Liikuntaan painottuvaa toimintaa rikos- ja päihdetaustaisille nuorille aikuisille

Novus Ego -hanke on suunnattu päihde- tai rikostaustaisille sekä rikoksilla ja päihteillä oireileville nuorille aikuisille. Toimintamalli, joka perustuu monipuoliseen liikuntaan, yhdessä tekemiseen, vertaistukeen ja yksilölliseen tukeen.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Suomessa rikoksiin syylliseksi epäiltyjen 15–20-vuotiaiden määrä oli vuonna 2023 lähes 54 000 (Stat 2024). Rikosseuraamuslaitoksen (2019) tilastot taas osoittavat, että vangin nuori ikä lisää uusintarikollisuuden riskiä huomattavasti. Nuorten päihteiden käyttötilastoissa näkyy laskua alkoholin käytön suhteen, mutta nuorten huumeiden käyttö on lisääntynyt (THL 2019). On olemassa vakavasti oireilevien nuorten ja nuorten aikuisten joukko, johon erilaiset ongelmat kasaantuvat (Kinnunen 2021).

Etelä-Suomen rikosseuraamusalueella oli 30.4.2022 alle 30-vuotiaita vankeja 223 ja yhdyskuntapalvelua oli suorittamassa 103 alle 30-vuotiasta nuorta (Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 2/2022). Tutkimusten ja selvitysten mukaan nuoret rikos- ja päihdetaustaiset asiakkaat ovat suuressa riskissä syrjäytyä sekä ajautua uusintarikollisiksi/päihteiden käyttäjiksi (mm. RISE 2019; Kivivuori & Linderborg 2009). Nuorten huumeiden ongelmakäyttäjien sukupolvi Uudellamaalla on myös suurempi kuin koskaan. (Länsi-Uudenmaan poliisin selvitys 2021; RISE 2019.) Myös nuorten huumemyrkytyskuolemat ovat merkittävästi nousussa, ja erityisen huolestuttavaa on alle 25-vuotiaiden nuorten huumekuolemien yleistyminen (THL 2024). Huumekuolema on noussut nuorten yleisempien kuolinsyiden joukkoon. Vuonna 2023 huumaus- tai lääkeaineiden aiheuttamaan tapaturmaiseen myrkytykseen kuoli 79 nuorta. (OTKES 2024.)

Selvitysten ja tutkimusten mukaan rikostaustaisten nuorten sosiaalinen ja taloudellinen tilanne on heikko, minkä takia heidän on vaikea muuttaa elämäntapojaan (mm. RISE 2019; Kivivuori & Linderborg 2009). Tutkimukset osoittavat, että rikos- ja päihdetaustaisten nuorten on myös vaikeampi työllistyä koulutuksen puutteen ja/tai rikollisen historian vuoksi (mm. Kivivuori & Linderborg 2009), mikä tekee yhteiskuntaan kiinnittymisen aiempaakin haastavammaksi.

Kohderyhmän nuorille aikuisille ei ole tarjolla vastaavanlaista kuntouttavaa toimintamallia, jossa intensiivinen liikunta on toiminnan keskiössä. Liikuntajärjestöillä taas ei ole resursseja vastata tämän kohderyhmän haasteisiin ja he jäävät liikuntajärjestöjen toimintojen ulkopuolelle. Kohderyhmän heikko taloudellinen tilanne sekä heidän kohtaamansa stigma voivat myös olla esteenä palvelujen hyödyntämisessä. Kohderyhmän monista haasteista johtuen pelkkä liikunnallinen toiminta ei ole riittävää, vaan elämäntapojen muuttamisessa tarvitaan lisäksi intensiivistä yksilöllistä tukea sekä päihde- ja rikoserityistä osaamista.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Novus Ego -hankkeen toiminnan tarkoituksena on vähentää uusintarikollisuuden riskiä, tukea päihteettömyyttä ja rikoksettomuutta, auttaa nuorta aikuista kiinnittymään yhteisöihin, yhteiskuntaan ja sosiaalipalveluihin sekä tukea nuoria aikuisia kokonaisvaltaisesti ja tiiviisti rinnalla kulkien heidän kuntoutumis- koulutus- ja urapoluillaan. Vähentämällä rikollisuutta ja päihdehaittoja saadaan aikaan merkittäviä yhteiskunnallisia säästöjä ja lievennetään inhimillistä kärsimystä niin nuorten aikuisten kuin heidän lähipiirinsä keskuudessa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Tarve liikuntaan painottuvaan toimintaan on noussut vahvasti esiin nuorten aikuisten kanssa tehtävässä käytännön työssä. Myös tutkimukset (mm. Asmundson ym. 2013; NICE 2010) osoittavat liikunnan merkityksen päihde- ja mielenterveyskuntoutuksessa, minkä vuoksi Rikoksettoman elämän tukisäätiössä pilotoitiin syksyllä 2020 rikostaustaisten nuorten aikuisten kymmenen kerran valmennusryhmä, jossa liikunta nostettiin toiminnan keskiöön. Pilotissa havaittiin, että intensiivinen liikuntavalmennus vaikuttaa positiivisesti ja motivoi osallistujia tekemään muutoksia myös muilla hyvinvoinnin osa-alueilla (mm. mielenterveys, ravinto, sosiaaliset suhteet, opiskelu). Näin syntyi ajatus Novus Ego -hankkeesta. Hankkeen tarpeenmäärittelyssä ja suunnittelussa ovat olleet mukana pilotin toteuttaneet kokemustaustaiset vertaistyöntekijät sekä pilottiin osallistuneet nuoret.

