Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Lastensuojelun piirissä oleville/olleille nuorille suunnattu Veturin antama yksilötuki, ryhmämuotoiset toiminnat ja etätuki

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Veturointi-toiminnan nuorillle suunnattu toiminta sisältää Veturin (valmennettu kokemusasiantuntija) antamaa yksilötukea, ryhmämuotoista toimintaa ja tapahtumia sekä etätukea/toimintaa yksin ja ryhmässä. Toiminnalla tuetaan nuoren hyvinvointia ja sosiaalista osallisuutta. 

Toimintaympäristö

Suomi lasten ja nuorten kasvuympäristönä, seurantatutkimukset vuonna 1987 ja vuonna 1997 Suomessa syntyneistä osoittavat, että nuoret, joiden lapsuuteen/nuoruuteen on liittynyt vanhempien vakavia ongelmia ja/tai lastensuojelun tarve ovat erityisen haavoittuvassa asemassa yhteiskunnassamme. Tutkimusten perusteella sijoituksessa olleiden hyvinvointi ja yhteiskuntaan kiinnittyminen on koko ikäluokkien tilanteeseen nähden huomattavasti heikompi: esim. toimeentulo, mielenterveyden ongelmat, rikollisuus, oppimis- ja koulunkäynnin vaikeudet, heikko koulutustaso, työttömyys sekä koulutuksesta työelämään siirtyminen, työkyvyttömyys, varhainen vanhemmuus, kuntoutuksen tarve ja korkea kuolleisuus. Nämä moninaiset haasteet näkyvät myös Veturointi-toimintaan osallistuvien nuorten elämässä. Lastensuojelun sijoitusten määrä on seurantatutkimusten mukaan lisääntynyt verrattaessa vuonna 1987 ja vuonna 1997 syntyneitä lapsia/nuoria. (Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 101 ja 210)
Erityisesti kiireellisten sijoitusten määrä jatkaa yhä edelleen kasvuaan (https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/toimijat-tyon-tuki-hallinto/lastensuojelu-ja-thl/lastensuojelun-tilastoa). Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne on myös lisännyt nuorten tuen tarpeita (mm. traumojen aktivoituminen, päihde- ja mielenterveysongelmat, yksinäisyys, vaikeudet opinnoissa, vanhemmuuden haasteet), sekä tuonut entistä selkeämmin esille palvelujärjestelmässämme olevia haasteita. Samoin jälkihuollon ikärajan nosto lisää lastensuojelun palveluiden piirissä olevien nuorten määrää sekä tuen kehittämisen tarvetta nuorten aikuisten näkökulmasta. 

Olennainen tekijä lasten ja nuorten hyvinvoinnissa on heidän kasvu- tai kehitysyhteisöjensä kyky tukea heidän kehittymistään ja osallisuuttaan osana yhteisöä. Tutkimukset osoittavat, että lasten ja nuorten hyvinvointi lähtee perheiden hyvinvoinnista, mutta myös muiden yhteisöjen merkitys on suuri arjen sujumisen ja hyvinvoinnin luomisessa. Lastensuojelun piirissä olevilla/olleilla lapsilla ja nuorilla on biologisen perheen lisäksi monia muita merkittäviä lähiverkostoja/kasvuympäristöjä elämässään, esim. sijaisperheet ja lastensuojelulaitosten muodostamat yhteisöt, lastensuojelun sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluiden parissa työskentelevät ammattilaiset, koulu, ystävät, vertaiset, omat puolisot ja lapset. Tukemalla näissä eri verkostoissa/yhteisöissä eläviä nuoria vaikutetaan laajemmin heidän lähiyhteisöihinsä, samoin kuin tukemalla verkostoja/yhteisöjä kohtaamaan nuoria vaikutetaan niissä eläviin nuoriin. Onkin syytä tukea suhdeperustaisen elämän, osallisuuden, yhteyksien ja sidosten rakentamista. Tätä työtä tehdään Veturointi-toiminnassa nuorten tarpeista lähtien.

Tavoiteltu muutos

Toimintaan osallistuvien nuorten hyvinvointi ja sosiaalinen osallisuus vahvistuvat:

  • He saavat tukea, kannustusta ja tietoa itselleen tärkeisiin ja toimintakykyä ja hyvinvointia tukeviin asioihin sekä mielekästä tekemistä arkeensa
  • Oman elämän ja arjen hallinta vahvistuu, sosiaaliset verkostot laajenevat, omat voimavarat vahvistuvat ja tulevat käyttöön
  • Nuori motivoituu Veturin tuella hakemaan ja ottamaan vastaan muutakin tukea ja apua elämäänsä

Nuorten kokemus omasta osallisuudesta ja toimijuudesta vahvistuu:

