvasti hyvinvointialueen järjestöt ja yhdistykset, jotka ovat tässä jo mukana ja joilla on eri toimintoja käynnissä lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaan liittyen.
- Rakenne on osa Pirkanmaan sote- ja perhekeskuksen osallisuuden kokonaisuutta.
Asiakkaat ovat olleet mukana kehittämässä rakennetta.
Rakenne on saatu mukaan Pirkanmaan hyvinvointialue valmisteluun sekä se on esitetty Pirkanmaan kuntien lastensuojelun johdolle. Rakennetta tehdään tiiviissä yhteistyössä Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus-hankkeen Lape-hankkeen osallisuuskoordinaattorin ja hänen kokoamansa työryhmän kanssa. Rakenne tulee olemaan osa hyvinvointialueen osallisuus-rakennetta sotekeskus ja perhekeskus tasoilla. Rakenteen on tavoitteena astua voimaan tammikuussa 2023 ja sitä on tarkoitus kehittää jatkuvasti yhteistyössä asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa.
Tavoitteena on, että jokaiselle lastensuojelun kanssa kosketuksissa olevalle lapselle, nuorelle ja heidän läheisilleen tarjotaan mahdollisuus osallistua vertaistuelliseen kokemusasiantuntijatoimintaan ikätasonsa mukaan Pirkanmaalla. Hyvinvointialue ottaa lapset, nuoret ja perheet mukaan kehittämään toimintaa ja kaikilla on omat väylänsä osallistua. Toiminta auttaa 1) osallistujia yksilöinä ja 2) lasten ja perheiden palvelujen kehittämistä.