Novus Egon tarkoitus on tarjota toimintaan osallistuvalle päihteetön, yhteisöllinen ja vertaistuellinen ympäristö. Asiakasryhmä koostuu rikos- ja/tai päihdetaustaisista sekä rikoksilla ja päihteillä oireilevista nuorista aikuisista (n. 18-30-vuotiaat). Havaintojen mukaan nämä nuoret aikuiset joutuvat usein luopumaan vanhaan elämäntapaan liittyvistä haitallisista sosiaalisista suhteista, mikä voi puolestaan ajaa yksinäisyyteen, eristäytymiseen ja syrjäytymisriskiin. Arjen sisällöttömyys, näköalattomuus ja puutteelliset sosiaaliset taidot ja verkostot lisäävät riskiä rikos- ja päihdemaailmaan paluuseen.

Novus Egon liikuntavalmennuksen myötä nuori saa elämäänsä vaihtoehtoista sisältöä liikunnasta, sosiaalisesta yhdessä tekemisestä (kuten ruoanlaitosta yhdessä) sekä vertaisten ja ammattilaisten antamasta tuesta. Liikunnan avulla nuori saa sisältöä päiviinsä, kokee onnistumisen, hallinnan ja pystyvyyden tunteita, löytää vaihtoehtoisen tavan säädellä stressiä ja ahdistusta, oppii asettamaan realistisia tavoitteita ja kokee mielihyvän ja onnistumisen tunteita. Tunteet ja uudenlaiset kokemukset (ilo, mielihyvä, jännitys, tunne vapaudesta) voivat olla tärkeitä liikkumiseen motivoivia tekijöitä, ja näitä pyritään vahvistamaan tarjoamalla monipuolisia, innostavia ja helposti lähestyttäviä tapoja liikkua. Ryhmässä tapahtuva liikunta voi olla merkittävä keino oppia tunnetaitoja ja tunteiden säätelyä, ryhmässä toimimista ja kykyä ottaa vastuuta yhdessä toimimisen ja yhteisten pelisääntöjen kautta.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hankkeessa on työskennellyt projektipäällikkö, projektityöntekijä sekä vertaisohjaaja. Kokemustiedon ja vertaisuuden hyödyntäminen hankkeen kehittämis- ja asiakastyössä on ollut merkittävässä roolissa. Kaikki toiminta on pyritty järjestämään ammattilainen-vertainen -työparimallilla.

Hanke on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä kohderyhmän parissa työskentelevien järjestötoimijoiden (mm. Suomen Romanifoorumi, STOP Huumeille ry, Irti Huumeista ry, A-klinikkasäätiö) kanssa. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat olleet myös Helsingin kaupunki ja Rikosseuraamuslaitos.

Ammattioppilaitoksissa (Espoon Omnia ja Stadin ammattiopisto) tehdyllä työllä on vastattu siihen tarpeeseen, joka oppilaitoksista on noussut. Oppilaitoksissa on havaittu, että oppilaiden keskuudessa esiintyy muun muassa päihteisiin, mielenterveyteen ja rikoksiin liittyviä haasteita enenevissä määrin. Lisäksi nuoret liikkuvat aiempaa vähemmän ja heidän fyysinen kuntonsa on heikentynyt. Liikuntaan painottuvaa toimintaa on aktiivisesti jalkautettu näihin ympäristöihin, joissa nuoret jo ovat. Liikunnan avulla nuoret on tavoitettu ja heihin on saatu luotua kontakti. Nuorten kanssa on pyritty ehkäisemään tulevaisuuden haasteita mahdollisimman tehokkain jo varhaisessa vaiheessa. Vuosina 2024-2025 hankkeessa suunnattiinkin resursseja aiempaa enemmän varhaiseen puuttumiseen hankkeen pitäessä luentoja/infoja sekä viikoittaisia liikuntaryhmiä ammattioppilaitosten opiskelijoille.

Hankkeessa on tehty laajaa verkostoyhteistyötä sekä nimettyjen yhteistyökumppaneiden että muiden keskeisten toimijoiden, kuten liikunta- ja hyvinvointipalveluiden tuottajien kesken. Yhteistyöllä olemme varmistaneet, että asiakkailla on mahdollisimman laaja palvelukokonaisuus käytössään. Yhteistyötä on tehty asiakkaiden ohjauksessa, jalkautuvassa työssä, tapahtumien suunnittelussa ja järjestämisessä sekä asiantuntijaosaamisen vaihdossa. Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut noin kaksi kertaa vuodessa.

Jalkautuvaa työtä on tehty yhdessä Irti huumeista ry:n metro- ja juna-asemille jalkautuvan Huudikoutsi-toiminnan kanssa. Tämän lisäksi jalkautumista on tehty yhdessä Kalliolan Setlementtitoiminnan kanssa kesällä 2023. Kaduille jalkautuvalla työllä on pyritty lisäämään ihmisten turvallisuuden tunnetta, lieventämään stigmaa sekä löytämään tuen tarpeessa olevia nuoria aikuisia.

