Lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne Pirkanmaan hyvinvointialueella

Lastensuojelun monialaisen kehittämisen MONNI-hankkeessa kehitettiin lastensuojeluun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Toimintamalli tarjoaa systemaattisen rakenteen lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaan.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne Pirkanmaan hyvinvointialueella
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Lastensuojelun monialaisen kehittämisen MONNI-hankkeessa kehitettiin lastensuojeluun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Toimintamalli tarjoaa systemaattisen rakenteen lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaan.

Toteutuspaikka
Pirkanmaan hyvinvointialueen lastensuojelu
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pirkanmaa
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit
Kuva
Pirkanmaan lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne yhdellä kuvalla.
Kuvateksti
Pirkanmaan lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne yhdellä kuvalla.
Lastensuojelun kokemusasiantuntija-ja vertaistoiminta-video.

Video on nuorilta nuorille. Se on tärkeä myös ammattilaisille. Lastensuojelun kokemusasiantuntijoina toimivat nuoret kertovat videolla, miksi kokemusasiantuntijuus on heidän mielestään tärkeää. Mitä he ovat saaneet siitä itselleen? Videolla keskustellaan lisäksi nuorten omien näkemysten vaikutuksista.

Kokemusasiantuntijoiden, Pesäpuu ry:n ja MONNI-hankkeen yhteistyönä tehty video on osa MONNI-hankkeen työskentelyä, jonka tavoitteena on edistää pysyvien lastensuojelun vertaistuki- ja kokemusasiantuntijarakenteiden järjestämistä hyvinvointialueilla.

Luotu

14.06.2022

Viimeksi muokattu

27.02.2023

icon/chevron-down Created with Sketch. Toimintamallin kuvaus

Ratkaisun perusidea **

Pirkanmaan hyvinvointialueen lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne tarkoittaa julkisen sektorin, järjestöjen, yhdistysten ja mahdollisesti yksityisen sektorin yhteistyössä tekemää systemaattista rakennetta lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaan. Rakennetta koordinoi, kehittää ja ylläpitää koordinaattori työparinaan vertaistyöntekijä. Rakenteen visiona on, että jokaiselle lastensuojelun kanssa kosketuksissa olevalle lapselle, nuorelle ja heidän läheisilleen tarjotaan mahdollisuus osallistua vertaistuelliseen kokemusasiantuntijatoimintaan ikätasonsa mukaan Pirkanmaalla. Hyvinvointialue ottaa lapset, nuoret ja perheet mukaan kehittämään toimintaa ja kaikilla on omat väylänsä osallistua. Toiminta auttaa 1) osallistujia yksilöinä ja 2) lasten ja perheiden palvelujen kehittämistä.  

Kohderyhmänä toimivat 3-12-vuotiaat lapset (avo-, sijais- ja jälkihuolto), 13-29-vuotiaat nuoret (avo-, sijais- ja jälkihuolto), vanhemmat, sijaisvanhemmat, sisarukset ja sijaissisarukset. Osallisuus koostuu erilaisista väylistä, joita voivat olla esimerkiksi arjen osallisuus eli omaan asiakkuuteen ja elämään vaikuttaminen, lastensuojelun ja lastensuojelun yhteistyökumppaneiden palveluiden kehittäminen, kouluttaminen (ammattilaiset, johto ja opiskelijat), suljetut ja avoimet vertaisryhmät (eri ikäiset avo-, sijais- ja jälkihuollossa olevat lapset ja nuoret, vanhemmat, sijaisvanhemmat, sisarukset, sijaissisarukset), työparina ammattilaisen kanssa toimiminen, tukihenkilönä toimiminen (vanhempi vanhemmalle), vaikuttaminen (päätöksenteko ja politiikka), virtuaaliset mahdollisuudet (esim. digiraati, somekanavat), Nuorten Foorumi ja sijaishuoltopaikkojen omat toiminnot (oman toiminnan kehittäminen).

Pirkanmaan tulevalle hyvinvointialueelle tullaan esittämään seuraavaa:

-Lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne Pirkanmaan hyvinvointialueelle.

-Koordinaattori ja vertaistyöntekijä koordinoivat toimintaa.

- Mahdolliset kontaktihenkilöt perhekeskusalueilla.

