Liikkuva sote-keskus, Päijät-Häme (RRP4)
Liikkuva sote-keskus vapauttaa sote-keskuksien omaa henkilökuntaa kehittämistyöhön hoidon jatkuvuuden parantamiseksi. Liikkuvan sote-keskuksen henkilökunta muodostuu sairaanhoitajista ja lääkäristä.
Hoidon jatkuvuuden hyödyistä on olemassa runsaasti näyttöä. Erityisesti pitkäaikaissairaiden kohdalla hoidon jatkuvuus ja jatkuva potilaslääkärisuhde parantavat hoidon laatua ja sairauksien hoitotasapainoa sekä lisäävät edelleen potilasturvallisuutta ja -tyytyväisyyttä.
Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi Euroopan unionin rahoittamaa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Valtionavustuksia on myönnetty vuosille 2022-2025. Suomen kestävän kasvun ohjelman pilari 4 tavoitellaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden parantumista ja kustannusvaikuttavuuden tehostamista. STM vastaa ohjelman pilari 4 toteutumisesta.
Hoidon jatkuvuuden parantumisella voidaan vaikuttaa seuraaviin asioihin
- Kokonaiskustannuksien pienentymiseen terveydenhuollossa
- Päivystyskäynti määrien ja ennaltaehkäistävissä olevien sairaalajaksojen vähentymiseen
- Kuolleisuuden pienentymiseen.
- Perussairauksien hoitotasapainon parantumiseen
- Komplikaatioiden ja liitännäissairauksien, kuten aivoverenvuotojen, infarktien ja sepelvaltimotaudin riskin pienentymiseen
- Potilasturvallisuuden parantumiseen.
- Asiakas- ja potilastyytyväisyyden lisääntymiseen. Turvallisuuden tunne ja luottamus hoitavaa lääkäriä kohtaan paranee.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen palvelustrategian tavoitteet
- Vaikuttavat, kustannustehokkaat ja saavutettavat palvelut sekä erinomainen asiakaskokemus
- Saavutettu asema alan parhaana julkisena työpaikkana
- Luottamuksen avulla rakennettu, sujuva yhteistyö alueen kuntien, yhteisöjen ja valtionhallinnon kanssa - asukkaiden parhaaksi
Hoidon jatkuvuusmalli, Päijät-Häme (RRP4) hankesuunnitelman tavoitteet ja mittarit
- Hoidon jatkuvuuden parantuminen
- COC-indeksi: lääkäri- ja hoitajakäynnit (tavoite 0,5)
- Asikkala (2023): Lääkärit 0,26 / hoitajat 0,19
- Heinola (2023): Lääkärit 0,23 / hoitajat 0,12
- Hollola (2023): Lääkärit 0,22 / hoitajat 0,17
- Orimattila (2023): Lääkärit 0,30 / hoitajat 0,14
- Padasjoki (2023): Lääkärit 0,56 / hoitajat 0,23
- Omalääkäri potilaiden terveys- ja hoitosuunnitelmien määrä (tavoite 70%)
- Ei vielä lukuja tietyltä potilasryhmältä
- COC-indeksi: lääkäri- ja hoitajakäynnit (tavoite 0,5)
- Hoidon jatkuvuuden vaikuttavuuden parantuminen
- Valtimo- ja sokeritautipotilaiden hoitotasapaino (verenpaine, HbA1c, LDL) viitearvojen mukainen
- Hankeaikana ei välttämättä ehditä näkemään näissä muutoksia
- Valtimo- ja sokeritautipotilaiden hoitotasapaino (verenpaine, HbA1c, LDL) viitearvojen mukainen
- Hoidon saatavuuden parantuminen
- THL:n kiireettömän hoidon hoitoon pääsy 7 vuorokauden sisällä toteutuu 80%
- Asikkala (9/24): 85,10%
- Heinola (9/24): 66,30%
- Hollola (9/24): 59,90%
- Orimattila (9/24): 53,10%
- Padasjoki (9/24): 86,30%
- THL:n kiireettömän hoidon hoitoon pääsy 7 vuorokauden sisällä toteutuu 80%
- Asiakaskokemuksen parantuminen
- ROIDU (NPS >30)
- Henkilöstökokemuksen parantuminen
- ROIDU (eNPS=20)
Henkilöstön osallistaminen kehittämistyöhön on aiemmin vaikuttanut yksikön resurssiin negatiivisesti, jonka vuoksi henkilöstöä ei olla voitu osallistaa kehittämistyöhön toivotulla tavalla. Liikkuvan sote-keskuksen henkilöstön avulla vakituista henkilökuntaa pystytään osallistamaan tehokkaammin kehittämistyöhön ja liikkuvan sote-keskuksen henkilöstö paikkaa yksikköön muodostunutta resurssivajetta.
Projektipäällikkö, projektisuunnittelija ja asiantuntija. Sote-keskuksittain nimetty kehittäjätiimin hoitaja ja lääkäri. Lisäksi osastonhoitajat ja ylilääkärit aktiivisesti kehittämisessä mukana.
Henkilöstölle vapautuu aikaa kehittämiseen ilman, että se näkyisi potilaille esim. aikojen vähentymisenä ja takaisinsoittoajan pidentymisenä.
Hoidon jatkuvuuden mittaaminen ja seuranta (COC-indeksi)
Henkilöstökokemus (ROIDU)
Asiakaskokemus (ROIDU)
- Onnistunut rekrytointi (hakemuksia 12, mutta lopulta 1 saatiin palkattua. Työ vaatii hyvää suomenkielen taitoa ja työnkuvan määräaikaisuus karsi hakijoita ja työn vastaanottamista)
- Työkuvan muokkaaminen mielekkääksi. Mahdollisuus osittaiseen etätyöhön. Työn suunnittelu siten, että työntekijän ei tarvitse vaihtaa työpistettä montaa kertaa viikossa.
- Vastaa sote-keskuksien tarpeeseen. Toiminnan kehittäminen ketterästi.
- Toiminnan vakiinnuttaminen hyvissä ajoin ennen vuoden loppua.
Liikkuvan sote-keskuksen avulla Päijät-Hämeen hyvinvointialueen oman tuotannon sote-keskuksien vakituista henkilökuntaa voidaan vapauttaa hoidon jatkuvuuden kehittämiseen. Ammattilaisen näkökulmasta kehittämiseen osallistuminen tekee omasta työstä merkityksellisempää ja henkilöstöllä on konkreettisesti mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueen ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin.
Tällä hetkellä Päijät-Hämeen hyvinvointialueella ei ole aivosairaanhoidossa varahenkilöstön tapaista resurssia. Henkilöstön vapauttaminen kehittämistehtäviin on tarkoittanut aiemmin kentälle jäävän resurssin heikentymistä. Liikkuvan sote-keskuksen resurssi mahdollistaa sen, että vakituista henkilöstä pystytään vapauttamaan kehittämistehtäviin ilman muun resurssin heikentymistä. Liikkuvan sote-keskuksen resurssi ei kuitenkaan paikkaa sairaslomia.