Suomen Romanifoorumi ry:n D7 -hankkeen kanssa on tehty säännöllistä yhteistyötä muun muassa yhteisten kuntosalikäyntien ja keskustelevien ryhmien merkeissä. Havaintojemme mukaan erityisesti romaninuoria on vaikeaa tavoittaa ilman oikeanlaisia kontakteja. Yhteistyökumppaneiden kanssa on järjestetty myös erilaisia teemallisia tapahtumia, joiden tarkoitus on ollut saada aikaan yhteiskunnallista keskustelua. Esimerkiksi Ääniä kadulta -tapahtuman avulla saimme tuotua haavoittuvassa asemassa olevien nuorten ääntä mukaan poliittiseen keskusteluun. Hanke on ollut vuonna 2024 mukana myös Vankimessuilla, Kalliolan katujuhlissa Setlementtitalolla sekä Yli Rajojen-kesäfestareilla Espoon Leppävaarassa. Festaritapahtuman tarkoituksena oli edistää rikos-, päihde- ja/tai mielenterveystaustaisten henkilöiden työllisyyttä sekä vaikuttaa kohderyhmään kohdistuviin ennakkoasenteisiin.

Tavoiteltu muutos

Nuori aikuinen kiinnittyy liikuntavalmennukseen ja/tai muihin tarjolla oleviin palveluihin, eikä palaa vanhaan elämäntapaan.
Nuoren aikuisen usko ja toivo muutoksesta vahvistuvat.
Nuoren aikuisen positiivinen minäkuva vahvistuu.
Nuori aikuinen suunnittelee ja tekee muutoksia elämäntavoissaan sekä ylläpitää niitä.
Nuoren aikuisen elämänhallinnan tunne lisääntyy ja vahvistuu.
Nuori aikuinen oppii tunnesäätelyn taitoja ja impulsiivinen käytös vähenee.
Nuoren aikuisen rikollinen käyttäytyminen ja tai päihteiden käyttö vähenee, lievenee tai loppuu.
Nuori aikuinen oppii luottamaan yhteiskuntaan ja viranomaisiin.
Nuori pysyy kiinni kouluinstituutiossa ja saattaa opintonsa loppuun.
Nuoren aikuisen rikokseton ja/tai päihteetön identiteetti vahvistuu sekä tilalle tulee uusia identiteettejä ja rooleja.
Nuoren aikuisen kuntoutus-, opiskelu- ja työelämävalmiudet vahvistuvat.
Tieto kohderyhmän erityispiirteistä Suomessa lisääntyy ja stigma kohderyhmää kohtaan vähenee.

Muutoksen mittaaminen

Prosessiarvioinnin kautta tarkastellaan hankkeen sisältöä ja toimintaa kaksi kertaa vuodessa. Aineistona toimii työntekijöiden suunnittelu-, arviointi- ja kehittämispalaverimuistiot sekä hankepäiväkirjat, ohjausryhmän palaverimuistiot sekä yhteistyöpalaverien suunnittelu- ja arviointipalaverimuistiot. Prosessiarvioinnin perusteella suunnitellaan, toteutetaan ja päivitetään hankkeen sisältöjä ja toimintaa aina seuraavalle puolelle vuodelle. Tuloksien arvioinnin kautta tarkastellaan hankkeen asiakasmääriä, toiminnan laajuutta ja tavoitteiden toteutumista kerran vuodessa. Aineistona toimii hankkeesta päivittäin kerättävä tilastotieto, työntekijöiden havaintojen yhteenvedot, ulkoisen viestinnän tilastot, asiakaspalautteet, yhteistyökumppaneiden tilastot ja palautteet sekä hankkeelle tehdyt opinnäytetyöt. Tuloksien arvioinnin perusteella päivitetään hankkeen seuraavan vuoden toiminta- ja kehittämissuunnitelmat.

Palautetta kerätään säännöllisesti mm. asiakkaiden kanssa käytyjen keskustelujen ja haastattelun pohjalta täytettävällä Webropol -kyselyllä. Kyselyä käytetään alku- ja lopputilanteen kartoittamiseen sekä esim. yksittäiseen toimintakertaan osallistumisen jälkeen sen välittömien vaikutusten arvioimiseksi. Webropol-lomakkeilla kerätään myös hankkeen työntekijöiden sekä yhteistyökumppanien havaintoja toimintaan osallistumisen vaikutuksista. Yhteistyökumppaneilta kerätään lisäksi palautetta tehdystä yhteistyöstä Webropol -palautelomakkeen avulla.

Toteutussuunnitelma

Hankkeessa toteutetaan kokeilevaa ja tutkivaa työotetta toiminnan kehittämisessä. Uusia toimintatapoja kokeillaan rohkeasti ja toimintaa arvioidaan säännöllisesti ja muokataan tarpeen mukaan. Toimintamallia viedään erilaisiin ympäristöihin (esim. oppilaitokset), joihin sen soveltuvuutta voidaan testata ja soveltaa. Asiakkaat sekä kokemusasiantuntijat otetaan mukaan niin toiminnan suunnitteluun, toteutukseen kuin arviointiinkin.

Hankkeessa kehitetään toimintamalli, joka perustuu erilaisiin kuntouttaviin toiminnallisiin menetelmiin, yhteisöllisyyteen sekä vertaistukeen. Näiden avulla kohderyhmän nuoria aikuisia tuetaan muutokseen ja vahvistetaan rikoksetonta ja/tai päihteetöntä identiteettiä. Lisäksi hankkeessa rakennetaan jokaiselle nuorelle aikuiselle oma yksilöllinen kuntoutuspolku, jolla vahvistetaan nuoren aikuisen kuntoutus-, opiskelu- ja työelämävalmiuksia sekä osallistumista yhteiskuntaan.

