Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistukirakenne Kanta-Hämeen hyvinvointialueella

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Lastensuojelun monialaisen kehittämisen MONNI-hankkeessa tehtiin lastensuojeluun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle. Toimintamalli tarjoaa systemaattisen rakenteen lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaan. 

Toimintaympäristö **

Kanta-Hämeessä ei ole systemaattista rakennetta lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaan. Kokemusasiantuntijuuden, osallisuuden ja vertaisuuden käsitteiden tärkeys on tunnistettu, mutta toiminnoille on puuttunut selkeät, konkreettiset ja systemaattiset rakenteet, jotka mahdollistaisivat kokemusasiantuntijuuden ja vertaistoiminnan matalalla kynnyksellä kaikissa palvelun vaiheissa. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Lastensuojelussa on jo vuosia Suomessa kehitetty ja toteutettu kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaa järjestöjen sekä yhdistysten kautta, jossain kunnissa myös julkisen sektorin toimesta. Kanta-Hämeessä lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaa ei ole kuitenkaan kehitetty, tuotettu tai järjestetty kuntien toimesta systemaattisesti. MONNI-hankkeessa havaittiin tarve lähteä kehittämään lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaa systemaattisesti huomioiden kaiken sen mikä alueella on jo olemassa. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Lapsilla ja nuorilla on oikeus olla osallisia ja tulla kuulluksi. Lapset, nuoret ja perheet ansaitsevat ja tarvitsevat halutessaan vertaistukea. Lapsen ja nuoren näkemykset tulee kuulla ikä-, kokemus- ja kehitystason mukaisesti. Tärkeää on huomioida myös esimerkiksi kieleen ja muihin tekijöihin liittyvät asiat. Aikuisen tulee löytää aina keinot kuulla lasta. On tärkeää mahdollistaa vertaistuki ja kehittämisessä mukana oleminen matalalla kynnyksellä iästä riippumatta. Lapsilta, nuorilta ja kaikilta niiltä perheenjäseniltä, kuten esimerkiksi vanhemmilta tai sisaruksilta, saadaan arvokasta tietoa lastensuojelusta. Tätä tietoa tulisikin hyödyntää ja käyttää yhdessä ammattilaisten sekä tutkijoiden tuottaman tiedon kanssa.

Erityisesti lastensuojelun asiakkaana olevilla tai olleilla lapsilla, nuorilla ja perheillä on usein taustoissaan, elämäntilanteessaan ja hyvinvoinnissaan erityisiä ja kompleksisia asioita. Näitä huomioitavia tekijöitä ovat esimerkiksi traumat ja ylisukupolvisuus. Lisäksi lastensuojelun asiakkaana olevilla tai olleilla lapsilla, nuorilla ja perheillä on usein kokemusta myös muista palveluista, kuten esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluista. Jokainen lastensuojelun asiakas ansaitsee tulla kuulluksi ja hänen kokemuksensa tuoma tieto nähdyksi myös palveluidemme kokonaisuudessa. Palveluiden kehittäminen tulisi saada suuntaan, joka oikeasti palvelee asiakkaita. Tässä kokemustietoa omaavien lasten, nuorten ja perheiden näkemys, kokemus ja tietovaranto on erittäin tärkeää. Tällöin palveluvalikkoon saadaan parhaimmillaan lisää keinoja, joilla perheitä, lapsia ja nuoria voidaan tukea ja auttaa.

Kokemustiedon ja vertaistuen tarjoama hyöty tuo myös lastensuojelua helpommin lähestyttäväksi sekä hälventää lastensuojelun leimaa ja vähentää pelkoja sekä ennakkoluuloja. Myös tiedolla johtamisen näkökulma on erittäin tärkeä; kun kysytään asiakkailta, ei tarvitse arvailla. Kokemusasiantuntija- ja vertaistoiminta hyödyttää siis sekä asiakasta itseään sekä hänen kanssaan työskentelevää ammattilaista sekä koko organisaatiota. Laajimmillaan siitä on hyötyä koko yhteiskunnan tasolla sekä lastensuojelun että lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuudessa.

