Lastensuojelun monitoimijaisen verkoston päihdepalvelut
Toimintamalli perustuu Tulevaisuuden lastensuojelu- hankkeen Lastensuojelun monitoimijaisen verkoston päihdepalvelut- työpaketissa eri alueilla tehdystä kehittämistyöstä, jonka tavoitteena on mallintaa, kehittää ja pilotoida monitoimijaista päihdetyötä.
Oivalla ja ymmärrä
Kehittämistyön taustalla on tunnistettu tarve lastensuojelun asiakkaina olevien lasten päihdepalveluiden kehittämiseen ja tarvittavien palveluiden saatavuuden parantamiseen. Lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja nuorten on havaittu jäävän vaille tarvitsemiansa palveluita, tarjolla olevat palvelut eivät vastaa asiakkaiden tarpeeseen tai ovat toisistaan irrallaan.
Monitoimijaisen yhteistyön vahvistaminen nähdään mahdollisuutena vastata palveluverkon haasteisiin sekä poislähettämisen kulttuurin vähentämiseen.
Keski-Uudellamaalla hankkeen kehittämiskoordinaattori kokosi Keski-Uusimaan lapsen ja nuoren monitoimijaisen päihdepalvelun työryhmän, MOKE-ryhmän. Ryhmässä oli edustus Keski-Uusimaan kuntien oppilashuollosta, nuorisotoimesta ja Järvenpään perhetalo Joutsikista sekä Keusoten lapsiperheiden palvelujen, asiakasohjauksen ja aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen edustus.
Työryhmä toteutti yhteiskehittämisen prosessin kokemusasiantuntijanuorten ja kokemusasiantuntijavanhemman kanssa yhteistyössä Lastensuojelun keskusliiton ja Osallisuuden aika ry:n kanssa.
Kymsoten alueella hankkeessa toimi paikallinen projektiryhmä, jossa suunniteltiin ja seurattiin kehittämistyön etenemistä alueella. Kymsoten projektiryhmä koostui lastensuojelun, mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja Nuorten matalan esihenkilöstöstä. Tarpeen mukaan projektiryhmään kutsuttiin osallistujia esimerkiksi Tulevaisuuden sote- keskus hankkeesta tai nuorisopsykiatrialta. Hankkeen edetessä projektiryhmän rinnalle muodostettiin Kymsoten konsultaatiomallin kehittäjäryhmä. Konsultaatiomallin kehittämisprosessi on kuvattu Innokylään omana toimintamallinaan (linkki alla)
Monitoimijaisessa yhteistyössä tulee huomioida
- Yhteistyö palvelujen välillä ja tarpeen mukaiset yhteiset tapaamiset, joissa asiakas on mukana
- Lapsen ja nuoren oireilun kokonaistilanne
- Lapsen ja nuoren osallisuus työskentelyssä ja suunnitelmassa
- Lapsen ja nuoren vanhempien tarve tapaamisiin ja kuulluksi tulemiseen
- Luottamuksellinen, kunnioittava ja turvallinen kohtaaminen sekä vuorovaikutuksellisen työskentelyn mahdollisuudet
- Lapsen ja nuoren päihteillä oireilun varhainen tunnistaminen ja päihteillä oireilun arviointi
- Voimavarojen ja lasta ja nuorta tukevien läheisverkostojen kartoitus päihteiden käytön kartoituksen lisäksi
- Vanhempien ohjaaminen tarvittaessa oman tuen piiriin
- Täysi-ikäisen nuoren asiakkuuden siirtäminen aikuisten palveluihin tarpeen mukaan yhteisen tapaamisen kautta
Kokemusasiantuntijoiden terveisinä päihdetyöskentelyyn
- Päihteillä oireilun juurisyiden sensitiivinen selvittäminen ja työstäminen.
- Koko perheen kanssa työskentely.
- Asiakkaan kohtaamisen ja osallisuuden tärkeys.
- Kokonaistilanteen huomioinen, erityisesti perheen vuorovaikutussuhteiden ja tunnetyöskentelyn huomioiminen.
- Toiveikkuuden luominen.