  • Nuorten keskinäinen tuki ja kokemusten jakaminen mahdollistuvat, jolloin nuoret saavat vertaistukea ja ymmärrystä ja kokevat sen itselleen merkitykselliseksi 
  • Nuoren usko tulevaisuuteen vahvistuu 
  • Nuoren ymmärrys lastensuojelusta ja omista oikeuksista ja velvollisuuksista laajenee ja nuorten osallisuus lastensuojelun palvelujen kehittämisessä vahvistuu
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toiminnan kohderyhmänä ovat lastensuojelun (avo-, sijais-, ja jälkihuolto) palveluiden piirissä olevat/olleet n. 13-26 -vuotiaat nuoret, joiden tukena Veturit (valmennetut kokemusasiantuntijat) työskentelevät.

Ratkaisun perusidea

Veturointi-toiminta perustuu lastensuojelun ammattilaisten ja kokemustoimijoiden yhteiseen näkemykseen siitä, että lastensuojelun piirissä olevat/olleet nuoret hyötyvät kokemusasiantuntijoiden tuesta.

Veturointi-toimintaa on kehitetty vuodesta 2015 lähtien kahdessa peräkkäisessä STEA -rahoitteisessa hankkeessa ja vuodesta 2022 Ak-avustuksella.  Jo ensimmäistä hanketta edelsi mittava pohjatyö toiminnan kehittämiseksi (mm. Veturointi - Vertaistukeen ja osallisuuteen perustuva toimintamalli lastensuojelun jälkihuoltoon. Tekijät: Tiiro Leena, Huhtamäki Maria, Äijälä Sanna, OAMK 2014, Oulun kaupungin jälkihuollon kehittämistyö, "Jälkihuolto rulettaa" -Jälkihuollossa olevien nuorten osallisuuden kokemus koulutus- ja työelämään kiinnittymisessä, Tekijä: Riitta Jurvansuu, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 2013, Oulun Vaikuttajat lastensuojelun kehittäjäryhmän näkemykset kehittämistarpeista). Hankkeiden aikana toimintaa on kehitetty edelleen toiminnan aikana kerätyn seuranta- ja arviointitiedon sekä kokemuksen perusteella.

Veturointi-toiminta tarjoaa lastensuojelun palveluiden piirissä oleville ja olleille nuorille kokemusasiantuntijoiden tukea ja asiantuntemusta virallisten palvelujen rinnalle parhaimmillaan monipuolistaen ja täydentäen nuorten saamaa tukea. Valmennetut kokemusasiantuntijat, Veturit, toimivat tukena ja rinnalla kulkijoina nuorten elämässä. Toimintaa ohjaavat ratkaisu- ja voimavarakeskeisyyden, oman toimijuuden tukemisen ja sosiaalisen osallisuuden vahvistamisen periaatteet. Yksilötoiminnassa nuori saa ammatillisen tuen rinnalle Veturin tukea, kannustusta ja rohkaisua yksilöllisesti esimerkiksi arjen asioihin, vapaa-aikaan, tulevaisuuden pohdintoihin tai muihin hänelle tärkeisiin asioihin. Lisäksi nuori voi osallistua oman kiinnostuksensa mukaan ryhmämuotoiseen toimintaan ja eri kanavissa tarjottavaan etätukeen/toimintaan. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

1. Nuorten tavoittaminen mukaan toimintaan:

Kohderyhmän nuoria tavoitellaan mukaan toiminnan piiriin aktiivisen viestinnän avulla: tiedottamalla toiminnasta esim. sähköpostitse yhteistyökumppaneille ja lastensuojelun sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluiden parissa työskenteleville tahoille, aktiivisella some-viestinnällä, esittelykäynneillä ja henkilökohtaisilla yhteydenotoilla.

2. Yksilötoiminnan aloitus:

Nuori (usein lähityöntekijä tai läheisen avustamana) ilmoittautuu mukaan toimintaan verkkosivujen kautta tai ottamalla yhteyttä toiminnan järjestäjiin. Nuori kutsutaan starttitapaamiseen, jossa kerrotaan lisää toiminnasta, jutellaan nuoren elämäntilanteesta ja kysellään, mitä toiveita ja tarpeita hänellä on Veturointi-toiminnalle. Nuorelle valitaan sopiva Veturi. Nuorelle ja Veturille järjestetään tutustumistapaaminen, jossa käydään läpi Veturointi-toiminnan perusperiaatteet (toimintaan osallistuvan nuoren infokirje) ja tehdään yhteistoimintasopimus nuoren, Veturin ja toiminnan järjestäjän välille. Nuori ja Veturi vaihtavat yhteystietoja ja sopivat yhteydenpidon tavoista. Toimintatavoissa joustetaan nuorten tarpeiden mukaan. Esimerkiksi Veturi voi tarvittaessa mennä suoraan tapaamaan nuorta ilman starttitapaamista, tällöin paperiasiat hoidetaan myöhemmin Veturin välityksellä.