Mitä hyötyä osallisuudesta on lastensuojelun kanssa kosketuksissa olevalle lapselle, nuorelle ja perheelle? Jokaisella lapsella, nuorella ja perheellä on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi. Jokaisella on tarve tulla kohdatuksi omana itsenään. Osallisuuden kokemuksella on merkittäviä hyvinvointivaikutuksia ja se vähentää inhimillistä kärsimystä ja yhdenvertaisuus toteutuu. Tällöin myös säästetään resursseja sekä oikeudet toteutuvat ja lapsi, nuori sekä perhe saa apua.Lapset, nuoret ja perheet voivat auttaa toisiaan ja samalla kehittää palveluita tulevaisuutta varten: tulevaisuudessa muilla olisi asiat paremmin”. Osallisuus ruokkii osallisuutta, oman asiakkuuden ja arjen osallisuudesta kohti suurempaa osallisuutta (kehittäjäosallisuus ja vaikuttajaosallisuus) aina jopa poliittiseen osallisuuteen ja sosiaaliseen osallisuuteen saakka. Työntekijä ei tietäisi lapsen, nuoren ja perheen puolesta, vaan kuulisi heitä.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Mukana rakenteen kehittämisessä on ollut laaja kehittämisen tiimi, jossa oli edustus niin kuntien sosiaalitoimesta (sisältäen jo olemassa olevan nuorten kehittäjäryhmän ohjaajan), järjestöistä, perhehoidosta kuin kuntien kehittämistoiminnastakin. 

Mukana kehittämistyössä olivat: 

Vastaava sosiaaliohjaaja Maiju Hakuni/Hausjärven kunta​

Avopalveluiden esimies Nana Lindholm/Kanta Hämeen Perhetyö​​

Johtava sosiaalityöntekijä Marika Mäkelä/Perhehoitoyksikkö Kanerva ​​

Palveluohjaaja Piia Uschanov/Riihimäen kaupunki​

Sosiaalihuollon kehittämispäällikkö Karoliina Kärkkäinen/Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä​

Sosiaalihuollon erityissuunnittelija Sofia Suvanto/Hämeenlinnan kaupunki​

Erityisasiantuntija Onni Westlund/ Pesäpuu ry ​

projektipäällikkö Kristiina Ruuskanen/MONNI-hanke

Hankekoordinaattori Eija Luodes/MONNI-hanke

Tavoiteltu muutos

Kehittämisen tiimi laati heti työskentelyn aluksi yhteisen vision kehittämistyölle. Visioksi muodostui seuraava: 

Kanta-Hämeessä jokaisella lastensuojelun kanssa kosketuksissa olleella tai olevalla lapsella ja nuorella sisaruksineen on mahdollisuus vertaistuelliseen kehittämis- ja kokemusasiantuntijatoimintaan ikätasonsa mukaan. ​

Toiminta auttaa 1) osallistujia yksilöinä 2) lasten ja perheiden palvelujen kehittämistä ja laadukasta palveluntuotantoa. ​

Muutoksen mittaaminen

Tavoitteena on, että lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne otetaan käyttöön Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Tavoitteena on, että toimintaa kehitetään koko ajan yhdessä kokemusasiantuntijoiden, järjestöjen sekä hyvinvointialueen työntekijöiden kanssa. Lisäksi toiminnoista pyydetään jatkuvaa palautetta asiakkailta, vertaisilta sekä kokemusasiantuntijoilta ja toimintoja kehitetään jatkuvasti palautteen perusteella. 

Toteutussuunnitelma

Visiona on, että rakenne otetaan käyttöön hyvinvointialueella mahdollisimman pian. Rakenne on saanut positiivista palautetta ja se nähdään tärkeäksi. Yhteistyötä tehdään siis todella paljon hyvinvointialuevalmistelun sekä Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sote-keskushankkeen kanssa, jotta rakenne otetaan käyttöön. Lisäksi esimerkiksi hyvinvointialueen lastensuojelun valmistelu on kiinnostunut ottamaan rakenteen käyttöön. 

