Liikkumisen puheeksi ottaminen ja ohjaus liikuntapalveluihin, Etelä-Karjalan HVA (RRP, P4, I2)
Toimintamallin tavoitteena on tukea hyvinvointialueen henkilöstöä liikkumisen puheeksi ottamisessa, terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien asiakkaiden tunnistamisessa sekä ohjaamisessa liikuntapalveluihin.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) linjaa, että hyvinvointialueen on toimittava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan. Vastaavasti kuntien tulee tukea hyvinvointialuetta omalla asiantuntemuksellaan.
Hyvinvointialueella on vastuu elintapaohjauksen kokonaiskoordinaatiosta. Elintapaohjauksen palveluketjun määrittelyssä kuvataan toimijoiden työnjako ja vastuut. Hyvinvointialueella on vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta kokonaisuudeksi. Sen on huolehdittava laaja-alaisista palvelujen tarvitsevien asiakasryhmien tunnistamisesta, palveluketjujen määrittelemisestä sekä palvelujen yhteensovittamisesta alueen muiden palvelujen kanssa. (STM, Elintapaohjauksen tarkistuslista 2022.)
Liikkumattomuuden kustannukset ovat Suomessa vuosittain noin 3,2 mrd euroa. Liikkumattomuuden kokonaiskustannuksista kansansairauksien osuus on vajaa puolet. Kroonisista kansansairauksista suurin yksittäinen kustannusten aiheuttaja on tyypin 2 diabetes, joka muodostaa reilun neljänneksen kansansairauksien aiheuttamista liikkumattomuuden kustannuksista. Tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen vaikuttavat perimä, ympäristötekijät ja elintavat. Elintavoista liian vähäinen liikunta ja ylipaino ovat suurimmat riskitekijät. (UKK-instituutti 2024).
Etelä-Karjalassa terveysliikuntasuositusten mukaan liian vähän liikkui vuonna 2022 noin 62 % eteläkarjalaisista. Terveysliikuntasuositusten mukaan vähän liikkuvien osuus kasvoi iän myötä, 20-64 vuotiaista noin 59 %, 65- vuotta täyttäneistä 69 % ja 75- vuotta täyttäneissä 79%. Luvut ovat kaikissa ikäryhmissä hieman korkeammat kuin koko maassa keskimäärin. Koulutuksen tasolla on merkitystä terveysliikuntasuositusten toteutumisen määrään, matalan koulutuksen saanneista 66 % liikkui terveysliikuntasuositusten mukaan liian vähän ja korkeasti koulutetuista 55 %. Lihavuus (painoindeksi 30kg/m2 tai yli) on myös kasvava haaste koko maakunnassa. Väestöstä vuonna 2022 lihavia oli noin viidennes. (Sotkanet 2022).
Etelä-Karjalassa hyvinvointialueen ja kuntien liikuntapalveluiden yhteistyötä on kehitetty jo useamman vuoden ajan. Hyvinvointialueelta asiakasohjaus kuntien liikuntapalveluihin on ollut vähäistä. Hyvinvointialueen hyvinvointivalmentajat toteuttavat elintapaohjausta ja kuntien liikuntapalvelut liikuntaneuvontaa. Palvelut tukevat ja täydentävät toisiaan. Liikuntaneuvontaa on saatavilla 8/9 kunnista.
Hyvinvointialueen hyvinvointivalmentajien tarjoama elintapaohjaus painottuu painonhallintaan, unettomuuden lääkkeettömään hoitoon sekä nikotiinituotteiden käytön lopettamisen tukemiseen. Kuntien liikuntapalvelut tuottavat yksilöllistä prosessinomaista liikuntaneuvontaa sekä ryhmätoimintaa. Kuntien liikuntaneuvontaan ohjataan terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat asiakkaat. Palvelut tukevat ja täydentävät hyvinvointialueen sekä kuntien vastuulla olevaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä.
Hyvinvointialueen palveluista asiakkaita ohjautuu heikosti kuntien toteuttamaan liikuntaneuvontaan. Haasteena on liikunnan puheeksi ottaminen, terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien asiakkaiden tunnistaminen sekä ohjaaminen kuntien liikuntapalveluihin. Tällä hetkellä hyvinvointialueelta asiakkaan ohjaaminen kuntien liikuntapalveluihin toteutetaan suullisesti ja ohjauksesta tehdään kirjaus potilastietojärjestelmään THL:n toimenpidekoodilla. Liikunnan puheeksi ottamista toteutetaan mm. perusterveydenhuollossa, koulu- ja opiskeluhuollossa, neuvolassa.
Kehittämistyön tavoitteena on selkeyttää ja vahvistaa hyvinvointialueen ammattilaisten liikunnan puheeksi ottamista, terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien asiakkaiden tunnistaminen sekä heidän ohjaustaan kuntien liikuntapalveluihin. Lisäksi kehittämistyön tavoitteena on vahvistaa hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyötä sekä yhdyspintatyötä.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen visiona on Suomen hyvinvoivin väestö ja toimintamme missio on lisätä asukkaiden terveyttä, toimintakykyä ja turvaa läpi elämän. Strategisissa kärjissä painotetaan palveluiden porrastusta. Asiakkaan tulee saada palvelut oikea-aikaisesti, oikeasta paikasta ja läheltä silloin kun se on mahdollista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on eri toimijoiden yhteinen tehtävä.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella toimii maakunnallinen elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan verkosto. Verkostoon kuuluu edustajia hyvinvointialueelta, kuntien liikuntapalveluista sekä järjestöistä.
