Liikkumisen puheeksi ottaminen ja ohjaus liikuntapalveluihin, Etelä-Karjalan HVA (RRP, P4, I2)

Toimintamallin tavoitteena on tukea hyvinvointialueen henkilöstöä liikkumisen puheeksi ottamisessa, terveytensä kannalta  liian vähän liikkuvien asiakkaiden tunnistamisessa sekä ohjaamisessa liikuntapalveluihin. 

Toimintamallin nimi
Liikkumisen puheeksi ottaminen ja ohjaus liikuntapalveluihin, Etelä-Karjalan HVA (RRP, P4, I2)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamallin tavoitteena on tukea hyvinvointialueen henkilöstöä liikkumisen puheeksi ottamisessa, terveytensä kannalta  liian vähän liikkuvien asiakkaiden tunnistamisessa sekä ohjaamisessa liikuntapalveluihin. 

Toteutuspaikka
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit
Kuva
Liikkumisen puheeksiotto
Kuva
Liikkumisen puheeksiotto

Tekijä

Minna Piirainen

Luotu

08.10.2024

Viimeksi muokattu

18.02.2025
Ratkaisun perusidea
  • Toimintamallin tavoitteena on lisätä terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien asiakkaiden ohjausta kuntien liikuntapalveluihin. 
  • Toimintakortin tavoitteena on tukea liikkumisen puheeksi ottamista, terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tunnistamisesta sekä ohjausta liikuntapalveluihin.
  • Vahvistaa hyvinvointialueen sekä kuntien liikuntapalveluiden yhdyspintaa. 
  • Tukea asiakkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. 
Toimintaympäristö

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) linjaa, että hyvinvointialueen on toimittava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan. Vastaavasti kuntien tulee tukea hyvinvointialuetta omalla asiantuntemuksellaan. 

Hyvinvointialueella on vastuu elintapaohjauksen kokonaiskoordinaatiosta. Elintapaohjauksen palveluketjun määrittelyssä kuvataan toimijoiden työnjako ja vastuut. Hyvinvointialueella on vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta kokonaisuudeksi. Sen on huolehdittava laaja-alaisista palvelujen tarvitsevien asiakasryhmien tunnistamisesta, palveluketjujen määrittelemisestä sekä palvelujen yhteensovittamisesta alueen muiden palvelujen kanssa. (STM, Elintapaohjauksen tarkistuslista 2022.)

Liikkumattomuuden kustannukset ovat Suomessa vuosittain noin 3,2 mrd euroa. Liikkumattomuuden kokonaiskustannuksista kansansairauksien osuus on vajaa puolet. Kroonisista kansansairauksista suurin yksittäinen kustannusten aiheuttaja on tyypin 2 diabetes, joka muodostaa reilun neljänneksen kansansairauksien aiheuttamista liikkumattomuuden kustannuksista. Tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen vaikuttavat perimä, ympäristötekijät ja elintavat. Elintavoista liian vähäinen liikunta ja ylipaino ovat suurimmat riskitekijät. (UKK-instituutti 2024).

Etelä-Karjalassa terveysliikuntasuositusten mukaan liian vähän liikkui vuonna 2022 noin 62 % eteläkarjalaisista. Terveysliikuntasuositusten mukaan vähän liikkuvien osuus kasvoi iän myötä, 20-64 vuotiaista noin 59 %, 65- vuotta täyttäneistä 69 % ja 75- vuotta täyttäneissä 79%. Luvut ovat kaikissa ikäryhmissä hieman korkeammat kuin koko maassa keskimäärin. Koulutuksen tasolla on merkitystä terveysliikuntasuositusten toteutumisen määrään, matalan koulutuksen saanneista 66 % liikkui terveysliikuntasuositusten mukaan liian vähän ja korkeasti koulutetuista 55 %. Lihavuus (painoindeksi 30kg/m2 tai yli)  on myös kasvava haaste koko maakunnassa. Väestöstä vuonna 2022 lihavia oli noin viidennes. (Sotkanet 2022).

Etelä-Karjalassa hyvinvointialueen ja kuntien liikuntapalveluiden yhteistyötä on kehitetty jo useamman vuoden ajan. Hyvinvointialueelta asiakasohjaus kuntien liikuntapalveluihin on ollut vähäistä. Hyvinvointialueen hyvinvointivalmentajat toteuttavat  elintapaohjausta ja kuntien liikuntapalvelut liikuntaneuvontaa. Palvelut tukevat ja täydentävät toisiaan.  Liikuntaneuvontaa on saatavilla 8/9 kunnista. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kehittämistyön kohderyhmänä ovat hyvinvointialueen sote -ammattilaiset, jotka työssään tekevät asiakas- ja palveluohjausta. 

Liikkumisen puheeksi ottamisen toimintakorttia työstetään yhteistyössä sote -ammattilaisten sekä kunnan liikuntaneuvojan kanssa. 

  • Liikkumisen puheeksi ottamisen toimintakorttiin on otettu mallia eri alueilta ja näistä toteutettu oman alueen tarpeita vastaava kortti. 
  • Liikkumisen puheeksi ottamisen toimintakorttia on testattu hyvinvointivalmentajilla sekä lähetetty kommentoitavaksi hyvinvointiasemien henkilökunnalle sekä kunnan liikuntaneuvojalle. 
  • Ulkoasu on hyväksytetty viestinnässä.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toteutetaan liikkumisen puheeksi ottamisen toimintakortti työn tueksi. 

  • Hankkeen hyvinvointivalmentajat ovat suunnitelleet sekä toteuttaneet kortin. 
  • Kortti on lähetetty kommentoitavaksi hyvinvointiaseman henkilöstölle sekä hyvinvointivalmentajille sekä kunnan liikuntaneuvojalle.

Liikuntapalveluiden tiedon löydettävyys asiakasohjauksessa Tarmoasta

  • Kannustetaan kuntia kuvaamaan liikunnan palveluja ja toimintoja palvelutietovarantoon.

Liikkumisen puheeksi ottamisen toimintakortin jalkauttaminen

  • Kortin käytöstä toteutetaan hyvinvointiasemien henkilöstölle info osastotunnin yhteydessä. 
  • Intra/ Ekhvarium tiedottaminen

Tiedon löydettävyys

  • Tiedot liikkumisen puheeksi ottamisesta, mini-interventiosta sekä ohjaamisesta liikuntapalveluihin viedään Intraan Elintapaohjaus -sivulle, josta tieto on helposti löydettävissä. 
  • Tiedot liikuntapaikoista, liikuntapalveluista ja liikuntaneuvonnasta löytyvät monialainen palvelutarjotin Tarmoasta. 

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

-

Vinkit toimintamallin soveltajille

Liikkumisen puheeksi ottamisen toimintakortti on sovellettavissa eri ammattiryhmille eri asiakasryhmien ohjauksessa.  Toimintakortissa ei ole huomioitu kieliversioita.