- Huomioidaan vahvasti hyvinvointialueen järjestöt ja yhdistykset, jotka ovat tässä jo mukana ja joilla on eri toimintoja käynnissä lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaan liittyen.

- Rakenne on osa Pirkanmaan sote- ja perhekeskuksen osallisuuden kokonaisuutta.

Toimintaympäristö **

Pirkanmaalla ei ole systemaattista rakennetta lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaan. Kokemusasiantuntijuuden, osallisuuden ja vertaisuuden merkitys on tunnistettu, mutta toiminnoille on puuttunut selkeät, konkreettiset ja systemaattiset rakenteet, joissa otettaisiin huomioon sekä kunnat ja järjestöt että mahdollinen yksityinen sektori. Toiminnot ovat olleet pääasiassa pistemäisiä, irrallisia ja usein ne ovat nojautuneet hankkeisiin. Tämä ei ole tarjonnut toiminnoille jatkuvuutta eikä systemaattisuutta. Järjestöt, kuten Pesäpuu ry, ovat tehneet pitkään uranuurtavaa ja tärkeää työtä kokemus- ja vertaistoimintojen saralla, mutta toivoneet myös mukaan julkista sektoria systemaattisesti ja rakenteellisesti. 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Pirkanmaan hyvinvointialueella kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintoja käyttävät lastensuojelun asiakkaana olevat tai olleet lapset, nuoret, vanhemmat, sisarukset, sijaissisarukset ja sijaisvanhemmat. Kaikilla, joilla on kosketus lastensuojeluun, on oikeus osallistua kokemusasiantuntija- ja vertaisryhmätoimintaan. Tärkeää on huomioida kaikki, joita lapsen tai nuoren lastensuojelun asiakkuus koskettaa. Kokemustaustaiset nuoret ovat usein kertoneet, että läheisten kanssa työskentely tai vaikkapa isovanhempien tapaaminen ovat heidän asiakkuutensa aikana usein työntekijöiltä unohtuneet. 

Lastensuojelun työntekijät ja muut ammattilaiset huomioidaan myös rakenteessa, sillä heidän on mahdollista saada vertaistyöntekijä tai kokemusasiantuntija mukaan työskentelemään työparina asiakastapaamisissa tai vaikkapa kouluttamaan työntekijöitä.

Lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakennetta kommentoivat Pesäpuu ry:n ja SOS-Lapsikylä ry:n kehittäjänuoret syksyllä 2022 ja materiaalia muokattiin ja kehitettiin nuorten kommenttien perusteella. Myös kehittämisen tiimissä, kun rakennetta luotiin, asiakas-näkökulma oli koko ajan läsnä kokemusasiantuntijoiden ja kehittäjänuorten sekä-asiakkaiden kanssa tiiviisti työskentelevien työntekijöiden toimesta. Kun rakenne otetaan käyttöön hyvinvointialueella, asiakkaita osallistetaan, heiltä pyydetään palautetta sekä heidät otetaan mukaan kehittämään toimintoja. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Ehdotus talousarvioksi Pirkanmaan hyvinvointialueella:

-Koordinaattorin (esimerkiksi sosiaalityöntekijä, sosionomi AMK, yhteisöpedagogi AMK, yhteiskuntatieteiden- tai kasvatustieteiden asiantuntija) ja vertaistyöntekijän palkat ja hallinnolliset kulut (peruspalkat noin 3000 euroa ja 2200 euroa*). 

-Toiminnan pyörittäminen:

•Kokemusasiantuntijoiden palkkiot

•Joidenkin toimintojen mahdollisesti ostaminen esimerkiksi järjestöiltä

•Tapahtumat (esimerkiksi Nuorten Foorumi kerran vuodessa)

•Mahdollisesti tilavuokrat (esimerkiksi ryhmät)

•Markkinointi ja viestintä

•Tarjoilut

•Ryhmien ohjaajien palkat/palkkiot (jyvitys ko.työntekijöiden toimesta)

Yhteensä: noin 100 000 euroa vuodessa.

Rakenne osaksi lastensuojelun palvelukenttää -> resurssien ja rahan säästö.