Verkoston tehtävänä on muun muassa yhteistyön tiivistäminen, yhteiskehittäminen sekä ammatillinen tuki.
Liikkumisen puheeksi ottamisen toimintamalli
- Hyvinvointialueen ammattilaiset ottavat liikunnan puheeksi, tunnistavat terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat asiakkaat sekä toteuttavat oikea-aikaisen ohjuksen liikuntapalveluihin.
Kuva
- Liikkumisen puheeksi ottamisen sekä mini-intervention kirjausten määrä (kirjaus toimenpidekoodilla OAB36/OAB77)
- Kuntien liikuntaneuvontaan ohjautuneiden asiakkaiden määrä (SBM)
- Liikkumisen puheeksi ottamisen toimintakortin konkreettinen toteuttaminen (tuotos)
- Intran Elintapaohjaus -sivun päivittäminen:
- Liikkumisen puheeksi ottaminen asiakastyössä, valmiin toimintakortin julkaisu
- Kirjaamisen ohje potilastietojärjestelmään THL -koodit
- Mahdollinen koulutus liikkumisen puheeksi ottamiseen sekä liian vähän terveytensä kannalta liikkuvien tunnistamiseen keväällä 2025.
Kuva
Kehittämistyön kohderyhmänä ovat hyvinvointialueen sote -ammattilaiset, jotka työssään tekevät asiakas- ja palveluohjausta.
Liikkumisen puheeksi ottamisen toimintakorttia työstetään yhteistyössä sote -ammattilaisten sekä kunnan liikuntaneuvojan kanssa.
- Liikkumisen puheeksi ottamisen toimintakorttiin on otettu mallia eri alueilta ja näistä toteutettu oman alueen tarpeita vastaava kortti.
- Liikkumisen puheeksi ottamisen toimintakorttia on testattu hyvinvointivalmentajilla sekä lähetetty kommentoitavaksi hyvinvointiasemien henkilökunnalle sekä kunnan liikuntaneuvojalle.
- Ulkoasu on hyväksytetty viestinnässä.
Maakunnallinen elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan verkostossa toteutettiin työpaja, jossa mietittiin keinoja yhteistyön vahvistamiseksi:
- Miten terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat ohjautuvat oikea-aikaisesti kuntien liikuntapalveluihin?
- Nykytilan onnistumiset ja haasteet?
- Yhteinen visio vuodelle 2030 hyvinvointialueen, kuntien sekä kolmannen sektorin näkökulmasta?
- Onnistumiset: Asiakasohjaus hyvinvointialueelta kuntien liikuntapalveluihin on parantunut. Kunnissa otettu käyttöön erilaisia kortteja kuten Inttikortti ja tsemppikortti. Yhteistyö seurakuntien kanssa on tiivistynyt.
- Haasteet: Hyvinvointialueen henkilökunnan vaihtuvuus -> jatkuva informointi, ei tunnisteta palveluja. Kuntien haasteina nähtiin resurssien puute, ryhmien vähyys sekä kuntien keskinäisen yhteistyön vähyys. Kolmannen sektorin haasteeksi nähtiin asiakasohjaus liikuntaneuvontaan.
- Visio 2030: Enemmän yhteistyötä, hyvinvointialueen sekä kuntien yhteisiä ryhmätoimintoja, yhdistyksiltä myös asiakasohjausta liikuntapalveluihin. Toimintamallien yhtenäistäminen kuntien liikuntapalveluissa. Kirjaamisen sekä ajanvarauksen yksinkertaistaminen, ratkaisuna kenties oma järjestelmä.
Liikkumisen puheeksi ottamisen toimintakortti ammattilaisille.
- Toimintamallin tavoitteena on lisätä terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien asiakkaiden ohjausta kuntien liikuntapalveluihin.
- Toimintakortin tavoitteena on tukea liikkumisen puheeksi ottamista, terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tunnistamisesta sekä ohjausta liikuntapalveluihin.
- Vahvistaa hyvinvointialueen sekä kuntien liikuntapalveluiden yhdyspintaa.
- Tukea asiakkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.
Kuva
Kuva
_2.jpg)
Toteutetaan liikkumisen puheeksi ottamisen toimintakortti työn tueksi.
- Hankkeen hyvinvointivalmentajat ovat suunnitelleet sekä toteuttaneet kortin.
- Kortti on lähetetty kommentoitavaksi hyvinvointiaseman henkilöstölle sekä hyvinvointivalmentajille sekä kunnan liikuntaneuvojalle.
Liikuntapalveluiden tiedon löydettävyys asiakasohjauksessa Tarmoasta
- Kannustetaan kuntia kuvaamaan liikunnan palveluja ja toimintoja palvelutietovarantoon.
Liikkumisen puheeksi ottamisen toimintakortin jalkauttaminen
- Kortin käytöstä toteutetaan hyvinvointiasemien henkilöstölle info osastotunnin yhteydessä.
- Intra/ Ekhvarium tiedottaminen
Tiedon löydettävyys
- Tiedot liikkumisen puheeksi ottamisesta, mini-interventiosta sekä ohjaamisesta liikuntapalveluihin viedään Intraan Elintapaohjaus -sivulle, josta tieto on helposti löydettävissä.
- Tiedot liikuntapaikoista, liikuntapalveluista ja liikuntaneuvonnasta löytyvät monialainen palvelutarjotin Tarmoasta.
-