Yksi suurimmista kysymyksistä, joita tässä vaiheessa ei vielä pysty ratkaisemaan on se, minne lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne sijoittuu Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Kehittämisen tiimin visiona on, että sen tulisi olla lastensuojelun organisaatiossa lähellä käytännön työtä. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kaikilla, joilla on kosketus lastensuojeluun, on oikeus osallistua kokemusasiantuntija- ja vertaisryhmätoimintaan. Tärkeää on huomioida kaikki, joita lapsen tai nuoren lastensuojelun asiakkuus koskettaa. Ensimmäisessä vaiheessa Kanta-Hämeessä on keskitytty siihen, että lapset ja nuoret saisivat yhteisen rakenteen kokemusasiantuntijuuden ja vertaistoiminnan toteutumiseksi, mutta jatkossa myös vanhempien ja muiden läheisten aikuisten vertaistuki ja kokemusasiantuntijuus on tärkeä järjestää kuntoon.  Kokemustaustaiset nuoret ovat usein kertoneet, että läheisten kanssa työskentely tai vaikkapa isovanhempien tapaaminen ovat heidän asiakkuutensa aikana usein työntekijöiltä unohtuneet.

Itse kehittämisessä Kanta-Hämeessä oli vahvasti mukana Pesäpuu ry, jonka uraauurtava työ osallisuus- teeman ääreltä saatiin näkyviin myös Kanta-Hämeen rakennetta luotaessa. Kun rakenne otetaan käyttöön hyvinvointialueella, asiakkaita osallistetaan, heiltä pyydetään palautetta sekä heidät otetaan mukaan kehittämään toimintoja.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Pohjana kehittämistyössä olemme käyttäneet MONNI-hankkeen kehittämisen tiimi-työskentelymallia. Kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenteen kehittämisessä olemme hyödyntäneet Pesäpuu ry:n Up2us-hankkeen  "Nuorten osallisuus ja kokemusasiantuntijuus lastensuojelussa ennen, nyt ja tulevaisuudessa"-raporttia.

Kokeilussa opittua

.

Ratkaisun perusidea **

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne tarkoittaa systemaattista rakennetta lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaan. Rakennetta koordinoi, kehittää ja ylläpitää koordinaattori. Rakenteen visiona on, että jokaiselle lastensuojelun kanssa kosketuksissa olevalle lapselle ja nuorelle sisaruksineen tarjotaan mahdollisuus osallistua vertaistuelliseen kokemusasiantuntijatoimintaan ikätasonsa mukaan Kanta-Hämeessä. Toiminta auttaa 1) osallistujia yksilöinä ja 2) lasten ja perheiden palvelujen kehittämistä.   

Osallisuus ja kokemusasiantuntijuus koostuvat erilaisista väylistä, joita voivat olla esimerkiksi arjen osallisuus eli omaan asiakkuuteen ja elämään vaikuttaminen, lastensuojelun ja lastensuojelun yhteistyökumppaneiden palveluiden kehittäminen, kouluttaminen (ammattilaiset, johto ja opiskelijat), suljetut ja avoimet vertaisryhmät (eri ikäiset avo-, sijais- ja jälkihuollossa olevat lapset ja nuoret, vanhemmat, sijaisvanhemmat, sisarukset, sijaissisarukset), työparina ammattilaisen kanssa toimiminen, tukihenkilönä toimiminen, vaikuttaminen (päätöksenteko ja politiikka), virtuaaliset mahdollisuudet (esim. somekanavat), jne.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Toteutuakseen toiminta Kanta-Hämeessä vaatii: 

-Koordinaattorin tähän osoitettu työpanos on ehdoton vaatimus toiminnan toteutumiselle systemaattisesti

-Toiminnan pyörittämiseen on varattava lisäksi budjetti seuraaviin asioihin:  

•Kokemusasiantuntijoiden palkkiot ja kulut (mm. matkat)