3. Yksilötoiminta:

Veturointi-toimintaan osallistuva nuori saa Veturin tukea ja kannustusta yksilöllisesti esimerkiksi arjen asioihin, vapaa-aikaan, tulevaisuuden pohdintoihin tai muihin hänelle tärkeisiin asioihin.

Veturi ja nuori tapaavat/pitävät muuten yhteyttä nuoren tarpeiden mukaan n. 1-4 krt/kk. niin pitkään kuin toiminta on nuorelle tarpeellista tai jompikumpi nuori tai Veturi haluaa lopettaa tukisuhteen.

Nuorelta pyydetään palautetta toiminnasta 2 kertaa vuodessa sähköisenä kyselynä, lisäksi nuoria haastatellaan toiminnan seurantaa ja arviointia varten. Veturi kyselee nuorelta palautetta ja toiveita myös toiminnan aikana. Veturi täyttää jokaisesta tapaamisesta tai muulla tavoin annetusta tuesta toimintapäiväkirjamerkinnän sähköisenä kyselynä. Toimintapäiväkirjan avulla tilastoidaan tapaamisia ja muuta tukea sekä kerätään Vetureilta itsearviointi- ja kokemustietoa.

Veturi saa tukea työhönsä Veturointi-toiminnan henkilöstöltä, yhteistyökumppaneilta ja toisilta Vetureilta Vetureina toimivien lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden valmentaminen, työllistäminen ja tuki -toimintamallin mukaisesti ja hänellä on tukenaan Veturin käsikirja, johon on koottu vinkkejä ja yhteisiä toimintaohjeita (mm. haastavat tilanteet, tukisuhteen päättäminen)

4. Yksilötoiminnan päättäminen:

Yksilötoiminta päätetään, kun:

  • Nuori haluaa lopettaa toiminnan tai vaihtaa Veturia
  • Veturin elämäntilanne muuttuu tai hän haluaa lopettaa toiminnassa
  • Katsotaan, että nuoren tarve toiminnalle on vähentynyt tai loppunut (Esim. nuorella ei ole enää aikaa tavata Veturiaan tai hän on saanut toiminnasta tarvitsemansa tuen, eikä tarvetta tukisuhteen jatkamiselle enää ole.)

Joskus nuoret jättäytyvät pois toiminnasta ilman ilmoitusta. Tällöin pyritään vielä säännöllisesti ottamaan yhteyttä nuoreen. Kaikissa tapauksissa tukisuhteen päättäminen pyritään tekemään yhteisen keskustelun kautta siten, että nuorelle ei tule hylkäämisen kokemusta. Veturointi-toimintaa ei lopeteta samaan aikaan kuin nuoren jälkihuolto päättyy, vaan toimintaa on mahdollista jatkaa pidempään nuoren tarpeiden mukaan. Veturointi-toimintaan osallistuvalla nuorella on myös mahdollisuus hakeutua Veturi-valmennukseen ja ryhtyä itse Veturiksi, kun oma elämäntilanne on siihen sopiva.

5. Ryhmämuotoinen toiminta ja tapahtumat:

Ryhmämuotoisen toiminnan suunnittelijoina ja toteuttajina toimivat Veturointi-toiminnan kokemustoimijat yhdessä muun henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Tarvittaessa toiminnan järjestämisessä hyödynnetään myös ulkopuolisia palveluita. Toiminnan sisältöä suunnitellaan nuorten toiveiden ja ideoiden sekä toiminnassa esiin tulleiden tarpeiden pohjalta. Toimintamuotoja ovat esimerkiksi vierailut sijaishuollon yksiköissä, säännöllinen ryhmätoiminta, lastensuojelun kehittämiseen liittyvät työpajat ja foorumit, avoin toiminta, retket ja harrastustoiminnat. Ryhmämuotoiset toiminnat ovat pääsääntöisesti avoimia kaikille kohderyhmän nuorille ja niihin ilmoittaudutaan verkkosivujen kautta tai suoraan ohjaajalle. Ryhmätoimintaa, tapahtumia ja työpajoja järjestetään sekä omana toimintana että yhteistyössä alueellisten ja valtakunnallisten yhteistyökumppaneiden kanssa. 

6. Etätuki ja -toiminta:

Etätukea ja -toimintaa tarjotaan nuorille monikanavaisesti. Yhteistyötä etätuen kehitämisessä ja toteuttamisessa tehdään mm. SOS Lapsikylän, Pesäpuu ry:n, Osallisuuden Aika ry:n ja MIELI ry:n kanssa. Toiminnan aikana kerätyn palautteen ja seurantatiedon avulla arvioidaan uusien toimintamuotojen käyttöönoton tarvetta sekä käytössä olevien toimintojen toimivuutta ja kehittämistarpeita nuorten näkökulmasta.

