Lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistukirakenne Kanta-Hämeen hyvinvointialueella

Lastensuojelun monialaisen kehittämisen MONNI-hankkeessa tehtiin lastensuojeluun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle. Toimintamalli tarjoaa systemaattisen rakenteen lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaan.

Perustiedot

Toimintamallin nimi

Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toteutuspaikka

Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Monialaisen lastensuojelun MONNI-kehittämishanke

Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue

Kanta-Häme

Toimintamallin rahoittaja

Kunta

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Toimintamallin kokonaisuus

MONNI-hanke eli Lastensuojelun monialainen kehittäminen Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla 2020-2022

Toimintamallin kuvaus

Ratkaisun perusidea

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne tarkoittaa systemaattista rakennetta lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaan. Rakennetta koordinoi, kehittää ja ylläpitää koordinaattori. Rakenteen visiona on, että jokaiselle lastensuojelun kanssa kosketuksissa olevalle lapselle ja nuorelle sisaruksineen tarjotaan mahdollisuus osallistua vertaistuelliseen kokemusasiantuntijatoimintaan ikätasonsa mukaan Kanta-Hämeessä. Toiminta auttaa 1) osallistujia yksilöinä ja 2) lasten ja perheiden palvelujen kehittämistä.

Osallisuus ja kokemusasiantuntijuus koostuvat erilaisista väylistä, joita voivat olla esimerkiksi arjen osallisuus eli omaan asiakkuuteen ja elämään vaikuttaminen, lastensuojelun ja lastensuojelun yhteistyökumppaneiden palveluiden kehittäminen, kouluttaminen (ammattilaiset, johto ja opiskelijat), suljetut ja avoimet vertaisryhmät (eri ikäiset avo-, sijais- ja jälkihuollossa olevat lapset ja nuoret, vanhemmat, sijaisvanhemmat, sisarukset, sijaissisarukset), työparina ammattilaisen kanssa toimiminen, tukihenkilönä toimiminen, vaikuttaminen (päätöksenteko ja politiikka), virtuaaliset mahdollisuudet (esim. somekanavat), jne.

Toimintaympäristö

Kanta-Hämeessä ei ole systemaattista rakennetta lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaan. Kokemusasiantuntijuuden, osallisuuden ja vertaisuuden käsitteiden tärkeys on tunnistettu, mutta toiminnoille on puuttunut selkeät, konkreettiset ja systemaattiset rakenteet, jotka mahdollistaisivat kokemusasiantuntijuuden ja vertaistoiminnan matalalla kynnyksellä kaikissa palvelun vaiheissa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kaikilla, joilla on kosketus lastensuojeluun, on oikeus osallistua kokemusasiantuntija- ja vertaisryhmätoimintaan. Tärkeää on huomioida kaikki, joita lapsen tai nuoren lastensuojelun asiakkuus koskettaa. Ensimmäisessä vaiheessa Kanta-Hämeessä on keskitytty siihen, että lapset ja nuoret saisivat yhteisen rakenteen kokemusasiantuntijuuden ja vertaistoiminnan toteutumiseksi, mutta jatkossa myös vanhempien ja muiden läheisten aikuisten vertaistuki ja kokemusasiantuntijuus on tärkeä järjestää kuntoon. Kokemustaustaiset nuoret ovat usein kertoneet, että läheisten kanssa työskentely tai vaikkapa isovanhempien tapaaminen ovat heidän asiakkuutensa aikana usein työntekijöiltä unohtuneet.

Itse kehittämisessä Kanta-Hämeessä oli vahvasti mukana Pesäpuu ry, jonka uraauurtava työ osallisuus- teeman ääreltä saatiin näkyviin myös Kanta-Hämeen rakennetta luotaessa. Kun rakenne otetaan käyttöön hyvinvointialueella, asiakkaita osallistetaan, heiltä pyydetään palautetta sekä heidät otetaan mukaan kehittämään toimintoja.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toteutuakseen toiminta Kanta-Hämeessä vaatii:

-Koordinaattorin tähän osoitettu työpanos on ehdoton vaatimus toiminnan toteutumiselle systemaattisesti

