Liikkuva matalan kynnyksen sosiaaliohjaus ja neuvonta, Vantaan ja Keravan HVA (RRP, P4, I1)
Liikkuva matalan kynnyksen sosiaaliohjaus ja neuvonta tarjoaa terveysasemilla apua tilanteissa, joissa sitä ei ole löytynyt muualta tai huolta aiheuttavat talouteen, asumiseen ja etuuksiin liittyvät asiat, sosiaaliset suhteet tms.
Liikkuva matalan kynnyksen sosiaaliohjauksen ja neuvonnan toimintamalli on käynnistetty yhdessä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen terveysasemapalveluiden ja Suomen kestävän kasvun ohjelmaan kuuluvan VAKEhyva – Hyvät Palvelut (RRP) -hankkeen kanssa.
Hyvät Palvelut (RRP) -hanke ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialuestrategia pyrkivät yhteisiin tavoitteisiin: asiakkaiden palveluihin pääsy nopeutuu, palveluita järjestetään ennaltaehkäisevästi ja yhdessä eri toimijoiden kanssa, ja heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden tunnistaminen ja palveluihin pääsy paranevat. Heikoimmassa asemassa olevat ovat mm. henkilöitä, joilla on mielenterveys- ja päihdehäiriöitä tai kohonnut riski sairastua niihin.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella sosiaalihuollon palveluihin hakeutuvia ohjataan pääosin ottamaan yhteyttä puhelimitse tai sähköisesti. Ilman ajanvarausta on mahdollista asioida arkipäivisin Tikkurilassa Versossa sekä Keravalla kerran viikossa Sampolan palvelukeskuksessa ja terveysasemalla. Matalan kynnyksen sosiaaliohjaus ja neuvonta ei ole kaikkien asukkaiden helposti saavutettavissa, eikä palvelua ole ollut tarjolla tasapuolisesti sijainnin tai palvelun aukiolojen suhteen siellä, missä asukkaat muutoinkin liikkuvat.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on terveysasemien vastaanotoilla sekä hoidon tarpeen arvion yhteydessä tunnistettu, että asiakkailla on terveydellisten haasteiden lisäksi usein myös sosiaalihuollon palveluiden tarvetta. Sosiaalihuollon palveluiden tuntemus, palvelutarpeen arviointi sekä palveluihin ohjaaminen vaativat kuitenkin ammattilaisilta erityisosaamista, aikaa sekä tietoa tarjolla olevista palveluista. Näitä ei terveydenhuollon ammattilaisilla välttämättä ole tai ei ole riittävästi. Asiakkaan sosiaalihuollon palveluiden tarve on kyllä voitu tunnistaa, mutta asiaan tarttuminen on haasteellista, kun ei tiedetä miten tai mihin asiakasta lähteä ohjaamaan. Tämä saattaa aiheuttaa asiakkaan palaamista terveysasemalle terveyssyistä, vaikka taustalla olisikin sosiaaliseen tilanteeseen liittyvä asia, esim. taloudelliset vaikeudet, asumisen haasteet tai äkillinen elämänkriisi. Kun asiakkaat näissä tilanteissa hakeutuvat terveysasemalle, he kuormittavat sekä ajanvarauksellisia vastaanottoja että kiirevastaanottoja. Tämän lisäksi asiakkaat eivät välttämättä saa oikea-aikaisesti ohjausta tarvittavien palveluiden piiriin, jolloin tilanne saattaa heiketä entisestään ja tarve vahvemmalle tuelle ja raskaammille palveluille lisääntyy.
Asiakkaiden varhainen ohjaus ja neuvonta sosiaalihuoltoon liittyvissä asioissa, tarvittavien palveluiden oikea-aikainen tunnistaminen ja suora ohjaus palveluihin ovat erittäin tärkeitä niin apua hakevan asiakkaan kannalta kuin ammattilaisen näkökulmasta.
Kehittämistoimenpiteessä työskentelee 2 kehittäjäasiantuntijaa, jotka toimivat 70 % työajastaan asiakastyössä terveysasemien matalan kynnyksen sosiaaliohjauksen ja neuvonnan sosiaaliohjaajina. Kehittäjäasiantuntijoiden työstä 30 % on kehittämistyötä.
Kehittämistoimenpiteessä työskentelee yksi hankkeesta nimetty erityisasiantuntija, jolla on päävastuu kokonaisuudesta. Erityisasiantuntijan tukena päätöksissä ja linjauksissa toimivat terveysasemapalveluiden ja päihde- ja mielenterveyspalveluiden ohjausryhmät ja lisäksi työn tukena ovat terveysasemien osastonhoitajat ja hankkeesta kehittämiskärjen projektipäällikkö.
Matalan kynnyksen sosiaaliohjaus ja neuvonta linkittyy myös muihin Hyvät palvelut -hankkeen kehittämistoimenpiteisiin, joiden osalta yhteistyötä tehdään useiden hanketyöntekijöiden kanssa.