Etätuen toimintamuotoja ovat:

  • Anonyymi yksilötuki etänä eri kanavissa (mm. Ylitse MentorApp, Sekasin Chat, Nuorten Turvasatama Discordissa)
  • Ryhmämuotoinen etätuki/toiminta eri kanavissa (mm. Nuorten Turvasatama Discordissa, Veturointi-chat Tukinetissä, nuorten etätyöpajat)

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on sovellettavissa eri kohderyhmien kanssa työskentelyyn eri toiminta-alueilla. 

Kokemusasiantuntijoiden vahva rooli toiminnan kehittämisessä, suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää toiminnan onnistumisen kannalta. Vahva valmennus ja tuki Vetureille on ollut keskeinen tekijä tavoitteiden saavuttamiseen ja luonut pohjan kaikelle muulle toiminnalle (ks. Vetureina toimivien lastensuojelun kokemusasiantuntijoille valmentaminen, työllistäminen ja tuki -toimintamalli). Haastavissa tilanteissa Veturien keskinäinen vertaistuki, työssä ohjaaminen, lisäkoulutus ja yhteinen pohdinta nousevat erityisen merkittävään rooliin.

Toimintatapamme ja osallistumismahdollisuudet ovat monipuolisia, joustavia ja yksilöllisiä, mikä helpottaa muuttuviin elämäntilanteisiin vastaamista niin Vetureiden kuin nuorten osalta.

Voimavaralähtöisyys ja ratkaisukeskeisyys ovat osoittautuneet tärkeiksi toimintaa ohjaaviksi periaatteiksi. Nuorten kanssa lähdetään liikkeelle positiivisista asioista ja niiden vahvistamisesta. Nuoren ei tarvitse olla arvioinnin kohteena, vaan hän voi itse määritellä, mihin ja millaista tukea Veturiltaan haluaa ja kuinka kauan.

Osallistuminen, aikataulujen hallitseminen ja oman ajankäytön suunnittelu voi olla nuorelle vaikeaa, jolloin on tärkeää, että nuoret saavat yksilöllistä kannustusta ja tukea toimintoihin osallistumiseen, ja että teemme siinä yhteistyötä nuorten lähiverkostojen kanssa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintaa osallistuneet nuoret ovat saaneet tukea, tekemistä, kannustusta ja tietoa itselleen tärkeisiin ja hyvinvointia tukeviin asioihin (esim arjenhallinta, sosiaaliset suhteet, terveys, opiskelu- ja työelämä, vanhemmuus, vapaa-aika). Kokemusten jakaminen ja vertaistuki on mahdollistunut. Veturin kannustuksella ja avulla nuoret ovat rohkaistuneet hakemaan ja vastaanottamaan myös muuta apua ja tukea eri tilanteisiin. 

Nuorten omat voimavarat, itseluottamus, sekä elämän ja arjen hallinta ovat vahvistuneet ja sosiaaliset verkostot laajentuneet. Veturien merkitys sosiaalisten suhteiden vahvistajana tulee esiin kahtalaisena, yhtäältä Veturi tukee nuorta sosiaalisissa suhteissa ja niiden pohdinnassa, toisaalta Veturi itsessään on nuorelle tärkeä sosiaalinen kontakti ja vertaistuki. Nuoret ovat saaneet vertaistukea ja ymmärrystä ja kokeneet sen itselleen merkitykselliseksi.

Toiminta on tukenut nuorten psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia ja sosiaalista osallisuutta. Nuorilta kerätty palauteaineiston, haastattelututkimuksen (https://www.theseus.fi/handle/10024/266612) sekä työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden havaintojen perusteella Veturin merkitys nuorelle on hyvinvoinnin tukija, elämänhallinnassa auttaja, sosiaalisten suhteiden edesauttaja, vertaistuki ja voimavarojen paikantaja/tukija. Haastattelujen rinnalla käytetyn 3X10D -elämäntilannemittarin tulokset tukevat haastattelujen sisällönanalyysistä sekä muusta seuranta- ja arviointiaineistosta saatuja havaintoja Veturointi-toiminnan myönteisistä vaikutuksista. Veturit ovat liennyttäneet viranomaisvastarintaa ja auttaneet näkemään ammattilaistyöskentelyn yhteistyönä, mikä lisää nuorten luottamusta auttamisjärjestelmään ja mahdollistaa avun/tuen hakemisen ajoissa.

Yhteenvetona voidaan todeta Veturointi-toiminnan vaikuttavan myönteisesti toimintaan osallistuvien nuorten hyvinvointiin.