Hankkeen toiminnallisten menetelmien keskiössä on intensiivinen liikunta, jossa hyödynnetään myös liikunta- ja hyvinvointialan ammattilaisia. Liikuntavalmennukseen liitetään osaksi myös erilaiset toiminnalliset teemaryhmät (mm. ravinto, mielenterveys, päihteet), joissa yhdistyy tekeminen, tieto ja keskustelu. Teemaryhmiä ja työpajoja toteutetaan eri yhteistyötahojen kanssa. Yhdessä oleminen ja tekeminen synnyttää myös vertaisuutta, joka tukee osallistujia uusien asioiden oppimisessa ja muutoksen tekemisessä. Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon avoimuus, toiminnan vapaaehtoisuus sekä nuoren päätäntämahdollisuus.

Hanke tarjoaa nuorelle turvallisen ja virheitä sallivan yhteisön muutosmotivaation herättelyyn ja ylläpitämiseen. Hankkeen työntekijät yhdessä nuorten ja yhteistyökumppanien kanssa suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat yhteisöllisyyteen perustuvan toiminnallisen leirin kerran vuodessa, jonka tarkoituksena on tukea nuorten valmiutta ja rohkeutta tehdä muutoksia sekä tarjota nuorille uudenlaisia kokemuksia ja oivalluksia itsestä ja yhdessä toimimisesta.

Hankkeen yhteistyökumppanien kanssa jalkaudutaan etsimään rikoksilla oireilevia ja/tai päihteitä käyttäviä nuoria aikuisia. Jalkautuvaa työtä tekevät niin ammattilaiset kuin jo muutoksen tehneet vertaistyöntekijät, jotka luovat toivoa ja uskoa siitä, että muutoksen tekeminen on mahdollista. Vertaistyöntekijä kohtaa nuoret omalla uskottavalla persoonallaan ja rakentaa nuoreen luottamuksellista suhdetta kulkemalla hänen rinnalla. Pitkäjänteisellä kohtaamistyöllä nuori palveluohjataan hänelle sopiviin palveluihin ja/tai kiinnitetään hankkeen toimintaan.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Ymmärrystä asiakkaiden tilanteista ja tarpeista on kerätty ennen kaikkea keskustellen ja nuoria aikuisia kuunnellen. Muita keinoja ovat olleet havainnointi, asiakaspalautteet, päihde- ja rikosseuraamusalan kokemusasiantuntijat, ammattilaiset, tutkimukset ja raportit sekä sidosryhmiltä ja yhteistyökumppaneilta saatu tieto. Tarve liikuntaan painottuvaan toimintaan on noussut vahvasti esiin nuorten aikuisten kanssa tehtävässä käytännön työssä. Myös tutkimukset (mm. Asmundson ym. 2013; NICE 2010) osoittavat liikunnan merkityksen päihde- ja mielenterveyskuntoutuksessa, minkä vuoksi Rikoksettoman elämän tukisäätiössä pilotoitiin syksyllä 2020 rikostaustaisten nuorten aikuisten kymmenen kerran valmennusryhmä, jossa liikunta nostettiin toiminnan keskiöön. Pilotissa havaittiin, että intensiivinen liikuntavalmennus vaikuttaa positiivisesti ja motivoi osallistujia tekemään muutoksia myös muilla hyvinvoinnin osa-alueilla (mm. mielenterveys, ravinto, sosiaaliset suhteet, opiskelu). Hankkeen tarpeenmäärittelyssä ja suunnittelussa ovat olleet mukana pilotin toteuttaneet kokemustaustaiset vertaistyöntekijät sekä pilottiin osallistuneet nuoret.

On havaittu, että rikos- ja päihdetaustaiset sekä rikoksilla/päihteillä oireilevat nuoret aikuiset on haastavaa löytää ja saada kiinnittymään tapaamisiin ja toimintaan. Liikunta toimiikin hyvänä keinona motivoida nuorta toiminnan ja tuen piiriin, samoin vertaisohjaajien omalla helposti lähestyttävällä persoonallaan ja kokemuksellaan tekemä työ. Toimintaan sitoutumiseen vaikuttaa suurelta osin myös yhteisö, joka tarjoaa nuorille turvallisen, merkityksellisen paikan, vertaistukea sekä muutoksessa kannattelevia sosiaalisia suhteita. Prosessi vaatii kuitenkin varsikin aluksi työntekijöiden aikaa ja resursseja olla uudelle asiakkaalle läsnä sekä saattaa hänet pikkuhiljaa yhteisöön ja sen toimintatapoihin mukaan. Lisäksi on havaittu, että varsinkin alkuvaiheessa on hyvä antaa nuorelle aikaa ja tilaa tutustua rauhassa toimintaan ilman velvollisuutta sitoutua siihen pidemmäksi aikaa.