-Toiminnan pyörittämiseen on varattava lisäksi budjetti seuraaviin asioihin:

•Kokemusasiantuntijoiden palkkiot ja kulut (mm. matkat)

•Joidenkin toimintojen mahdollisesti ostaminen esimerkiksi järjestöiltä

•Tapahtumat (esimerkiksi Nuorten Foorumi tai Salapoliisi foorumi kerran vuodessa)

•Mahdollisesti tilavuokrat (esimerkiksi ryhmät)

•Markkinointi ja viestintä

•Tarjoilut

•Ryhmien ohjaajien palkat/palkkiot (ryhmien ohjaamisen tulee kuulua aidosti työnkuvaan)

Tehokkaimmillaan rakenteella voidaan saavuttaa myös säästöä, koska kokemusasiantuntijuudesta ja vertastoiminnasta saadaan palvelu, joka aidosti tukee lasten ja nuorten eklämää ja vähentää muiden palveluiden tarvetta. Lisäksi kehittämistyön kautta palveluita saadaan entistä asiakaslähtöisempään suuntaan mikä tukee vaikuttavia ja kustannustehokkaita palveluita.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toiminta ei ole käynnistynyt Kanta-Hämeessä vielä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Systemaattinen toiminta ei ole Kanta-Hämeen hyvinvointialueella vielä käynnistynyt, mutta kehittämisessä mukana ollut kehittämisen tiimi kokosi seuraavat vinkit jo toimintaa suunniteltaessa:

Kulkemisen taloudelliseen tukemiseen on oltava mahdollisuus ja alaikäisten osalta aikuisten on siihen sitouduttava (laitosten ohjaajat, perhehoitajat)
Toiminnoista tulee tarjoilukuluja; tässä kontekstissa hyvät tarjoilut ovat keskeisiä ja lasten ja nuorten oma suunnittelu niiden osalta tärkeää. Muutkin toimintaedellytykset mm. yhteinen tekeminen oltava mahdollista.
Esitteet tärkeässä roolissa rekrytoinnissa. Pesäpuun kanssa tehty video nuorille, joka auttaa tiedon välittämisessä.
Tulosten ja onnistumisten tekeminen näkyväksi säännöllisesti alueen lastensuojelun ammattilaisille ja päättäjille on tärkeää.
Vertaistukea ja kokemusasiantuntijatoimintaa tulisi tarjota jokaiselle lapselle ja nuorelle monissa vaihein matalalla kynnyksellä.
Infoja etenkin uusille työntekijöille toiminnasta säännöllisesti tarvitaan. Kun saadaan hyviä kokemuksia, puskaradio hoitaa osan tästä.
Some-näkyvyys tärkeää
Ryhmät osaksi työntekijöiden työnkuvaa, ei muun työn ohelle. Joustavat ja helpot työaikajärjestelyt olennaiset suunnittelun kannalta.
Alkuun on siedettävä pieniäkin osallistujamääriä

Lastensuojelu on hyvin spesifisen osaamisen kenttä. Lastensuojeluun liittyy paljon kompleksisia tilanteita ja haasteita. Lastensuojeluasiakkuus voi aiheuttaa leimaantumisen pelkoa sekä häpeää. Lastensuojelu onkin asiakkaan näkökulmasta hyvin herkkä toimintakenttä. Tämän vuoksi on tärkeää, että kun puhutaan osallisuudesta, kokemusasiantuntijuudesta ja vertaisuudesta lastensuojelusta sitä ei voi linkittää muuhun sote-alueen osallisuuteen, vaan asiakasosallisuus lastensuojelussa vaatii paljon ymmärrystä ja osaamista kompleksisista tilanteita. Lisäksi lastensuojelun asiakkaana olevilla ja olleilla lapsilla sekä nuorilla voi olla paljon osaamista myös muista palveluista, kuten esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluista, koulumaailmasta puhumattakaan. Yllä mainittujen seikkojen vuoksi on tärkeää, että lastensuojelun kokemusasiantuntijuus- ja vertaistoimintoja koordinoidi oma koordinaattorinsa.