*) Nuorten osallisuus ja kokemusasiantuntijuus ennen, nyt ja tulevaisuudessa-raportti, Pesäpuu ry 2022.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Rakenteen tarkoituksena on astua voimaan vuonna 2023, joten käytöstä ja toiminnoista ei ole vielä kokemuksia.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Lastensuojelu on hyvin spesifisen osaamisen kenttä. Lastensuojeluun liittyy paljon kompleksisia tilanteita ja haasteita. Lastensuojeluasiakkuus voi aiheuttaa leimaantumisen pelkoa sekä häpeää. Lastensuojelu onkin asiakkaan näkökulmasta hyvin herkkä toimintakenttä. Tämän vuoksi on tärkeää, että kun puhutaan osallisuudesta, kokemusasiantuntijuudesta ja vertaisuudesta lastensuojelusta sitä ei voi linkittää täysin muuhun sote-toimintakentän osallisuuteen, vaan asiakasosallisuus lastensuojelussa vaatii paljon ymmärrystä ja osaamista kompleksisista tilanteita. Lisäksi lastensuojelun asiakkaana olevilla ja olleilla lapsilla sekä nuorilla voi olla paljon osaamista myös muista palveluista, kuten esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluista, koulumaailmasta puhumattakaan. Yllä mainittujen seikkojen  vuoksi on tärkeää, että lastensuojelun kokemusasiantuntijuus- ja vertaistoimintoja koordinoi oma koordinaattorinsa. Hänellä olisi tärkeää olla myös vertaistyöntekijä-työpari, jonka merkitystä kehittämisen tiimissämme korostettiin. 

Lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaisrakenne on hyödynnettävissä ja käytettävissä muiden maakuntien ohella myös muissa palveluissa, kuten vaikkapa koko sote-keskus kontekstissa. Järjestöt ja yhdistykset on tärkeää pitää koko ajan mukana toiminnoissa ja niiden kehittämisessä. Rakennetta on tärkeää myös kehittää koko ajan yhdessä asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa. On kuitenkin hyvä muistaa, että asiakkaat, lapset, nuoret, perheet ja kaikki muut läheiset, joita lapsen lastensuojelun asiakkuus koskettaa, ovat kaiken keskiössä eli kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaa tehdään heitä varten. Asiakaspalaute, yhteiskehittäminen sekä mittaaminen ovat erittäin tärkeitä asioita ja niihin tulee panostaa. Jos asiakkailta ei kysytä, niin mistä tiedetään, että teemme oikeita asioita? Kehittämisen tiimissämme kysymyksiä herätti myös tietosuoja-asiat. Lastensuojeluasiakkuus on salassapidettävää tietoa. Kuinka vertais- tai kehittämistoiminnoissa, joissa mukana on alaikäisiä lastensuojelun asiakkaita, voidaan taata salassapito. Yli 18-vuotiaiden nuorten ja läheisten kohdalla riittää oma suostumus, mutta kuinka toimitaan alaikäisten lasten kanssa? Riittääkö lapsen sekä huoltajan tai lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän lupa?

Työntekijöille ja asiakkaille täytyy tehdä infopaketit eri toiminnoista. Kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne sisältyy lapsen ja nuoren lastensuojelun asiakkuuspolkuun. Huomioidaan myös tuki ja osallisuus lapsen vanhempien, sisarusten ja muiden läheisten kohdalla. Lisäksi mahdolliset sijaisvanhemmat ja sijaissisarukset. Myös tietojärjestelmään liittyviä kysymyksiä pohditaan. Voisiko asiakastietojärjestelmä muistuttaa työntekijää huomioimaan kokemusasiantuntija- ja vertaistoiminnot esimerkiksi kun asiakkuus avataan tai asiakkuuden tyyppi muuttuu? Lisäksi työntekijöille ja asiakkaille on tulee avata, mitä eri termeillä, kuten osallisuudella, vertaisuudella, kokemusasiantuntijuudella sekä kehittäjäasiakkaalla,  tarkoitetaan. Yhteinen kieli ja yhteinen ymmärrys on tärkeää.

Koordinaattorin ja vertaistyöntekijän työnkuva on hyvin monipuolinen. Heidän työtehtäviin kuuluvat alla olevat työtehtävät:

•Kokonaisuuden hallinta ja kehittäminen (sis. kehitettävien asioiden eteenpäin vieminen ja palautteen kerääminen sekä jatkokäsittely). Myös kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintojen kehittäminen sekä niistä palautteen kerääminen ja käsittely.

•Toiminnan vaikuttavuuden seuranta ja mittaaminen – toiminnan kehittäminen myös sen mukaisesti.