•Joidenkin toimintojen mahdollisesti ostaminen esimerkiksi järjestöiltä 

•Tapahtumat (esimerkiksi Nuorten Foorumi tai Salapoliisi foorumi kerran vuodessa) 

•Mahdollisesti tilavuokrat (esimerkiksi ryhmät) 

•Markkinointi ja viestintä 

•Tarjoilut 

•Ryhmien ohjaajien palkat/palkkiot (ryhmien ohjaamisen tulee kuulua aidosti työnkuvaan)

 

Tehokkaimmillaan rakenteella voidaan saavuttaa myös säästöä, koska kokemusasiantuntijuudesta ja vertastoiminnasta saadaan palvelu, joka aidosti tukee lasten ja nuorten eklämää ja vähentää muiden palveluiden tarvetta. Lisäksi kehittämistyön kautta palveluita saadaan entistä asiakaslähtöisempään suuntaan mikä tukee vaikuttavia ja kustannustehokkaita palveluita. 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Systemaattinen toiminta ei ole Kanta-Hämeen hyvinvointialueella vielä käynnistynyt, mutta kehittämisessä mukana ollut kehittämisen tiimi kokosi seuraavat vinkit jo toimintaa suunniteltaessa: 

  • Kulkemisen taloudelliseen tukemiseen on oltava mahdollisuus ja alaikäisten osalta aikuisten on siihen sitouduttava (laitosten ohjaajat, perhehoitajat)​

  • Toiminnoista tulee tarjoilukuluja; tässä kontekstissa hyvät tarjoilut ovat keskeisiä ja lasten ja nuorten oma suunnittelu niiden osalta tärkeää. Muutkin toimintaedellytykset mm. yhteinen tekeminen oltava mahdollista. ​

  • Esitteet tärkeässä roolissa rekrytoinnissa. Pesäpuun kanssa tehty video nuorille, joka auttaa tiedon välittämisessä.  ​

  • Tulosten ja onnistumisten tekeminen näkyväksi säännöllisesti alueen lastensuojelun ammattilaisille ja päättäjille on tärkeää. ​

  • Vertaistukea ja kokemusasiantuntijatoimintaa tulisi tarjota jokaiselle lapselle ja nuorelle monissa vaihein matalalla kynnyksellä.  

  • Infoja etenkin uusille työntekijöille toiminnasta säännöllisesti tarvitaan. Kun saadaan hyviä kokemuksia, puskaradio hoitaa osan tästä. ​

  • Some-näkyvyys tärkeää​

  • Ryhmät osaksi työntekijöiden työnkuvaa, ei muun työn ohelle. Joustavat ja helpot työaikajärjestelyt olennaiset suunnittelun kannalta. ​

  • Alkuun on siedettävä pieniäkin osallistujamääriä

Lastensuojelu on hyvin spesifisen osaamisen kenttä. Lastensuojeluun liittyy paljon kompleksisia tilanteita ja haasteita. Lastensuojeluasiakkuus voi aiheuttaa leimaantumisen pelkoa sekä häpeää. Lastensuojelu onkin asiakkaan näkökulmasta hyvin herkkä toimintakenttä. Tämän vuoksi on tärkeää, että kun puhutaan osallisuudesta, kokemusasiantuntijuudesta ja vertaisuudesta lastensuojelusta sitä ei voi linkittää muuhun sote-alueen osallisuuteen, vaan asiakasosallisuus lastensuojelussa vaatii paljon ymmärrystä ja osaamista kompleksisista tilanteita. Lisäksi lastensuojelun asiakkaana olevilla ja olleilla lapsilla sekä nuorilla voi olla paljon osaamista myös muista palveluista, kuten esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluista, koulumaailmasta puhumattakaan. Yllä mainittujen seikkojen  vuoksi on tärkeää, että lastensuojelun kokemusasiantuntijuus- ja vertaistoimintoja koordinoidi oma koordinaattorinsa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Toiminta ei ole käynnistynyt Kanta-Hämeessä vielä.