Kohderyhmän nuorten ongelmat ovat usein kasautuneet jo varhaisessa vaiheessa, ja luottamus yhteiskuntaan ja sitä edustavia instansseja kohtaan on heikko. Tämän takia korostamme, ettemme ole viranomaisia tai tee esimerkiksi asiakaskirjauksia tietojärjestelmiin. Tämä voi olla merkityksellisessä roolissa luottamussuhteen muodostumisessa. Korostamme myös sitä, että toiminta lähtee nuoren omista toiveista ja tarpeista, jolloin hän itse asettaa myös tavoitteet ja suunnan toiminnalleen. Nuorten aikuisten pystyvyyden, osallisuuden ja autonomian kokemuksia pyritään vahvistamaan. He saavat itse vaikuttaa toiminnan sisältöön ja sen toteutukseen. Keskeisin keino nuorten osallistamiseen onkin antaa heille itselleen päätäntävaltaa toiminnan suunnittelussa asetettujen taloudellisten raamien puitteissa. Tämä on myös sitouttanut nuoria toimintaan.

Varhaisella puuttumisella rikoksilla ja päihteillä oireiluun on mahdollista estää haasteiden kasaantumista nuorille, jolloin potentiaalinen rikos- ja/tai päihdekierre saadaan katkaistua ennen sen kärjistymistä ja pitkittymistä. Yksilöllisen ja joustavan tuen avulla nuoria aikuisia pyritään tukemaan samassa toimintapaikassa mahdollisimman pitkälle ja tarvittaessa saattamaan muihin palveluihin.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Liikuntavalmennus on toiminnallista sosiaalista kuntoutusta, joka perustuu sekä itse liikunnasta saataviin hyötyihin että sen ympärille rakennettuihin tukeviin ja muutosta edistäviin elementteihin:

vertaistuki,
yhteisöllisyys ja ryhmän tuki,
keskustelut ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden kanssa,
erilaiset työpajat ja ryhmät,
yksilöllinen tuki opinnoissa, arjen taidoissa ja työelämässä.

Toimintamallia on sovellettu ja kehitetty järjestön nuorten kohtaamispaikkatoiminnan yhteyteen sekä toiselle asteelle ammattioppilaitoksiin.

Toimintaan mukaan tulemiseen ei tarvitse lähetettä ja kaikki toiminta on osallistujille maksutonta ja vapaaehtoista. Toiminta on päihteetöntä ja siihen osallistumisen kesto vaihtelee yksilöllisen tarpeen mukaan. Toimintaan voi tulla mukaan non-stop -periaatteella. Toimintamalliin kuuluu liikunnallisen ja yhteisöllisen toiminnan lisäksi tiivistä, yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa yksilötyöskentelyä. Tämä mahdollistaa tavoitteellisen ja pitkäjänteisen työskentelyn rikos- ja päihdekierteen katkaisemiseksi ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi.

Tarkoituksena on tarjota toimintaan osallistuvalle päihteetön, yhteisöllinen ja vertaistuellinen ympäristö. Asiakasryhmä koostuu rikos- ja/tai päihdetaustaisista sekä rikoksilla ja päihteillä oireilevista nuorista aikuisista (n. 18-30-vuotiaat). Havaintojen mukaan nämä nuoret aikuiset joutuvat usein luopumaan vanhaan elämäntapaan liittyvistä haitallisista sosiaalisista suhteista, mikä voi puolestaan ajaa yksinäisyyteen, eristäytymiseen ja syrjäytymisriskiin. Arjen sisällöttömyys, näköalattomuus ja puutteelliset sosiaaliset taidot ja sosiaaliset verkostot lisäävät riskiä rikos- ja päihdemaailmaan paluuseen.

Toiminnallisten menetelmien keskiössä on intensiivinen liikunta, jossa hyödynnetään myös liikunta- ja hyvinvointialan ammattilaisia. Liikuntaan liitetään osaksi myös erilaiset toiminnalliset teemaryhmät (mm. ravinto, mielenterveys, päihteet), joissa yhdistyy tekeminen, tieto ja keskustelu. Teemaryhmiä ja työpajoja toteutetaan eri yhteistyötahojen kanssa. Yhdessä oleminen ja tekeminen synnyttää vertaisuutta, joka tukee osallistujia uusien asioiden oppimisessa ja muutoksen tekemisessä. Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon avoimuus, toiminnan vapaaehtoisuus sekä nuoren päätäntämahdollisuus.

Tavoitteena on, että toimintaan osallistumisen myötä nuori aikuinen saa elämäänsä vaihtoehtoista sisältöä liikunnasta, sosiaalisesta yhdessä tekemisestä (kuten ruoanlaitosta yhdessä) sekä tukea elämänmuutokseen vertaisilta ja ammattilaisilta. Uudenlaisten rutiinien luominen ja niihin sitoutuminen on keskeisessä osassa muutoksessa. Liikunnan avulla nuori saa sisältöä päiviinsä, kokee onnistumisen ja pystyvyyden tunteita, löytää vaihtoehtoisen tavan säädellä stressiä ja ahdistusta, oppii asettamaan realistisia tavoitteita ja kokee mielihyvän ja onnistumisen tunteita. Tunteet ja uudenlaiset kokemukset voivat olla tärkeitä liikkumiseen motivoivia tekijöitä, ja näitä pyritään vahvistamaan tarjoamalla monipuolisia, innostavia ja helposti lähestyttäviä tapoja liikkua. Ryhmässä tapahtuva liikunta voi olla keino oppia tunnetaitoja, ryhmässä toimimista ja kykyä ottaa vastuuta yhdessä toimimisen ja yhteisten pelisääntöjen kautta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintaan osallistuvan asiakkaan tulee olla edennyt omassa kuntoutumisessaan jo sellaiseen vaiheeseen, jossa päihderiippuvuus ei ole akuutti ja fyysinen toimintakyky sallii liikunnalliseen toimintaan osallistumisen turvallisesti. Liikuntavalmennusta on mahdollista ottaa käyttöön hyvin eri laajuisina kokonaisuuksina. Suppeimmillaan liikuntaan perustuva toiminta on sovellettavissa esimerkiksi pari kertaa viikossa kokoontuvan liikuntaryhmän muodossa. Toiminnan ollessa hyvin suunniteltuna organisaation viikko-ohjelmaan, sitä voi ohjata niin ammattilainen, vertainen kuin opiskelijakin. Parhaan tuloksen saavuttamiseksi toimintamallin soveltaminen vaatii kuitenkin kokemuksemme mukaan säännöllisyyttä ja pitkäjänteistä työskentelyä. Keskiössä on yksilöllisen työotteen lisäksi turvallinen yhteisö.

