Liikkuva sote-keskus, Päijät-Häme (RRP, P4, I1)
Liikkuva sote-keskus vapauttaa sote-keskuksien omaa henkilökuntaa kehittämistyöhön hoidon jatkuvuuden parantamiseksi. Liikkuvan sote-keskuksen henkilökunta muodostuu sairaanhoitajista ja lääkäristä.
Toimintamallin nimi
Liikkuva sote-keskus vapauttaa sote-keskuksien omaa henkilökuntaa kehittämistyöhön hoidon jatkuvuuden parantamiseksi. Liikkuvan sote-keskuksen henkilökunta muodostuu sairaanhoitajista ja lääkäristä.
Kuva
Liikkuvasta sote-keskuksesta luotiin yhteensä kolme (3) erilaista toimintamallia, joista avosairaanhoidon johtoryhmä valitsi yhden toteutettavaksi. Liikkuvan sote-keskuksen päätavoitteena on vapauttaa vakituista henkilökuntaa oman tuotannon sote-keskuksista kehittämistyöhön hoidon jatkuvuuden parantamiseksi. Liikkuvan sote-keskuksen resurssiin tullaan rekrytoimaan yhteensä neljä (4) sairaanhoitajaa ja 1-2 lääkäriä. Resurssia hyödynnetään Päijät-Hämeen hyvinvointialueen oman tuotannon sote-keskuksissa eli Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Padasjoen ja Orimattilan sote-keskuksissa. Toiminnan alkaessa liikkuvan sote-keskuksen jäsenille nimetään oma sote-keskus, josta aloittaa perehtymisen. Vähitellen toiminnan käynnistymisen jälkeen liikkuvan sote-keskuksen jäsenet perehdytetään kaikkiin oman tuotannon sote-keskuksiin, jolloin työnkuva muuttuu liikkuvammaksi ja vakituista henkilökuntaa pystytään vapauttamaan kehittämistyöhön ketterämmin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain (612/2021) mukaan hyvinvointialueen tulee edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, yhteen toimivat ja kustannusvaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen väestön palveluntarpeen kehittyminen vaatii merkittäviä muutoksia alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamiseen. Päijät-Hämeen tulevaisuuden sote-keskuksen toimintamallia uudistetaan huomioiden yhdenmukaiset sote-palvelut, asiakkaiden palvelutarve, laadukas ja vaikuttava palvelutuotanto sekä kustannustehokkuus.
Hoidon jatkuvuuden hyödyistä on olemassa runsaasti näyttöä. Erityisesti pitkäaikaissairaiden kohdalla hoidon jatkuvuus ja jatkuva potilaslääkärisuhde parantavat hoidon laatua ja sairauksien hoitotasapainoa sekä lisäävät edelleen potilasturvallisuutta ja -tyytyväisyyttä.
Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi Euroopan unionin rahoittamaa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Valtionavustuksia on myönnetty vuosille 2022-2025. Suomen kestävän kasvun ohjelman pilari 4 tavoitellaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden parantumista ja kustannusvaikuttavuuden tehostamista. STM vastaa ohjelman pilari 4 toteutumisesta.
Liikkuvan sote-keskuksen avulla Päijät-Hämeen hyvinvointialueen oman tuotannon sote-keskuksien vakituista henkilökuntaa voidaan vapauttaa hoidon jatkuvuuden kehittämiseen. Ammattilaisen näkökulmasta kehittämiseen osallistuminen tekee omasta työstä merkityksellisempää ja henkilöstöllä on konkreettisesti mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueen ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin.
Tällä hetkellä Päijät-Hämeen hyvinvointialueella ei ole aivosairaanhoidossa varahenkilöstön tapaista resurssia. Henkilöstön vapauttaminen kehittämistehtäviin on tarkoittanut aiemmin kentälle jäävän resurssin heikentymistä. Liikkuvan sote-keskuksen resurssi mahdollistaa sen, että vakituista henkilöstä pystytään vapauttamaan kehittämistehtäviin ilman muun resurssin heikentymistä. Liikkuvan sote-keskuksen resurssi ei hankekauden aikana kuitenkaan paikkaa sairaslomia.
Liikkuvan sote-keskuksen päätavoitteena on, että henkilöstölle vapautuu aikaa kehittämiseen ilman, että se näkyy muulle henkilöstölle resurssin vähentymisenä tai potilaille esimerkiksi vastaanottoaikojan vähentymisenä tai takaisinsoittoaikojen pidentymisenä. Liikkuvan sote-keskuksen resurssiin rekrytoitiin yhteensä 4 sairaanhoitajaa ja 1 lääkäri. Resurssia hyödynnetään Päijät-Hämeen hyvinvointialueen oman tuotannon sote-keskuksissa eli Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Padasjoen ja Orimattilan sote-keskuksissa. Toiminnan alkaessa liikkuvan sote-keskuksen henkilöstölle nimetään oma sote-keskus, josta aloittaa perehtymisen. Vähitellen toiminnan käynnistymisen jälkeen liikkuvan sote-keskuksen jäsenet perehdytetään nimettyyn sote-keskus pariin, jolloin työnkuva muuttuu hieman liikkuvammaksi ja henkilökuntaa pystytään vapauttamaan kehittämistyöhön ketterämmin. Työnkuvassa huomioidaan työntekijän aiempi työkokemus ja vahvuudet.
Liikkuvan lääkärin ja hänen esihenkilönsä kanssa on sovittu, että ensimmäiset kaksi viikkoa on paikan päällä perehtymässä, jonka jälkeen on viikossa 3 päivään paikan päällä ja 2 päivää etänä. Liikkuva lääkärin resurssia hyödynnetään kaikissa oman tuotannon sote-keskuksissa suunnitelman mukaisesti.
Toimintamallin juurruttamiseksi keskeisiksi asioiksi on noussut:
- Onnistunut ja tehokas perehtyminen
- Toimintamallin ketterä kehittäminen vuoden 2025 aikana
- Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi (EVA) tehty kevään 2025 aikana toimintamallista, jota voidaan hyödyntää kesän jälkeen budjettia laatiessa. EVA:ssa luotiin kolme skenaariota, joiden perusteella arvioitiin hyötyjä ja haasteita mm. taloudellisesta, ammattilaisten sekä asiakkaiden näkökulmasta. Alla kuvattu skenaariot:
- Palkataan 2 sairaanhoitajaa oman tuotannon sote-keskuksien varahenkilöstöön
- Perehdytetään jo työsuhteessa olevia sairaanhoitajia työskentelemään muissa oman tuotannon sote-keskuksissa
- Ei tehdä muutoksia
PUUTTUU!
Kansikuva
