Lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne Pirkanmaan hyvinvointialueella
Lastensuojelun monialaisen kehittämisen MONNI-hankkeessa kehitettiin lastensuojeluun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Toimintamalli tarjoaa systemaattisen rakenteen lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaan.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Lastensuojelun monialaisen kehittämisen MONNI-hankkeessa kehitettiin lastensuojeluun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Toimintamalli tarjoaa systemaattisen rakenteen lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaan.
Toimintamallin kuvaus
Pirkanmaan hyvinvointialueen lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne tarkoittaa julkisen sektorin, järjestöjen, yhdistysten ja mahdollisesti yksityisen sektorin yhteistyössä tekemää systemaattista rakennetta lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaan. Rakennetta koordinoi, kehittää ja ylläpitää koordinaattori työparinaan vertaistyöntekijä. Rakenteen visiona on, että jokaiselle lastensuojelun kanssa kosketuksissa olevalle lapselle, nuorelle ja heidän läheisilleen tarjotaan mahdollisuus osallistua vertaistuelliseen kokemusasiantuntijatoimintaan ikätasonsa mukaan Pirkanmaalla. Hyvinvointialue ottaa lapset, nuoret ja perheet mukaan kehittämään toimintaa ja kaikilla on omat väylänsä osallistua. Toiminta auttaa 1) osallistujia yksilöinä ja 2) lasten ja perheiden palvelujen kehittämistä.
Kohderyhmänä toimivat 3-12-vuotiaat lapset (avo-, sijais- ja jälkihuolto), 13-29-vuotiaat nuoret (avo-, sijais- ja jälkihuolto), vanhemmat, sijaisvanhemmat, sisarukset ja sijaissisarukset. Osallisuus koostuu erilaisista väylistä, joita voivat olla esimerkiksi arjen osallisuus eli omaan asiakkuuteen ja elämään vaikuttaminen, lastensuojelun ja lastensuojelun yhteistyökumppaneiden palveluiden kehittäminen, kouluttaminen (ammattilaiset, johto ja opiskelijat), suljetut ja avoimet vertaisryhmät (eri ikäiset avo-, sijais- ja jälkihuollossa olevat lapset ja nuoret, vanhemmat, sijaisvanhemmat, sisarukset, sijaissisarukset), työparina ammattilaisen kanssa toimiminen, tukihenkilönä toimiminen (vanhempi vanhemmalle), vaikuttaminen (päätöksenteko ja politiikka), virtuaaliset mahdollisuudet (esim. digiraati, somekanavat), Nuorten Foorumi ja sijaishuoltopaikkojen omat toiminnot (oman toiminnan kehittäminen).
Pirkanmaan tulevalle hyvinvointialueelle tullaan esittämään seuraavaa:
-Lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne Pirkanmaan hyvinvointialueelle.
-Koordinaattori ja vertaistyöntekijä koordinoivat toimintaa.
- Mahdolliset kontaktihenkilöt perhekeskusalueilla.
- Huomioidaan vahvasti hyvinvointialueen järjestöt ja yhdistykset, jotka ovat tässä jo mukana ja joilla on eri toimintoja käynnissä lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaan liittyen.
- Rakenne on osa Pirkanmaan sote- ja perhekeskuksen osallisuuden kokonaisuutta.
Pirkanmaalla ei ole systemaattista rakennetta lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaan. Kokemusasiantuntijuuden, osallisuuden ja vertaisuuden merkitys on tunnistettu, mutta toiminnoille on puuttunut selkeät, konkreettiset ja systemaattiset rakenteet, joissa otettaisiin huomioon sekä kunnat ja järjestöt että mahdollinen yksityinen sektori. Toiminnot ovat olleet pääasiassa pistemäisiä, irrallisia ja usein ne ovat nojautuneet hankkeisiin. Tämä ei ole tarjonnut toiminnoille jatkuvuutta eikä systemaattisuutta. Järjestöt, kuten Pesäpuu ry, ovat tehneet pitkään uranuurtavaa ja tärkeää työtä kokemus- ja vertaistoimintojen saralla, mutta toivoneet myös mukaan julkista sektoria systemaattisesti ja rakenteellisesti.
Pirkanmaan hyvinvointialueella kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintoja käyttävät lastensuojelun asiakkaana olevat tai olleet lapset, nuoret, vanhemmat, sisarukset, sijaissisarukset ja sijaisvanhemmat. Kaikilla, joilla on kosketus lastensuojeluun, on oikeus osallistua kokemusasiantuntija- ja vertaisryhmätoimintaan. Tärkeää on huomioida kaikki, joita lapsen tai nuoren lastensuojelun asiakkuus koskettaa. Kokemustaustaiset nuoret ovat usein kertoneet, että läheisten kanssa työskentely tai vaikkapa isovanhempien tapaaminen ovat heidän asiakkuutensa aikana usein työntekijöiltä unohtuneet.
Lastensuojelun työntekijät ja muut ammattilaiset huomioidaan myös rakenteessa, sillä heidän on mahdollista saada vertaistyöntekijä tai kokemusasiantuntija mukaan työskentelemään työparina asiakastapaamisissa tai vaikkapa kouluttamaan työntekijöitä.
Lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakennetta kommentoivat Pesäpuu ry:n ja SOS-Lapsikylä ry:n kehittäjänuoret syksyllä 2022 ja materiaalia muokattiin ja kehitettiin nuorten kommenttien perusteella. Myös kehittämisen tiimissä, kun rakennetta luotiin, asiakas-näkökulma oli koko ajan läsnä kokemusasiantuntijoiden ja kehittäjänuorten sekä-asiakkaiden kanssa tiiviisti työskentelevien työntekijöiden toimesta. Kun rakenne otetaan käyttöön hyvinvointialueella, asiakkaita osallistetaan, heiltä pyydetään palautetta sekä heidät otetaan mukaan kehittämään toimintoja.
Ehdotus talousarvioksi Pirkanmaan hyvinvointialueella:
-Koordinaattorin (esimerkiksi sosiaalityöntekijä, sosionomi AMK, yhteisöpedagogi AMK, yhteiskuntatieteiden- tai kasvatustieteiden asiantuntija) ja vertaistyöntekijän palkat ja hallinnolliset kulut (peruspalkat noin 3000 euroa ja 2200 euroa*).
-Toiminnan pyörittäminen:
•Kokemusasiantuntijoiden palkkiot
•Joidenkin toimintojen mahdollisesti ostaminen esimerkiksi järjestöiltä
•Tapahtumat (esimerkiksi Nuorten Foorumi kerran vuodessa)
•Mahdollisesti tilavuokrat (esimerkiksi ryhmät)
•Markkinointi ja viestintä
•Tarjoilut
•Ryhmien ohjaajien palkat/palkkiot (jyvitys ko.työntekijöiden toimesta)
Yhteensä: noin 100 000 euroa vuodessa.
Rakenne osaksi lastensuojelun palvelukenttää -> resurssien ja rahan säästö.
*) Nuorten osallisuus ja kokemusasiantuntijuus ennen, nyt ja tulevaisuudessa-raportti, Pesäpuu ry 2022.
Rakenteen tarkoituksena on astua voimaan vuonna 2023, joten käytöstä ja toiminnoista ei ole vielä kokemuksia.