Toimintamallin soveltamisessa on hyödyksi liikuntaan liittyvän osaamisen lisäksi vahva rikos- ja päihdetyön osaaminen sekä traumatietoinen työote. Myös vertaisuuteen sekä ammattilainen-kokemusasiantuntija -työparimalliin perustuvan työn ymmärrys on keskiestä. Hankkeessa on korostunut lisäksi verkostotyöskentelyyn sekä palvelu- ja rikosseuraamus- ja sosiaaliturvajärjestelmään liittyvän osaamisen tärkeys.

Hankkeen aikana liikuntakertojen määrä vakiintui 3-4 kertaan viikossa. Näistä kolme kertaa oli pääsääntöisesti ryhmämuotoista kuntosaliharjoittelua ja yksi kerta joogaa/toiveiden mukaista liikuntalajikokeilua (esimerkiksi fatbike-pyöräily, melonta, kiipeily, kuntonyrkkeily, tanssi) tai luonnossa tapahtuvaa palauttavaa liikkumista. Kesäisin toiminnassa hyödynnettiin maauimaloita sekä ulkokuntosaleja. Liikunnan lisäksi yhteiseen suunnitteluun, tekemiseen, ruokailuun ja keskusteluun perustuvia ruokaryhmiä pidettiin keskimäärin 1-2 kertaa viikossa. Hankkeessa vastattiin toiminnassa mukana olevien nuorten aikuisten tarpeisiin myös hankkimalla puuttuvaa osaamista ulkopuolelta. Hankkeessa järjestettiin työpajoja liittyen esimerkiksi terveelliseen liikunta- keho- ja ruokasuhteeseen yhteistyössä Vastuullinen valmennus Oy:n kanssa sekä tulevaisuuden tavoitteisiin, toiveisiin ja haaveisiin liittyvä Tulevaisuuden Minä -työpaja Phoenix Coaching Oy:n kanssa. Nämä täydensivät kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja tavoitteiden asettamisen tukemista erityisosaamisellaan. Uudenmaan Martat ry on pitänyt hankkeen asiakkaille ruokakursseja, arjen taitojen lisäämiseen tähtäävää toimintaa sekä hygieniapassivalmennuksia ja -testejä.

Hankkeessa saatujen kokemusten mukaan liikuntaan pohjautuva toiminta on sovellettavissa erilaisiin nuorten ja nuorten aikuisten toimintaympäristöihin. Hankkeessa toimintaa pilotoitiin erityisesti ammattioppilaitoksiin. Sujuva yhteistyö vaatii sen, että oppilaitoksessa on nimetty yhteyshenkilö joka koordinoi toimintaa oppilaitoksen puolelta ja vastaa mm. aktiivisesta tiedotuksesta oppilaitoksen sisällä ja huoltajien informoinnista. Yhteistyötä on hyvä tehdä lisäksi oppilashuollon kanssa. Nuorten tavoittamiseksi hankkeessa on osallistuttu mm. oppilaitosten järjestämiin hyvinvointipäiviin sekä pidetty toiminnasta infoja luokkaryhmille. Oppilaitoksissa on käyty myös luennoimassa ja keskustelemassa nuorten kanssa kokemusasiantuntija-ammattilainen työparimallilla.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toiminnan suunnittelussa on tärkeää tehdä se yhdessä asiakkaiden kanssa. Millaista liikuntaa he kaipaisivat asetettujen aika- ja taloudellisten resurssien puitteissa? Milloin heille on paras aika liikkua? Millaisista lajeista he innostuvat ja mitä he mahdollisesti haluaisivat kokeilla? Mitkä ovat heidän tavoitteensa niin lyhyellä kuin pitkällä aikajänteellä? Nuorten aikuisten prosessit voivat olla pitkiä, mikä on otettava huomioon talous- ja työntekijäresurssien suunnittelussa. Hankkeen aikana muutama nuori aikuinen on ollut toiminnassa mukana lähes kolmen vuoden ajan. Suurin osa on ollut toiminnassa mukana noin vuoden. Hankkeen toimintaan osallistumisen jälkeen moni on jatkanut muun muassa kokemusasiantuntijakoulutukseen, muihin opintoihin tai työelämään.

Joustavuus ja tilanteen mukaan eteneminen on todettu hyväksi toimintatavaksi, jolloin esimerkiksi liikuntalajeja ei ole lyöty lukkoon etukäteen. Joustavuus on todettu muutoinkin toimivaksi tavaksi työskennellä nuorten ja nuorten aikuisten parissa. Tapaamisia on voitu järjestää tilanteen mukaan esimerkiksi kahvilaan. Nuorten aikuisten kanssa on käyty tutustumassa erilaisiin tukea tarjoaviin paikkoihin, liikuntatoimintoihin ja esimerkiksi vertaistukiryhmiin.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa sekä verkostotyöskentely ovat olennainen osa nuorten aikuisten kokonaisvaltaista tukemista. Toimivaksi on todettu palvelupolut, joissa nuori aikuinen on ohjautunut toimintaan esimerkiksi kohtaamispaikkatoiminnasta, rikosseuraamuslaitoksesta tai päihdekuntoutuksesta. Tällöin heidän tilanteensa on ollut jo vakaampi ja sallinut liikunnalliseen toimintaan osallistumisen ja prosessiin sitoutumisen. Kohtaamispaikkatoiminnan yhteydessä toimimisella voidaan saavuttaa synergiaetua ja palvelupolun saumattomuutta, mutta se voi asettaa myös haasteita yhteisöllisyyden muodostumiselle esimerkiksi silloin, jos asiakkaissa on suurta vaihtuvuutta ja toimintaan osallistumisessa on suuria eroja.

Ohjaajan rooli on paljon muutakin kuin liikuntasuorituksessa opastamista. Tärkeitä elementtejä ovat avoin kohtaaminen, kannustaminen, positiivisen palautteen antaminen ja nuoren auttaminen havaitsemaan onnistumisensa, osaamisensa ja vahvuutensa. Liikuntatoiminnalla on mahdollista vahvistaa nuoren osallisuuden kokemusta tarjoamalla hänelle aitoja mahdollisuuksia vaikuttaa toimintaan. Nuorille on pyritty osoittamaan, että heihin ja heidän kykyihinsä luotetaan paitsi liikunnassa, myös muussa toiminnassa. Heihin uskotaan, ja myös heidän omaa uskoaan ja toivoaan kannatellaan.

Oppilaitostyössä on tarpeellista kyky ja halu liikunnan ohjaamiseen sekä nuorisotyön osaaminen ja taito kohdata hyvin vaihtelevissa tilanteissa olevia nuoria. Oppilaitosympäristöön erityisen soveltuviksi toimintakäytännöiksi havaittiin kiertotyyppinen kuntosaliharjoittelu tai vaihtoehtoisesti liikuntasalissa tapahtuva joukkuelajeihin painottuva liikunta, kuten sähly, koripallo, jalkapallo ja polttopallo. Varsinkin isompien ryhmien kohdalla liikuntasali on todettu toimivimmaksi, ja liikuntasalissa on päästy parhaiten toimimaan koko ryhmän kanssa. Oppilaitoksissa liikuntatoimintaa voi toteuttaa sekä oppitunti- että välituntimuotoisesti. Koska toimintaa on tehty vahvasti nuoria kuullen ja heidän toiveidensa mukaan, on liikkuminen ollut palautteen mukaan mielekästä ja osallistuminen aktiivista. Oppilaitoksilta kerätyn palautteen mukaan samankaltaista sekä myös muuta yhteisöllisyyttä edistävää toimintaa toivotaan järjestettävän jatkossakin.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Liikunta ja erityisesti ryhmässä tapahtuva liikunta on osoittautunut toimivaksi menetelmäksi rikos- ja päihdetaustaisten sekä rikoksilla ja päihteillä oireilevien nuorten aikuisten tavoittamiseksi ja päihteettömän ja rikoksettoman elämäntavan tukemiseksi. Nuorten aikuisten tavoittaminen on vaatinut verkostoyhteistyötä, toiminnasta tiedottamista ja jalkautumista sekä sen tarkastelua ja selvittämistä, kuinka nuoret aikuiset saadaan mukaan suunnittelemaan ja kehittämään toimintaa. Toimintaan on löydetty mukaan myös tuttavien kautta.

Arviointitietoa on kerätty havainnoimalla, haastattelemalla ja sekä suullisella ja kirjallisella palautteella (n= 62). Kerätyn tiedon perusteella liikunta ja sen ympärille kytkeytynyt yhteisö on tarjonnut osallistujille positiivisia kokemuksia, yhteenkuuluvuuden ja onnistumisen tunteita. Ryhmämuotoinen, ei-kilpailullinen liikunta voikin toimia merkittävänä nuorta motivoivana ja desistanssia edistävänä tekijänä. Liikunta ja vertaisryhmässä toimiminen voivat toimia osana uuden päihteettömän ja/tai rikoksettoman identiteetin rakentamista ja auttaa oivaltamaan, että identiteettiä voi ylipäätään muodostaa uudelleen ja se muuttuu elämän varrella.

Havaintojemme ja asiakkaiden kertoman mukaan liikunta voi muodostua nuorelle niin tärkeäksi osaksi rutiineja ja tavoitteita, että hän näkee päihteiden käytön tai rikollisen toiminnan olevan liian suuri haitta liikunnan harrastamiseen sekä tavoitteiden saavuttamiseen liikunnan saralla. Lisäksi liikunnalla on lukuisia positiivisia vaikutuksia mielen ja kehon hyvinvointiin sekä keho-mieliyhteyden vahvistumiseen ja tunnesäätelyyn. Liikunnan parista voi löytää uusia ihmissuhteita, jotka tukevat uudenlaisen elämäntavan rakentamisessa ja ylläpitämisessä pitkällä aikajänteellä. Ryhmän kannustus ja tuki auttavat uudenlaisten tilanteiden ja niihin mahdollisesti liittyvien haastavien tunteiden, kuten ahdistuksen, sietämisessä. Liikunnan parista nuori aikuinen voi löytää itselleen uusia tavoitteita, jopa ammatin ja urapolun.

