Lastensuojelun monialaisen kehittämisen MONNI-hankkeessa tehtiin lastensuojeluun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle. Toimintamalli tarjoaa systemaattisen rakenteen lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaan.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Kanta-Hämeessä ei ole systemaattista rakennetta lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaan. Kokemusasiantuntijuuden, osallisuuden ja vertaisuuden käsitteiden tärkeys on tunnistettu, mutta toiminnoille on puuttunut selkeät, konkreettiset ja systemaattiset rakenteet, jotka mahdollistaisivat kokemusasiantuntijuuden ja vertaistoiminnan matalalla kynnyksellä kaikissa palvelun vaiheissa.
Lastensuojelussa on jo vuosia Suomessa kehitetty ja toteutettu kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaa järjestöjen sekä yhdistysten kautta, jossain kunnissa myös julkisen sektorin toimesta. Kanta-Hämeessä lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaa ei ole kuitenkaan kehitetty, tuotettu tai järjestetty kuntien toimesta systemaattisesti. MONNI-hankkeessa havaittiin tarve lähteä kehittämään lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaa systemaattisesti huomioiden kaiken sen mikä alueella on jo olemassa.
Mukana rakenteen kehittämisessä on ollut laaja kehittämisen tiimi, jossa oli edustus niin kuntien sosiaalitoimesta (sisältäen jo olemassa olevan nuorten kehittäjäryhmän ohjaajan), järjestöistä, perhehoidosta kuin kuntien kehittämistoiminnastakin.
Mukana kehittämistyössä olivat:
Vastaava sosiaaliohjaaja Maiju Hakuni/Hausjärven kunta
Avopalveluiden esimies Nana Lindholm/Kanta Hämeen Perhetyö
Johtava sosiaalityöntekijä Marika Mäkelä/Perhehoitoyksikkö Kanerva
Palveluohjaaja Piia Uschanov/Riihimäen kaupunki
Sosiaalihuollon kehittämispäällikkö Karoliina Kärkkäinen/Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä
Sosiaalihuollon erityissuunnittelija Sofia Suvanto/Hämeenlinnan kaupunki
Erityisasiantuntija Onni Westlund/ Pesäpuu ry
projektipäällikkö Kristiina Ruuskanen/MONNI-hanke
Hankekoordinaattori Eija Luodes/MONNI-hanke
Kehittämisen tiimi laati heti työskentelyn aluksi yhteisen vision kehittämistyölle. Visioksi muodostui seuraava:
Kanta-Hämeessä jokaisella lastensuojelun kanssa kosketuksissa olleella tai olevalla lapsella ja nuorella sisaruksineen on mahdollisuus vertaistuelliseen kehittämis- ja kokemusasiantuntijatoimintaan ikätasonsa mukaan.
Toiminta auttaa 1) osallistujia yksilöinä 2) lasten ja perheiden palvelujen kehittämistä ja laadukasta palveluntuotantoa.
Tavoitteena on, että lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne otetaan käyttöön Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Tavoitteena on, että toimintaa kehitetään koko ajan yhdessä kokemusasiantuntijoiden, järjestöjen sekä hyvinvointialueen työntekijöiden kanssa. Lisäksi toiminnoista pyydetään jatkuvaa palautetta asiakkailta, vertaisilta sekä kokemusasiantuntijoilta ja toimintoja kehitetään jatkuvasti palautteen perusteella.
Kaikilla, joilla on kosketus lastensuojeluun, on oikeus osallistua kokemusasiantuntija- ja vertaisryhmätoimintaan. Tärkeää on huomioida kaikki, joita lapsen tai nuoren lastensuojelun asiakkuus koskettaa. Ensimmäisessä vaiheessa Kanta-Hämeessä on keskitytty siihen, että lapset ja nuoret saisivat yhteisen rakenteen kokemusasiantuntijuuden ja vertaistoiminnan toteutumiseksi, mutta jatkossa myös vanhempien ja muiden läheisten aikuisten vertaistuki ja kokemusasiantuntijuus on tärkeä järjestää kuntoon. Kokemustaustaiset nuoret ovat usein kertoneet, että läheisten kanssa työskentely tai vaikkapa isovanhempien tapaaminen ovat heidän asiakkuutensa aikana usein työntekijöiltä unohtuneet.
Itse kehittämisessä Kanta-Hämeessä oli vahvasti mukana Pesäpuu ry, jonka uraauurtava työ osallisuus- teeman ääreltä saatiin näkyviin myös Kanta-Hämeen rakennetta luotaessa. Kun rakenne otetaan käyttöön hyvinvointialueella, asiakkaita osallistetaan, heiltä pyydetään palautetta sekä heidät otetaan mukaan kehittämään toimintoja.
Visiona on, että rakenne otetaan käyttöön hyvinvointialueella mahdollisimman pian. Rakenne on saanut positiivista palautetta ja se nähdään tärkeäksi. Yhteistyötä tehdään siis todella paljon hyvinvointialuevalmistelun sekä Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sote-keskushankkeen kanssa, jotta rakenne otetaan käyttöön. Lisäksi esimerkiksi hyvinvointialueen lastensuojelun valmistelu on kiinnostunut ottamaan rakenteen käyttöön.
Yksi suurimmista kysymyksistä, joita tässä vaiheessa ei vielä pysty ratkaisemaan on se, minne lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne sijoittuu Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Kehittämisen tiimin visiona on, että sen tulisi olla lastensuojelun organisaatiossa lähellä käytännön työtä.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Pohjana kehittämistyössä olemme käyttäneet MONNI-hankkeen kehittämisen tiimi-työskentelymallia. Kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenteen kehittämisessä olemme hyödyntäneet Pesäpuu ry:n Up2us-hankkeen "Nuorten osallisuus ja kokemusasiantuntijuus lastensuojelussa ennen, nyt ja tulevaisuudessa"-raporttia.
.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne tarkoittaa systemaattista rakennetta lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaan. Rakennetta koordinoi, kehittää ja ylläpitää koordinaattori. Rakenteen visiona on, että jokaiselle lastensuojelun kanssa kosketuksissa olevalle lapselle ja nuorelle sisaruksineen tarjotaan mahdollisuus osallistua vertaistuelliseen kokemusasiantuntijatoimintaan ikätasonsa mukaan Kanta-Hämeessä. Toiminta auttaa 1) osallistujia yksilöinä ja 2) lasten ja perheiden palvelujen kehittämistä.
Osallisuus ja kokemusasiantuntijuus koostuvat erilaisista väylistä, joita voivat olla esimerkiksi arjen osallisuus eli omaan asiakkuuteen ja elämään vaikuttaminen, lastensuojelun ja lastensuojelun yhteistyökumppaneiden palveluiden kehittäminen, kouluttaminen (ammattilaiset, johto ja opiskelijat), suljetut ja avoimet vertaisryhmät (eri ikäiset avo-, sijais- ja jälkihuollossa olevat lapset ja nuoret, vanhemmat, sijaisvanhemmat, sisarukset, sijaissisarukset), työparina ammattilaisen kanssa toimiminen, tukihenkilönä toimiminen, vaikuttaminen (päätöksenteko ja politiikka), virtuaaliset mahdollisuudet (esim. somekanavat), jne.
Toteutuakseen toiminta Kanta-Hämeessä vaatii:
-Koordinaattorin tähän osoitettu työpanos on ehdoton vaatimus toiminnan toteutumiselle systemaattisesti
-Toiminnan pyörittämiseen on varattava lisäksi budjetti seuraaviin asioihin:
•Kokemusasiantuntijoiden palkkiot ja kulut (mm. matkat)
•Joidenkin toimintojen mahdollisesti ostaminen esimerkiksi järjestöiltä
•Tapahtumat (esimerkiksi Nuorten Foorumi tai Salapoliisi foorumi kerran vuodessa)
•Mahdollisesti tilavuokrat (esimerkiksi ryhmät)
•Markkinointi ja viestintä
•Tarjoilut
•Ryhmien ohjaajien palkat/palkkiot (ryhmien ohjaamisen tulee kuulua aidosti työnkuvaan)
Tehokkaimmillaan rakenteella voidaan saavuttaa myös säästöä, koska kokemusasiantuntijuudesta ja vertastoiminnasta saadaan palvelu, joka aidosti tukee lasten ja nuorten eklämää ja vähentää muiden palveluiden tarvetta. Lisäksi kehittämistyön kautta palveluita saadaan entistä asiakaslähtöisempään suuntaan mikä tukee vaikuttavia ja kustannustehokkaita palveluita.
Toiminta ei ole käynnistynyt Kanta-Hämeessä vielä.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.