Kokemusasiantuntijuutta ja vertaistukea, niin nuorille kuin vanhemmillekin, on tärkeää hyödyntää päihdetyöskentelyssä. Pohdittaessa vanhemman kanssa työskentelyä, on tärkeää huomioida lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen, lapsen ja nuoren toivon vahvistaminen, toiveikkuus ja kannustava vuorovaikutus. Näin voidaan lisätä myös vanhemman ymmärrystä päihteillä oireilun juurisyistä
Monitoimijainen päihdetyöskentely alaikäisen lapsen ja nuoren päihteillä oireilun tilanteessa
Monitoimijainen päihdetyö vaatii onnistuakseen eri palvelujen yhteisen ja yhteisesti kuvatun asiakkaan päihdepalvelupolun. Oleellista on asettaa polulle työskentelyä määrittävät peruslähtökohdat ja tavoitteet. Tullas -hankkeen toimintamallin monitoimijainen päihdetyöskentely peruslähtökohtana on ymmärrys siitä, että päihteillä oireilu on oireilua jostakin. Lapsen ja nuoren päihteillä oireiluun vaikuttaa oireilun tausta, ns. juurisyyt. Nämä voivat liittyä lapsuuden ajan haitallisiin kokemuksiin, ACEs (Adverse Chilhood Experiences), vanhemmuuteen, perheen vuorovaikutussuhteisiin sekä päihteillä oireilun ja mielenterveyden pulmien liittymiseen toisiinsa.
Palvelupolulla tulisi huomioida lapsi-/nuorilähtöisyys, sekä lapsen ja nuoren että vanhempien osallisuus ja tuki, päihteiden käytön arviointi ja monitoimijaisuus.
- Oleellista on tunnistaa suojaavat ja riskitekijät.
- Ennaltaehkäisevää on kaikki työ, mikä lisää lapsen/nuoren yleistä hyvinvointia ja suojaa näin päihteiden käytöltä.
- Päihteillä oireilua ehkäisee:
Lasten, nuorten ja perheiden turvallinen ja tasapainoinen arki sekä mielekäs vapaa-ajan tekeminen.
Tunnetaitojen käsittely ja työstäminen (kts. Mieli Ry:n linkki alta)
Päihteiden käytön puheeksi otto.
- Systeeminen ajattelu- ja toimintamalli lastensuojelussa ja systeeminen työote monitoimijaisessa verkostotyössä mahdollistaa ja tukee päihteillä oireilun juurisyiden selvittämistä, suojaavien ja riskitekijöiden tunnistamista sekä suojaavien tekijöiden edistämistä. Systeeminen työskentely myös varmistaa vuorovaikutuksellisen ja suhdeperustaisen työskentelyn sekä asiakkaan osallisuuden toteutumisen.
- Päihdetyöskentelyä voi tukea koulutus traumatietoisesta työskentelystä ja toipumisorientaatiosta sekä lapsuuden ajan haitallisista kokemuksista (ACEs).
Monitoimijainen päihdetyöskentely nuoren aikuisen päihteillä oireilun tilanteessa
Yhteisellä, monitoimijaisella nuoren aikuisen päihdepalvelupolulla on tärkeää huomioida nuoren oma osallisuus ja toimijuus.
Nuoren aikuisen päihdepalvelupolulla on tärkeää
- Huomioida yksilöllisesti nuoren elämän kokonaistilanne.
- Ottaa nuoren suostumuksella läheiset mukaan työskentelyyn ja huomioida koko nuoren verkosto.
- Täysi-ikäinenkin nuori tarvitsee suhdeperustaista, rinnalla kulkevaa ja motivoivaa tukea
- Nuoren aikuisen näkemys oman elämänsä tärkeistä osallisuuden ja toimijuuden areenoista on tärkeää selvittää, huomioida ja mahdollisuuksien mukaan perustaa työskentelyä näiden varaan.
- Päihdetyöskentelyä voi tukea koulutus traumatietoisesta työskentelystä ja toipumisorientaatiosta sekä lapsuuden ajan haitallisista kokemuksista (ACEs).
- Palveluissa on tärkeää saada puheeksi oton koulutusta.
- Kokemusasiantuntijuuden ja vertaistuen hyödyntäminen päihdetyöskentelyssä.
Lasten- ja nuorten kanssa työskentelevät
Kokemusasiantuntijatietoa hankealueelta