•Yhteistoiminta ja yhteiskehittäminen lasten, nuorten ja perheiden kanssa.

•Toimintojen (osallisuuden eri muodot) koordinointi ja ryhmien vetäjien koordinointi.

•Palkkiojärjestelmän ylläpito ja sen kehittäminen kokemusasiantuntijoille. (huomioitava palkkioiden vaikutukset muihin mahdollisiin tukiin)

•Mahdolliset sopimukset (toiminnan järjestäjän ja hyvinvointialueen välillä).

•Nettisivujen ylläpito (sähköisen perhekeskuksen alla).

•Tiedon lisääminen kokemusasiantuntijuudesta (esim. videot, nettisivut, some, esitteet) ja toimintojen markkinointi sekä työntekijöille että lapsille, nuorille ja perheille.

•Työnohjauksen koordinointi kokemusasiantuntijoille.

•Vertaistyöntekijän erityistehtävänä esimerkiksi ryhmien vetäminen ja asiakkaan tukena sekä tukihenkilönä toimiminen.

•Kokemusasiantuntijapankin ja koulutuspoolin ylläpito sekä koordinointi.

•Koordinoida ja järjestää Nuorten Foorumi hyvinvointialueelle yhteistyössä toimijoiden kanssa.

•Tiivis yhteistyö osallisuuskoordinaattorin kanssa ja kytkeytyminen suurempaan osallisuuden rakenteeseen hyvinvointialueella.

•Olla osana valtakunnallista lastensuojelun osallisuuden kehittämistyötä.

 

Kokemusasiantuntija- ja vertaisryhmätoimintoihin kuuluu paljon huomioitavia asioita yleisellä tasolla, joista alla on mainittuna useita.

-Turvallisen tilan periaatteet ja eettisyys. Lapsen, nuoren ja perheiden näkemyksiin tulee aina suhtautua kunnioittavasti ja toimintojen tulee olla vastuullisia.

-Lastensuojelun kokemusasiantuntijoita ei kouluteta, vaan tarkoituksena on, että itse toiminta kouluttaa, kun tulevat esimerkiksi ryhmiin.

-Keskustelun tulee olla avointa sekä informatiivista ja esimerkiksi vaikuttamismahdollisuuksista sekä tavoitteista tulee kertoa aina avoimesti.

-Järjestöjen mukanaolo kehittämisessä ja toimintojen tuottamisessa pidettävä koko ajan mukana.

-Kuljettaminen esimerkiksi ryhmiin ja tapahtumiin esimerkiksi sijaishuoltopaikoista.

-Hyvät tarjoilut ryhmissä.

-Oikeus osallistua on myös oikeutta olla osallistumatta, jos lapsi, nuori tai perhe niin toivoo (toiminnat ovat aina vapaaehtoisia).

-Some-näkyvyys eri toiminnoista ja somen eri kanavien hyödyntäminen kaikessa.

-Tietosuoja ja salassapito (myös virtuaalisesti osallistuessa).

-Ryhmien vetäminen osaksi lastensuojelun työntekijöiden työtä, ryhmiä vetämässä myös vertaistyöntekijä

-Tulosten, palautteen ja kehitystyön näkyväksi tekeminen. Vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan jatkuva kehittäminen yhdessä lasten, nuorten ja perheiden kanssa.

-3x10D Lastensuojelu elämäntilanne- ja osallisuusmittari käyttöön.

-Joidenkin toimintojen kierto eri alueilla hyvinvointialueella? Maantieteellisyyden huomiointi.

-Järjestökoordinaattori hyvinvointialueella? Yhteistyö ja yhteinen työ järjestökoordinaattorin sekä osallisuuskoordinaattorin kanssa.

-Systeemisen toimintavan ja ajattelun hyödyntäminen (asiakas on jo keskiössä).

-Muistetaan huomioida myös avohuollon asiakkaat.

-Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden koulutus osallisuuteen, kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenteeseen ja toimintojen jalkauttaminen kentälle.

-Kokemustieto ja ammattilaisten tuottama tieto yhdessä.

-Siedetään alkuun pieniäkin osallistujamääriä. 

- Osallisuus tulee huomioida kaikilla tasoilla. 

Kansikuva
MONNI-hankkeen logo täydennettynä sanalla Pirkanmaa

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis