Lastensuojelun monialainen kehittäminen Tulevaisuuden sote-keskus hankkeessa

Lastensuojelun monialaisen kehittämisen vuoden 2023 tavoitteena oli: monialaisen lastensuojeluhankkeen tavoitteiden ja toimenpiteiden siltaus ja juurtuminen hyvinvointialueelle. Lastensuojelun monialainen kehittäminen Pohjois-Suomessa 20–22-hankkeessa oli Pohjois-Pohjanmaan osalta kolme eri osahanketta, jossa tehtiin useita eri kehittämistoimia. Yhteistyössä lastensuojelun johtoryhmän kanssa valittiin näistä ne toimenpiteet, joita lähdettiin edistämään ja juurruttamaan hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueelle siirtyminen on ollut haasteellista aikaa kehittämistyölle ja sen juurruttamiselle, sillä vuosi on vaatinut perusasioihin keskittymistä ja uuden rakentamista. Pohjois-Pohjanmaan on myös alueena hyvin laaja, jossa on ollut erilaisia toimintakäytänteitä ja niiden yhdenmukaistaminen tai yhteensovittaminen vie aikaa. Uuden yhteisen kehittäminen on haastavaa muutostilanteessa. Tämän vuoksi onkin pyritty huolehtimaan siitä, että kehitetyt toimenpiteet pysyvät työntekijöiden ja esihenkilöiden tietoisuudessa, jotta niihin voidaan myös palata ja jatkokehittää, kun siirtymätilanteeseen liittyvä muutostilanne helpottaa.

Lastensuojelun monialainen kehittäminen Pohjois-Suomessa 20-22-hankkeen toimenpiteistä valittiin hyvinvointialueella hyödynnettäväksi: Sijoitetun lapsen koulupolku -malli, Palvelutarpeen arvioinnin lainsäädännön ytimessä – lapsen ja hänen perheensä palvelutarpeen arviointi -materiaali, Lapsen suojelu ammattilaisten yhteisenä tehtävänä – Käytännön esimerkkejä, kuinka lainsäädäntö ohjaa monialaista yhteistyötä lastensuojelun yhdyspinnoilla -materiaali, Jälkihuollon perehdytysmateriaali työntekijälle ja Jälkihuolto pähkinänkuoressa - esite lapselle ja nuorelle. Lisäksi Innokylästä löytyvästä Lastensuojelun tukipakista löytyy edellä mainittujen materiaalien lisäksi Lakia ja lastensuojelua keskustelufoorumeiden viisi koostetta (lakimiesten vastauksia lainsäädännön kysymyksiin) ja lyhyt kooste systeemisen ajattelun ja työtteen työpajoista. Lastensuojelun monialainen kehittäminen Pohjois-Suomessa 20–22-hankkeen kaikki kehitetyt toimenpiteet löytyvät Innokylästä, joita Pohjois-Pohjanmaan osalta edellä mainittujen lisäksi ovat: Lastensuojelun ja Lanun yhteisasiakkaiden hoitopolkumallinnus ja Lastensuojelun konsultaatiotuki.

Tietoisuus lastensuojelusta ja sen tarkoituksesta helpottaa monialaisen yhteistyön tekemistä, mutta myös vähentää sinne tulevaa painetta. Materiaalien ja ohjeistusten tavoitteena on ollut tukea työntekijöiden osaamisen vahvistumista sekä edistää lapsen oikeuksia ja edun toteutumista lastensuojelussa ja monialaisessa yhteistyössä. Materiaalien viitekehyksenä on systeeminen työote. Materiaalit ja ohjeistuksen sisältävät lastensuojeluun ja sen yhdyspintoihin liittyvää tietoa lastensuojelun työntekijöiden, perheiden sekä eri yhdyspintatoimijoiden tarpeisiin vastaten. Materiaaleja ja ohjeistuksia on käytetty esimerkiksi työntekijän perehdyttämisessä tai asiakkaan ja yhteistyökumppaneiden tiedon ja yhteisymmärryksen lisäämisessä. Kehitetyt materiaalit, ohjeistukset ja toimenpiteet osaltaan yhtenäistävät lastensuojelun käytäntöjä, lisäävät lastensuojelun tunnettavuutta ja avoimuutta, selkeyttävät lastensuojelun asemoitumista perhekeskuksessa ja lapsiperheiden palveluissa, jakavat hyviä käytäntöjä, vahvistavat systeemistä ymmärrystä ja osaamista sekä tarjoavat tukea kehittämistyöhön. Materiaalien ja ohjeistusten sekä toimenpiteiden avulla on saavutettu näitä tavoitteita ja niistä on saatu paljon hyvää palautetta. Nämä materiaalit ja ohjeistukset löytyvät Innokylän lisäksi Pohteen sisäisestä intranetistä. 

Sijoitetun lapsen koulupolku -mallin ydin on rakentaa lapsen arjessa olevista tukiverkosto (tiimi) oppilaan ympärille.  Malli antaa konkreettista ohjeistusta monialaisen yhteistyön tekemiseen ja rooleihin sekä tiedonkulkuun. Siinä korostetaan sijoitetun lapsen koulunkäynnin tukemista oikea-aikaisesti ja myös silloin, kun lapsella ei ole haasteita koulussa ja lisäksi suojaavien tekijöiden vahvistamista sekä yksilöllisten tarpeiden tunnistamista ja huomioimista. Mallissa toteutuu varhainen tuki, lapsen osallisuus ja systeeminen työote. Sijoitetun lapsen koulupolku on yhteinen toimintarakenne kunnan kanssa ja sitoo poikkihallinnollisesti yhteen myös sote-toimijoita sijoitettujen lasten ja nuorten koulunkäynnin tukemisessa. Sijoitetun lapsen koulupolku -mallin materiaali on lähetetty alueen esihenkilöille ja sitä kautta työntekijöille. Mallista on informoitu myös kuntien sivistystoimea. Mallia on esitelty eri työryhmille ja tiimeille sekä perhehoidon päivystysperhehoitajille. Sijoitetun lapsen koulupolku -malli oli aiheena Pohteen lastensuojelun teemailtapäivässä ja tällöin siihen osallistui lastensuojelun työntekijöiden lisäksi myös opiskeluhuollon työntekijöitä. Malli on esitelty perhe- ja sosiaalipalvelujen johtoryhmässä, jossa linjattiin mallin käyttöönoton jatko ja eteneminen Pohteen alueella. Mallin juurruttaminen jatkuu ensi vuonna.

Lastensuojelun monialaisen kehittämisen kohteeksi valittiin palvelutarpeen arviointi, koska siinä tulee hyvin esille perus- ja erityistason toimijoiden yhdyspintatyö. Palvelutarpeen arviointi on keskeisessä roolissa siinä, että tilanne kartoitetaan kokonaisvaltaisesti, pystytään tunnistamaan haasteita ja vahvuuksia sekä mahdollisesti auttamaan jo selvitysvaiheessa tai kokoamaan keskeiset toimijat ja palvelut, jotka voivat tilanteessa olla avuksi. Erityisesti palvelutarpeen arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota palvelutarpeen arvioinnin tarpeen mukaiseen laajuuteen, oikea-aikaisuuteen, asiakkaan kokonaisvaltaisen tilanteen huomiointiin ja lapsen kanssa työskentelyyn sekä monialaiseen arviointiin. Liian usein arviointia tehdään päällekkäin eri palvelualojen toimesta ja lisäksi esimerkiksi tietyn tiimin tai työparin toimesta, vaikka laki mahdollistaa yhteisen työskentelyn jo arviointi vaiheessa. Palvelutarpeen arvioinnin lainsäädännön ytimessä -materiaalia on esitelty lastensuojelun teemailtapäivässä lastensuojelun työntekijöille ja johtoryhmälle sekä materiaalista on informoitu myös laajemmin lastensuojelun yhdyspintojen toimijoille. Materiaalista on tiedotettu laajasti ja se on ollut myös muussa kehittämistoiminnassa hyödynnettävänä. Pohteella toimii Alkuarvioinnin tiimi, jonka tiimien tapaamisissa projektisuunnittelija on ollut mukana ja yhdessä on käyty lävitse materiaalia sekä nostettu yhteiseen pohdintaan keskeisiä teemoja. Projektisuunnittelija on tehnyt case-tapauksen, jonka pohjalta tehtiin yhteistä työskentelyä. Lisäksi toteutettiin Alkuarvioinnin tiimin kehittämispäivä, jota projektisuunnittelija oli vetämässä. Kehittämispäivän pohjana toimi materiaali, jonka tiettyjä teemoja (suppea ja laaja pta, lapsen kanssa työskentely ja menetelmät sekä hyvät käytännöt) työstettiin päivän aikana. Projektisuunnittelija kokosi kehittämispäivän tuotokset ja jatkotoimenpiteet sekä kehittämiskohteet yhteen, jotta tiimi voi jatkossa hyödyntää niitä työskentelyssään. Palvelutarpeen arvioinnin lainsäädännön ytimessä – materiaalin informointi ja juurruttaminen on toteutunut suunnitellusti. Palvelutarpeen arvioinnin merkitys on suuri, kun mietitään tuen ja avun oikein kohdentumista, oikea-aikaisuutta ja hyvällä arvioilla voidaan ehkäistä suuremman tuen tarvetta. Palvelutarpeen arvioinnissa tärkeintä on sisäistää ajatus siitä, ettei tarkoituksena ole ainoastaan kartoittaa, mistä palvelusta asiakas hyötyy ja ohjata hänet sen pariin, vaan arvioinnissa ja siihen liittyvässä työskentelystä on jo kyse sosiaalityöstä.

Lapsen suojelu ammattilaisten yhteisenä tehtävänä – Käytännön esimerkkejä, kuinka lainsäädäntö ohjaa monialaista yhteistyötä lastensuojelun yhdyspinnoilla -materiaalia on myös informoitu laajasti. Aiheeseen liittyen projektisuunnittelija on ollut mukana muun muassa Aluehallintoviraston järjestämässä tilaisuudessa ”Koulun ja lastensuojelun rajapinnalla” puhujana ja osallistunut tilaisuuden asiantuntijapaneeliin sekä ollut mukana OYS:n lastenpsykiatrian osastojen kehittämispäivässä puhujana. Projektisuunnittelija on osallistunut VAATU-verkoston tapaamiseen ja pitänyt siellä puheenvuoron. VIP-verkoston Vaatu-toimijoita ovat Elmeri-koulut, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, sairaalaopetus ja Valtion koulukotikoulut. 

Jälkihuoltoon liittyvä osaaminen ja lainsäädännön tuntemus sekä monialainen työskentely nuorten osalta on erittäin tärkeää sekä jäänyt liian vähälle huomiolle. Jälkihuollon perehdytysmateriaali työntekijälle ja Jälkihuolto pähkinänkuoressa - esite lapselle ja nuorelle tehtiin muun muassa tästä syystä ja materiaalia on tänä vuonna esitelty Pohteen jälkihuollon tiimille sekä informoitu laajemmin työntekijöille. Valtakunnallisesti on nostettu esille, että nuorten jälkihuollon osalta kyse on siitä, miten saadaan rakennettua monialainen kokonaisuus aikuistumisen tueksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi suunnitelman laatimista yhteistyössä ja kokonaisuus huomioiden. Pohteen jälkihuollon tiimin esihenkilö ja useat työntekijät ovat osallistuneet projektisuunnittelijan vetämään systeemisen ajattelun ja työotteen koulutukseen, mikä on osaltaan tukenut kokonaisvaltaisen ja suhdeperustaisen sekä monialaisen työskentelyn vahvistumista jälkihuollossa. 

