| Innokylä

Toimintaympäristö

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain (612/2021) mukaan hyvinvointialueen tulee edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, yhteen toimivat ja kustannusvaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen väestön palveluntarpeen kehittyminen vaatii merkittäviä muutoksia alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamiseen. Päijät-Hämeen tulevaisuuden sote-keskuksen toimintamallia uudistetaan huomioiden yhdenmukaiset sote-palvelut, asiakkaiden palvelutarve, laadukas ja vaikuttava palvelutuotanto sekä kustannustehokkuus.

Hoidon jatkuvuuden hyödyistä on olemassa runsaasti näyttöä. Erityisesti pitkäaikaissairaiden kohdalla hoidon jatkuvuus ja jatkuva potilaslääkärisuhde parantavat hoidon laatua ja sairauksien hoitotasapainoa sekä lisäävät edelleen potilasturvallisuutta ja -tyytyväisyyttä.

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi Euroopan unionin rahoittamaa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Valtionavustuksia on myönnetty vuosille 2022-2025. Suomen kestävän kasvun ohjelman pilari 4 tavoitellaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden parantumista ja kustannusvaikuttavuuden tehostamista. STM vastaa ohjelman pilari 4 toteutumisesta.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen palvelustrategian tavoitteet

Vaikuttavat, kustannustehokkaat ja saavutettavat palvelut sekä erinomainen asiakaskokemus
Saavutettu asema alan parhaana julkisena työpaikkana
Luottamuksen avulla rakennettu, sujuva yhteistyö alueen kuntien, yhteisöjen ja valtionhallinnon kanssa - asukkaiden parhaaksi

Henkilöstön osallistaminen kehittämistyöhön on aiemmin vaikuttanut yksikön resurssiin negatiivisesti, jonka vuoksi henkilöstöä ei olla voitu osallistaa kehittämistyöhön toivotulla tavalla. Liikkuvan sote-keskuksen henkilöstön avulla vakituista henkilökuntaa pystytään osallistamaan tehokkaammin kehittämistyöhön ja liikkuvan sote-keskuksen henkilöstö paikkaa yksikköön muodostunutta resurssivajetta.

Aiemmin Päijät-Hämeen hyvinvointialueen oman tuotannon sote-keskuksissa ei ole ollut käytössä varahenkilöstöä, jota voitaisiin käyttää esimerkiksi poissaoloista aiheutuneen resurssivajeen paikkaamiseen. Tällä hetkellä poissaolo tarkoittaa yksikössä vajaalla resurssilla työskentelyä, jonka vuoksi kiireettömiä aikoja voidaan joutua perumaan ja takaisinsoittoajat voivat pidentyä merkittävästi ja näin viivästyttää potilaan hoitoon pääsyä. Hankerahoituksella testataan vuoden 2025 aikana varahenkilöstön tapaista resurssia, joka vapauttaa vakituista henkilöstöä kehittämistehtäviin.

Avosairaanhoidossa oli vuonna 2024 sairaanhoitajilla 2460 sairaslomapäivää (luvussa mukana Heinola, Hollolan, Asikkalan ja Padasjoen avosairaanhoidon sairaanhoitajien sairaspoissaolot koko vuodelta 2024 ja Orimattilan poissaolot 7 kk). Tämä tarkoittaa sitä, että joka päivä on poissa 5,7 hoitajaa. Jos huomioidaan vain arkipäivät (260) on poissa 8 hoitajaa joka päivä. Sairaspoissaolojen lisäksi henkilöstöllä on vuosilomat (max. 38 päivää vuodessa /hlö), koulutuspoissaoloja sekä muita poissaoloja.

Kokonaisuus linkittyy RRP4 Hoidon jatkuvuusmalli, Päijät-Häme hankkeeseen, joka on osa Euroopan unionin rahoittamaa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.

Hoidon jatkuvuusmalli, Päijät-Häme (RRP4) hankkeen tavoitteet ja mittarit

Hoidon jatkuvuuden parantuminen
- COC-indeksi: lääkäri- ja hoitajakäynnit (tavoite 0,5)
  - Asikkala (2023): Lääkärit 0,26 / hoitajat 0,19
  - Heinola (2023): Lääkärit 0,23 / hoitajat 0,12
  - Hollola (2023): Lääkärit 0,22 / hoitajat 0,17
  - Orimattila (2023): Lääkärit 0,30 / hoitajat 0,14
  - Padasjoki (2023): Lääkärit 0,56 / hoitajat 0,23
- Omalääkäri potilaiden terveys- ja hoitosuunnitelmien määrä (tavoite 70%)
  - Ei vielä lukuja tietyltä potilasryhmältä
Hoidon jatkuvuuden vaikuttavuuden parantuminen
- Valtimo- ja sokeritautipotilaiden hoitotasapaino (verenpaine, HbA1c, LDL) viitearvojen mukainen
  - Hankeaikana ei välttämättä ehditä näkemään näissä muutoksia
Hoidon saatavuuden parantuminen
- THL:n kiireettömän hoidon hoitoon pääsy 7 vuorokauden sisällä toteutuu 80%
  - Asikkala (9/24): 85,10%
  - Heinola (9/24): 66,30%
  - Hollola (9/24): 59,90%
  - Orimattila (9/24): 53,10%
  - Padasjoki (9/24): 86,30%
Asiakaskokemuksen parantuminen (ROIDU)
- Viikko 21: NPS 86
- Viikko 22: NPS 69
- Viikko 23: NPS 82
Henkilöstökokemuksen parantuminen
- ROIDU (eNPS=20)