Liikunnan avulla on havaintojen mukaan mahdollista luoda tasavertaisempi asiakas-työntekijäsuhde toiminnan tapahtuessa neutraalissa ja puolueettomassa ympäristössä, kuten kuntosalilla. Toiminnallisuus voi toimia hyvänä väylänä luottamussuhteen rakentamiseen. Liikunnan ja muun toiminnan ympärille muodostuva yhteisö tukee uudenlaisen elämäntavan rakentamisessa, asenteiden ja ajatusten muuttumisessa sekä tavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa.

Myös yksilötyöskentelyllä on ollut palautteiden mukaan vahva rooli tulosten aikaansaamisessa. Yksilötapaamisten on koettu vahvistavan motivaatiota elämäntavan muutokseen, erityisesti päihteettömyyden ylläpitämiseen. Yksilötapaamisista koettiin saadun tukea ja työkaluja päihteettömyyteen, rikoksettomuuteen ja uudenlaisen elämäntavan ylläpitämiseen, suuntaa elämälle sekä näkemystä ja toivoa tulevaisuuden rakentamiseen. Myös konkreettista apua, kuten tukea erilaisten taloudellisten tukien tai palveluiden hakemisessa, asumisasioiden selvittelyssä sekä opiskelu- ja työhakemusten teossa, on pidetty merkityksellisenä. Hankkeen toiminnassa on edistetty työhön ja opintoihin palaamista myös siten, että asiakkaille on mahdollistettu esimerkiksi työkokeiluja ja -harjoitteluita hankkeen toiminnassa. Näiden on koettu vahvistaneen työelämätaitoja ja antaneen suuntaa tulevaisuudelle. Muutosta koettiin tapahtuneen myös sosiaalisessa ympäristössä ja ihmissuhteissa, minkä koettiin olleen merkittävä edellytys rikoksettomuudelle. Hankkeen työntekijät havaitsivat positiivisia muutoksia myös toimintaan osallistuneiden asenteissa.

Toimintaan vuosina 2023-2024 pidempään osallistuneista ja haastatelluista asiakkaista 89% (n=18) kertoi päihteiden käyttönsä vähentyneen tai loppuneen kokonaan. Myös luottamus omaan kyvykkyyteen ja pystyvyyteen on kasvanut. Toimintaan sitoutuminen kertoo jo osaltaan asiakkaiden motivaatiosta päihteettömyyteen, sillä kaikki hankkeessa järjestetty toiminta on ollut päihteetöntä. Asiakkaat kokivat toimintaan osallistumisella olleen positiivista vaikutusta myös arjenhallintaan, mielenterveyteen ja päivien merkitykselliselle sisällölle, mikä on edistänyt päihteettömänä ja rikoksettomana pysymistä. Jo liikunta yksittäisenä tekijänä vahvisti asiakkaiden motivaatiota pysyä päihteettömänä, sillä päihteiden käytöllä ei haluttu "pilata" liikunnalla saatuja tuloksia ja liikunnan ympärille rakennettua, terveellisiin elämäntapoihin tähtäävää arkea.

Toimintaan osallistuneet ovat kuvailleet:

"On ollut kiva päästä turvallisten ihmisten kanssa viettämään aikaa ja samalla mahdollisuus saada kiinni liikuntaharrastuksesta. Saanut etäisyyttä vanhaan maailmaan ja tukea ja työkaluja tähän uuteen."

"On ollut (päihteettömyyteen/rikoksettomuuteen) vaikutus, kun on saanut päiviin mielekästä tekemistä ja liikunnasta kiinni niin ei enää halua ajautua rappiolle."

"Maanantai on aina väsynyt päivä, mutta Sali nostaa mielialaa. Viikonloppuna odottaa myös salille pääsyä."

"On näistä tapaamisista paljon hyötyä. Muistan mitä olen tekemässä, muistutusta siitä pääasiasta ja tavoitteesta, päihteettömyydestä. On hyvä jutella jonkun kans ketä ei tuomitse ja jaksaa kuunnella tätä samaa kasettia"

"Aina liikuntaa seuraavana päivänä on hyvä ja energinen olo. Toimintaan osallistuminen ehkäisee masennusta, ei ole ollut sitä enää sen jälkeen kun osallistunut liikuntaan."

”On ollut vaikutusta päihteiden käytön lopettamiseen. Sen jälkeen kun aloitin salilla käynnin, en ole juurikaan juonut alkoholia.”

"On ollut huomattava vaikutus kun treenatessa menee paljon aikaa ja sen ympärille rakentuu arkea mm. ruoanlaiton muodossa."

"Oon ollut ihan tyytyväinen kuluneeseen vuoteen. Tuntuu että oon päässyt irtautumaan vanhoista kuvioista eikä enää oikeen ees mieti niitä"

"Oon osallistunut muihinkin asioihin mut eniten apua on ollut keskusteluista, mieliala parempi ja ajatukset selkeempiä."

"helpompaa olla itsensä kanssa"

"On tulevaisuuden suunnitelmat selkiytynyt ja saanut uskoa ja luottamusta siihen et kaikki tulee menee hyvin."

”On saanut uskoa siihen et pystyy pysymään selvänä ja irti rikoksista”