Lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistukirakenne Kanta-Hämeen hyvinvointialueella
Lastensuojelun monialaisen kehittämisen MONNI-hankkeessa tehtiin lastensuojeluun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle. Toimintamalli tarjoaa systemaattisen rakenteen lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaan.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Lastensuojelun monialaisen kehittämisen MONNI-hankkeessa tehtiin lastensuojeluun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle. Toimintamalli tarjoaa systemaattisen rakenteen lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaan.
Toimintamallin kuvaus
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne tarkoittaa systemaattista rakennetta lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaan. Rakennetta koordinoi, kehittää ja ylläpitää koordinaattori. Rakenteen visiona on, että jokaiselle lastensuojelun kanssa kosketuksissa olevalle lapselle ja nuorelle sisaruksineen tarjotaan mahdollisuus osallistua vertaistuelliseen kokemusasiantuntijatoimintaan ikätasonsa mukaan Kanta-Hämeessä. Toiminta auttaa 1) osallistujia yksilöinä ja 2) lasten ja perheiden palvelujen kehittämistä.
Osallisuus ja kokemusasiantuntijuus koostuvat erilaisista väylistä, joita voivat olla esimerkiksi arjen osallisuus eli omaan asiakkuuteen ja elämään vaikuttaminen, lastensuojelun ja lastensuojelun yhteistyökumppaneiden palveluiden kehittäminen, kouluttaminen (ammattilaiset, johto ja opiskelijat), suljetut ja avoimet vertaisryhmät (eri ikäiset avo-, sijais- ja jälkihuollossa olevat lapset ja nuoret, vanhemmat, sijaisvanhemmat, sisarukset, sijaissisarukset), työparina ammattilaisen kanssa toimiminen, tukihenkilönä toimiminen, vaikuttaminen (päätöksenteko ja politiikka), virtuaaliset mahdollisuudet (esim. somekanavat), jne.
Kanta-Hämeessä ei ole systemaattista rakennetta lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaan. Kokemusasiantuntijuuden, osallisuuden ja vertaisuuden käsitteiden tärkeys on tunnistettu, mutta toiminnoille on puuttunut selkeät, konkreettiset ja systemaattiset rakenteet, jotka mahdollistaisivat kokemusasiantuntijuuden ja vertaistoiminnan matalalla kynnyksellä kaikissa palvelun vaiheissa.
Kaikilla, joilla on kosketus lastensuojeluun, on oikeus osallistua kokemusasiantuntija- ja vertaisryhmätoimintaan. Tärkeää on huomioida kaikki, joita lapsen tai nuoren lastensuojelun asiakkuus koskettaa. Ensimmäisessä vaiheessa Kanta-Hämeessä on keskitytty siihen, että lapset ja nuoret saisivat yhteisen rakenteen kokemusasiantuntijuuden ja vertaistoiminnan toteutumiseksi, mutta jatkossa myös vanhempien ja muiden läheisten aikuisten vertaistuki ja kokemusasiantuntijuus on tärkeä järjestää kuntoon. Kokemustaustaiset nuoret ovat usein kertoneet, että läheisten kanssa työskentely tai vaikkapa isovanhempien tapaaminen ovat heidän asiakkuutensa aikana usein työntekijöiltä unohtuneet.
Itse kehittämisessä Kanta-Hämeessä oli vahvasti mukana Pesäpuu ry, jonka uraauurtava työ osallisuus- teeman ääreltä saatiin näkyviin myös Kanta-Hämeen rakennetta luotaessa. Kun rakenne otetaan käyttöön hyvinvointialueella, asiakkaita osallistetaan, heiltä pyydetään palautetta sekä heidät otetaan mukaan kehittämään toimintoja.
Toteutuakseen toiminta Kanta-Hämeessä vaatii:
-Koordinaattorin tähän osoitettu työpanos on ehdoton vaatimus toiminnan toteutumiselle systemaattisesti
-Toiminnan pyörittämiseen on varattava lisäksi budjetti seuraaviin asioihin:
•Kokemusasiantuntijoiden palkkiot ja kulut (mm. matkat)
•Joidenkin toimintojen mahdollisesti ostaminen esimerkiksi järjestöiltä
•Tapahtumat (esimerkiksi Nuorten Foorumi tai Salapoliisi foorumi kerran vuodessa)
•Mahdollisesti tilavuokrat (esimerkiksi ryhmät)
•Markkinointi ja viestintä
•Tarjoilut
•Ryhmien ohjaajien palkat/palkkiot (ryhmien ohjaamisen tulee kuulua aidosti työnkuvaan)
Tehokkaimmillaan rakenteella voidaan saavuttaa myös säästöä, koska kokemusasiantuntijuudesta ja vertastoiminnasta saadaan palvelu, joka aidosti tukee lasten ja nuorten eklämää ja vähentää muiden palveluiden tarvetta. Lisäksi kehittämistyön kautta palveluita saadaan entistä asiakaslähtöisempään suuntaan mikä tukee vaikuttavia ja kustannustehokkaita palveluita.
Toiminta ei ole käynnistynyt Kanta-Hämeessä vielä.