Lastensuojelun monialaisen kehittämisen ja erityisesti vaativan tuen ennalta ehkäisemiseksi nousi vuonna 2023 kehittämiskohteeksi ennakollinen lastensuojeluilmoitus. Tarve nousi Pohteen alueen työntekijöiltä ja vuoden vuoden 2023 aikana tehtiin materiaali ja ohjeistus Raskauden aikainen työskentely ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus. Materiaali ja ohjeistus ohjaa raskauden aikaiseen työskentelyyn ja lapsen suojeluun monialaisena yhteistyönä sekä avaa tähän liittyvää lainsäädäntöä käytännön läheisesti. Tarkoituksena on, että lasta voidaan suojella jo ennen hänen syntymäänsä ja odottava äiti sekä koko perhe saa tarkoituksenmukaista apua ja tukea. Parhaimmillaan odotusajan työskentely ehkäisee lastensuojelun tarvetta. Materiaali ja ohjeistus esiteltiin alueellisten palvelujen perhe- ja sosiaalipalveluiden sekä yhteisten palvelujen lastensuojelun palvelualuejohtajille, jotka näkivät sen tärkeänä ja yhdessä suunniteltiin sen juurruttamista Pohteelle. Tämä työskentely toteutuu ensi vuoden aikana. Materiaalin ja ohjeistuksen pohjalta eri toimialueen jatkavat yhteistyöhön ja ennakollisen lastensuojeluilmoituksen käsittelyyn liittyvän prosessin työstämistä. Materiaalissa on huomioitu systeeminen työote, jota kuvataan myös asiakastapauksen kautta. Projektisuunnittelija oli pitämässä PÄKÄ-hankkeen (Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden palvelukokonaisuuden kehittämishanke Pohjois-Suomessa) webinaarissa puheenvuoron aiheella Ennakollinen lastensuojeluilmoitus ja systeeminen työskentely: koko perheen hyvinvoinnin tukeminen. Lisäksi projektisuunnittelija osallistui Päkä-hankkeen aluetyöryhmän tapaamiseen. 

Kehittämistyölle asetetut tavoitteet toteutuivat hyvin ottaen huomioon hyvinvointialueelle siirtymiseen liittyvän muutostilanteen ja alueelliset haasteet (esimerkiksi työntekijätilanne, resurssit, järjestäytyminen, alueiden erilaiset tilanteet). Näillä on keskeisesti vaikutusta siihen, millä intensiteetillä kehittämistoimissa voitiin alueelta olla mukana. Tehdyn kehittämistyön avulla monialaisen yhteistyön merkitystä on nostettu esille ja vahvistettu. Ohjeistukset, materiaalit ja tehdyt kehittämistoimet ovat luoneet rakennetta ja viitekehystä työskentelyyn ja monialaiseen yhteistyöhön sekä siihen, mitä tulisi huomioida lapsen osallisuuden sekä yksilöllisen tilanteen ja kokonaisuuden kannalta. Kehitetyt asiat sisältävät konkreettisia ohjeita ja ohjaavat yhteistyöhön sekä nostavat esille asiakkaan osallisuuden ja asiantuntijuuden merkitystä. Työntekijöiden osaamisen ja systeemisen työotteen vahvistaminen on ollut tärkeää, sillä erilaiset mallit antavat kyllä raamit, mutta toisaalta tarvitaan työntekijöiden omaa ajattelua ja ammatillisuutta. Tämän vuoksi materiaalit ja ohjeistukset jättävät tälle tilaa sekä ohjaavat yhteisen reflektion äärelle.  Työntekijöiden tulee yhä enemmän päästä käyttämään ammatillista osaamistaan ja arviointikykyään, vahvistaa osaamistaan ja hyödyntää paremmin eri toimialojen osaamista. Jos seurataan sokeasti vain prosesseihin ja ohjeisiin tehtyjä tarkkoja malleja, unohdetaan yksilöllisyys ja tapauskohtaisuus sekä kriittinen ja kokonaisvaltainen tarkastelu sekä pahimmillaan tällainen on asiakkaan kannalta vaarallista (ei nähdä metsää puilta).