Liikkuva sote-keskus, Päijät-Häme (RRP4)
Liikkuva sote-keskus vapauttaa sote-keskuksien omaa henkilökuntaa kehittämistyöhön hoidon jatkuvuuden parantamiseksi. Liikkuvan sote-keskuksen henkilökunta muodostuu sairaanhoitajista ja lääkäristä.
Toimintamallin nimi
Liikkuva sote-keskus vapauttaa sote-keskuksien omaa henkilökuntaa kehittämistyöhön hoidon jatkuvuuden parantamiseksi. Liikkuvan sote-keskuksen henkilökunta muodostuu sairaanhoitajista ja lääkäristä.
Liikkuvasta sote-keskuksesta luotiin yhteensä kolme (3) erilaista toimintamallia, joista avosairaanhoidon johtoryhmä valitsi yhden toteutettavaksi. Liikkuvan sote-keskuksen päätavoitteena on vapauttaa vakituista henkilökuntaa oman tuotannon sote-keskuksista kehittämistyöhön hoidon jatkuvuuden parantamiseksi. Liikkuvan sote-keskuksen resurssiin tullaan rekrytoimaan yhteensä neljä (4) sairaanhoitajaa ja 1-2 lääkäriä. Resurssia hyödynnetään Päijät-Hämeen hyvinvointialueen oman tuotannon sote-keskuksissa eli Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Padasjoen ja Orimattilan sote-keskuksissa. Toiminnan alkaessa liikkuvan sote-keskuksen jäsenille nimetään oma sote-keskus, josta aloittaa perehtymisen. Vähitellen toiminnan käynnistymisen jälkeen liikkuvan sote-keskuksen jäsenet perehdytetään kaikkiin oman tuotannon sote-keskuksiin, jolloin työnkuva muuttuu liikkuvammaksi ja vakituista henkilökuntaa pystytään vapauttamaan kehittämistyöhön ketterämmin.
Hoidon jatkuvuuden hyödyistä on olemassa runsaasti näyttöä. Erityisesti pitkäaikaissairaiden kohdalla hoidon jatkuvuus ja jatkuva potilaslääkärisuhde parantavat hoidon laatua ja sairauksien hoitotasapainoa sekä lisäävät edelleen potilasturvallisuutta ja -tyytyväisyyttä.
Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi Euroopan unionin rahoittamaa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Valtionavustuksia on myönnetty vuosille 2022-2025. Suomen kestävän kasvun ohjelman pilari 4 tavoitellaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden parantumista ja kustannusvaikuttavuuden tehostamista. STM vastaa ohjelman pilari 4 toteutumisesta.
Hoidon jatkuvuuden parantumisella voidaan vaikuttaa seuraaviin asioihin
- Kokonaiskustannuksien pienentymiseen terveydenhuollossa
- Päivystyskäynti määrien ja ennaltaehkäistävissä olevien sairaalajaksojen vähentymiseen
- Kuolleisuuden pienentymiseen.
- Perussairauksien hoitotasapainon parantumiseen
- Komplikaatioiden ja liitännäissairauksien, kuten aivoverenvuotojen, infarktien ja sepelvaltimotaudin riskin pienentymiseen
- Potilasturvallisuuden parantumiseen.
- Asiakas- ja potilastyytyväisyyden lisääntymiseen. Turvallisuuden tunne ja luottamus hoitavaa lääkäriä kohtaan paranee.
Liikkuvan sote-keskuksen avulla Päijät-Hämeen hyvinvointialueen oman tuotannon sote-keskuksien vakituista henkilökuntaa voidaan vapauttaa hoidon jatkuvuuden kehittämiseen. Ammattilaisen näkökulmasta kehittämiseen osallistuminen tekee omasta työstä merkityksellisempää ja henkilöstöllä on konkreettisesti mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueen ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin.
Tällä hetkellä Päijät-Hämeen hyvinvointialueella ei ole varahenkilöstön tapaista resurssia. Henkilöstön vapauttaminen kehittämistehtäviin on tarkoittanut aiemmin kentälle jäävän resurssin heikentymistä. Liikkuvan sote-keskuksen resurssi mahdollistaa sen, että vakituista henkilöstä pystytään vapauttamaan kehittämistehtäviin ilman muun resurssin heikentymistä. Liikkuvan sote-keskuksen resurssi ei kuitenkaan paikkaa sairaslomia.
Liikkuvasta sote-keskuksesta luotiin kolme (3) erilaista toimintamallia, joista avosairaanhoidon johtoryhmä valitsi yhden toteutettavaksi. Liikkuvan sote-keskuksen resurssiin tullaan rekrytoimaan yhteensä neljä (4) sairaanhoitajaa ja 1-2 lääkäriä. Rekrytointia varten luotiin sairaanhoitajille ja lääkäreille työpaikkailmoitukset, jotka laitettiin vielä hyväksyttäväksi johtoryhmälle ennen rekrytoinnin aloittamista. Perehdytys kaikkiin oman tuotannon sote-keskuksiin tulee viemään aikaa, jonka vuoksi liikkuvan sote-keskuksen jäsenet aloittavat työskentelyn alkuun vain yhdessä sote-keskuksessa, jotta toiminta saadaan käynnistettyä.