Hoidon jatkuvuuden parantumisella voidaan vaikuttaa seuraaviin asioihin

Kokonaiskustannuksien pienentymiseen terveydenhuollossa
Päivystyskäynti määrien ja ennaltaehkäistävissä olevien sairaalajaksojen vähentymiseen
Kuolleisuuden pienentymiseen.
Perussairauksien hoitotasapainon parantumiseen
Komplikaatioiden ja liitännäissairauksien, kuten aivoverenvuotojen, infarktien ja sepelvaltimotaudin riskin pienentymiseen
Potilasturvallisuuden parantumiseen.
Asiakas- ja potilastyytyväisyyden lisääntymiseen. Turvallisuuden tunne ja luottamus hoitavaa lääkäriä kohtaan paranee.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas: Tavoitteena on, että asiakkaat saavat lakisääteiset avosairaanhoidon palvelut oikea-aikaisesti. Tällä hetkellä avosairaanhoidon henkilöstön poissaolot ja kehittämiseen käytetty aika on automaattisesti tarkoittanut vajaalla resurssilla työskentelyä, joka voi näkyä asiakkaalle kiireettömien vastaanottoaikojen perumisena/siirtämisenä, takaisinsoittoaikojen pidentymisenä tai esimerkiksi kiirevastaanoton läpimenoajan pidentymisenä.

Ammattilainen: Toimivien ja vaikuttavien toimintamallien kehittäminen edellyttää henkilöstön aktiivista osallistumista kehittämistyön jokaisessa vaiheessa. Liikkuvan sote-keskuksen avulla henkilöstöä voidaan osallistaa kehittämistyöhön ilman, että se automaattisesti tarkoittaa resurssin huonontumista kyseisessä yksikössä. Ammattilaisten kokemus omaan työhön vaikuttamisesta voi parantua ja vaikuttaa näin myös työn mielekkyyteen.

Organisaatio: Henkilöstön aktiivinen osallistaminen kehittämistyöhön voi luoda aidosti vaikuttavia ja toimivia toimintamalleja, jotka helpottavat ja sujuvoittavat aiempia toimintamalleja. Tällä on suora vaikutus työn kuormittavuuteen ja näin myös henkilöstön pitovoimaan. Henkilöstöä osallistamalla pystymme vähentämään muutosvastarintaa henkilöstössä, jolloin uusien toimintamallien käyttöönotto sujuu ketterämmin.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Projektipäällikkö, projektisuunnittelija ja asiantuntija. Sote-keskuksittain nimetty kehittäjätiimin hoitaja ja lääkäri. Lisäksi osastonhoitajat ja ylilääkärit aktiivisesti kehittämisessä mukana.

Tavoiteltu muutos

Asiakkaat saavat palvelut oikea-aikaisesti.
Henkilöstö pääsee osallistumaan aktiivisesti kehittämistyöhön.
Henkilöstön ei tarvitse työskennellä vajaalla resurssilla.
Muutosvastarinnan vähentäminen uusien toimintamallien käyttöönotossa.
Organisaation pitovoiman parantuminen.

Muutoksen mittaaminen

Poissaolo määrien seuranta
Hoidon jatkuvuuden mittaaminen ja seuranta (COC-indeksi)
Henkilöstökokemus (ROIDU)
Asiakaskokemus (ROIDU)

Toteutussuunnitelma

Onnistunut sairaanhoitaja rekrytointi (4 paikkaa).
Onnistunut lääkäri rekrytointi (1 paikka).
Onnistunut perehdytys.
Työkuvan muokkaaminen mielekkääksi.
- Aiemman työkokemuksen ja kiinnostuksen kohteiden huomioiminen työtehtävissä.
- Mahdollisuus osittaiseen etätyöhön.
- Työn suunnittelu siten, että työntekijän ei tarvitse vaihtaa työpistettä montaa kertaa viikossa.
Vastaa sote-keskuksien tarpeeseen. Toiminnan kehittäminen ketterästi.
Toiminnan vakiinnuttaminen hyvissä ajoin ennen vuoden loppua.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Liikkuvan sote-keskuksen avulla Päijät-Hämeen hyvinvointialueen oman tuotannon sote-keskuksien vakituista henkilökuntaa voidaan vapauttaa hoidon jatkuvuuden kehittämiseen. Ammattilaisen näkökulmasta kehittämiseen osallistuminen tekee omasta työstä merkityksellisempää ja henkilöstöllä on konkreettisesti mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueen ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin.

Tällä hetkellä Päijät-Hämeen hyvinvointialueella ei ole aivosairaanhoidossa varahenkilöstön tapaista resurssia. Henkilöstön vapauttaminen kehittämistehtäviin on tarkoittanut aiemmin kentälle jäävän resurssin heikentymistä. Liikkuvan sote-keskuksen resurssi mahdollistaa sen, että vakituista henkilöstä pystytään vapauttamaan kehittämistehtäviin ilman muun resurssin heikentymistä. Liikkuvan sote-keskuksen resurssi ei hankekauden aikana kuitenkaan paikkaa sairaslomia.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Liikkuvasta sote-keskuksesta luotiin yhteensä kolme (3) erilaista toimintamallia, joista avosairaanhoidon johtoryhmä valitsi yhden toteutettavaksi. Liikkuvan sote-keskuksen päätavoitteena on vapauttaa vakituista henkilökuntaa oman tuotannon sote-keskuksista kehittämistyöhön hoidon jatkuvuuden parantamiseksi. Liikkuvan sote-keskuksen resurssiin tullaan rekrytoimaan yhteensä neljä (4) sairaanhoitajaa ja 1-2 lääkäriä. Resurssia hyödynnetään Päijät-Hämeen hyvinvointialueen oman tuotannon sote-keskuksissa eli Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Padasjoen ja Orimattilan sote-keskuksissa. Toiminnan alkaessa liikkuvan sote-keskuksen jäsenille nimetään oma sote-keskus, josta aloittaa perehtymisen. Vähitellen toiminnan käynnistymisen jälkeen liikkuvan sote-keskuksen jäsenet perehdytetään kaikkiin oman tuotannon sote-keskuksiin, jolloin työnkuva muuttuu liikkuvammaksi ja vakituista henkilökuntaa pystytään vapauttamaan kehittämistyöhön ketterämmin.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Liikkuvan sote-keskuksen päätavoitteena on, että henkilöstölle vapautuu aikaa kehittämiseen ilman, että se näkyy muulle henkilöstölle resurssin vähentymisenä tai potilaille esimerkiksi vastaanottoaikojan vähentymisenä tai takaisinsoittoaikojen pidentymisenä. Liikkuvan sote-keskuksen resurssiin rekrytoitiin yhteensä 4 sairaanhoitajaa ja 1 lääkäri. Resurssia hyödynnetään Päijät-Hämeen hyvinvointialueen oman tuotannon sote-keskuksissa eli Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Padasjoen ja Orimattilan sote-keskuksissa. Toiminnan alkaessa liikkuvan sote-keskuksen henkilöstölle nimetään oma sote-keskus, josta aloittaa perehtymisen. Vähitellen toiminnan käynnistymisen jälkeen liikkuvan sote-keskuksen jäsenet perehdytetään nimettyyn sote-keskus pariin, jolloin työnkuva muuttuu hieman liikkuvammaksi ja henkilökuntaa pystytään vapauttamaan kehittämistyöhön ketterämmin. Työnkuvassa huomioidaan työntekijän aiempi työkokemus ja vahvuudet.

Liikkuvan lääkärin ja hänen esihenkilönsä kanssa on sovittu, että ensimmäiset kaksi viikkoa on paikan päällä perehtymässä, jonka jälkeen on viikossa 3 päivään paikan päällä ja 2 päivää etänä. Liikkuva lääkärin resurssia hyödynnetään kaikissa oman tuotannon sote-keskuksissa suunnitelman mukaisesti.

Toimintamallin juurruttamiseksi keskeisiksi asioiksi on noussut:

Onnistunut ja tehokas perehtyminen
Toimintamallin ketterä kehittäminen vuoden 2025 aikana
Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi (EVA) tehty kevään 2025 aikana toimintamallista, jota voidaan hyödyntää kesän jälkeen budjettia laatiessa. EVA:ssa luotiin kolme skenaariota, joiden perusteella arvioitiin hyötyjä ja haasteita mm. taloudellisesta, ammattilaisten sekä asiakkaiden näkökulmasta. Alla kuvattu skenaariot:
- Palkataan 2 sairaanhoitajaa oman tuotannon sote-keskuksien varahenkilöstöön
- Perehdytetään jo työsuhteessa olevia sairaanhoitajia työskentelemään muissa oman tuotannon sote-keskuksissa
- Ei tehdä muutoksia

Vinkit toimintamallin soveltajille

PUUTTUU!

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

PUUTTUU!

Liikkuva sote-keskus, Päijät-Häme (RRP, P4, I1)