Liikuntaan painottuvaa toimintaa rikos- ja päihdetaustaisille nuorille aikuisille
Novus Ego -hanke on suunnattu päihde- tai rikostaustaisille sekä rikoksilla ja päihteillä oireileville nuorille aikuisille. Toimintamalli, joka perustuu monipuoliseen liikuntaan, yhdessä tekemiseen, vertaistukeen ja yksilölliseen tukeen.
Toimintamallin nimi
Novus Ego -hanke on suunnattu päihde- tai rikostaustaisille sekä rikoksilla ja päihteillä oireileville nuorille aikuisille. Toimintamalli, joka perustuu monipuoliseen liikuntaan, yhdessä tekemiseen, vertaistukeen ja yksilölliseen tukeen.
Liikuntavalmennus perustuu sekä itse liikunnasta saataviin hyötyihin että sen ympärille rakennettuihin tukeviin ja muutosta edistäviin elementteihin:
- vertaistuki,
- yhteisöllisyys,
- keskustelut ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden kanssa,
- erilaiset työpajat ja ryhmät,
-
yksilöllinen tuki opinnoissa, arjen taidoissa ja työelämässä.
Toimintamallia on sovellettu ja kehitetty järjestön kohtaamispaikkatoiminnan yhteyteen sekä toiselle asteelle ammattioppilaitoksiin.
Toimintamalliin kuuluu liikunnallisen ja yhteisöllisen toiminnan lisäksi tiivistä ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa yksilötyöskentelyä. Tämä mahdollistaa tavoitteellisen ja pitkäjänteisen työskentelyn rikos- ja päihdekierteen katkaisemiseksi ja nuoren aikuisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi.
Toimintaan mukaan tulemiseen ei tarvitse lähetettä ja kaikki toiminta on osallistujille maksutonta. Nuori aikuinen voi hakeutua toimintaan itse tai hänet voidaan ohjata toimintaan yhteistyökumppaneiden kautta.
Suomessa rikoksiin syylliseksi epäiltyjen 15–20-vuotiaiden määrä oli vuonna 2023 lähes 54 000 (Stat 2024). Rikosseuraamuslaitoksen (2019) tilastot taas osoittavat, että vangin nuori ikä lisää uusintarikollisuuden riskiä huomattavasti. Nuorten päihteiden käyttötilastoissa näkyy laskua alkoholin käytön suhteen, mutta nuorten huumeiden käyttö on lisääntynyt (THL 2019). On olemassa vakavasti oireilevien nuorten ja nuorten aikuisten joukko, johon erilaiset ongelmat kasaantuvat (Kinnunen 2021).
Etelä-Suomen rikosseuraamusalueella oli 30.4.2022 alle 30-vuotiaita vankeja 223 ja yhdyskuntapalvelua oli suorittamassa 103 alle 30-vuotiasta nuorta (Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 2/2022). Tutkimusten ja selvitysten mukaan nuoret rikos- ja päihdetaustaiset asiakkaat ovat suuressa riskissä syrjäytyä sekä ajautua uusintarikollisiksi/päihteiden käyttäjiksi (mm. RISE 2019; Kivivuori & Linderborg 2009).
Nuorten huumeiden ongelmakäyttäjien sukupolvi Uudellamaalla on myös suurempi kuin koskaan. (Länsi-Uudenmaan poliisin selvitys 2021; RISE 2019.) Myös nuorten huumemyrkytyskuolemat ovat merkittävästi nousussa, ja erityisen huolestuttavaa on alle 25-vuotiaiden nuorten huumekuolemien yleistyminen (THL 2024). Huumekuolema on noussut nuorten yleisempien kuolinsyiden joukkoon. Vuonna 2023 huumaus- tai lääkeaineiden aiheuttamaan tapaturmaiseen myrkytykseen kuoli 79 nuorta. (OTKES 2024.)
Selvitysten ja tutkimusten mukaan rikostaustaisten nuorten sosiaalinen ja taloudellinen tilanne on heikko, minkä takia heidän on vaikea muuttaa elämäntapojaan (mm. RISE 2019; Kivivuori & Linderborg 2009). Tutkimukset osoittavat, että rikos- ja päihdetaustaisten nuorten on myös vaikeampi työllistyä koulutuksen puutteen ja/tai rikollisen historian vuoksi (mm. Kivivuori & Linderborg 2009), mikä tekee yhteiskuntaan kiinnittymisen aiempaakin haastavammaksi.
Ymmärrystä asiakkaiden tilanteista ja tarpeista on kerätty ennen kaikkea keskustellen ja nuoria aikuisia kuunnellen. Muita keinoja ovat olleet havainnointi, asiakaspalautteet, päihde- ja rikosseuraamusalan kokemusasiantuntijat, ammattilaiset, tutkimukset ja raportit sekä sidosryhmiltä ja yhteistyökumppaneilta saatu tieto.
On havaittu, että rikos- ja päihdetaustaiset sekä rikoksilla/päihteillä oireilevat nuoret aikuiset on haastavaa löytää ja saada kiinnittymään tapaamisiin ja toimintaan. Liikunta toimiikin hyvänä keinona motivoida nuorta toiminnan ja tuen piiriin, samoin vertaisohjaajien omalla helposti lähestyttävällä persoonallaan ja kokemuksellaan tekemä työ. Toimintaan sitoutumiseen vaikuttaa suurelta osin myös yhteisö, joka tarjoaa nuorille turvallisen, merkityksellisen paikan, vertaistukea sekä muutoksessa kannattelevia sosiaalisia suhteita. Prosessi vaatii kuitenkin varsikin aluksi työntekijöiden aikaa ja resursseja olla uudelle asiakkaalle läsnä sekä saattaa hänet pikkuhiljaa yhteisöön ja sen toimintatapoihin mukaan. Lisäksi on havaittu, että varsinkin alkuvaiheessa on hyvä antaa nuorelle aikaa ja tilaa tutustua rauhassa toimintaan ilman velvollisuutta sitoutua siihen pidemmäksi aikaa.
Kohderyhmän nuorten ongelmat ovat usein kasautuneet jo varhaisessa vaiheessa, ja luottamus yhteiskuntaan ja sitä edustavia instansseja kohtaan on heikko. Tämän takia korostamme, ettemme ole viranomaisia tai tee esimerkiksi asiakaskirjauksia tietojärjestelmiin. Tämä voi olla merkityksellisessä roolissa luottamussuhteen muodostumisessa. Korostamme myös sitä, että toiminta lähtee nuoren omista toiveista ja tarpeista, jolloin hän itse asettaa myös tavoitteet ja suunnan toiminnalleen. Nuorten aikuisten pystyvyyden, osallisuuden ja autonomian kokemuksia pyritään vahvistamaan. He saavat itse vaikuttaa toiminnan sisältöön ja sen toteutukseen. Keskeisin keino nuorten osallistamiseen onkin antaa heille itselleen päätäntävaltaa toiminnan suunnittelussa asetettujen taloudellisten raamien puitteissa. Tämä on myös sitouttanut nuoria toimintaan.
Liikuntavalmennusta on mahdollista ottaa käyttöön hyvin eri laajuisina kokonaisuuksina. Pienimmillään liikuntavalmennus on sovellettavissa esimerkiksi pari kertaa viikossa kokoontuvan liikuntaryhmän muodossa. Liikunnallisen toiminnan ollessa hyvin suunniteltuna organisaation viikko-ohjelmaan, sitä voi ohjata niin ammattilainen, vertainen, opiskelija kuin vapaaehtoinenkin. Parhaan tuloksen saavuttamiseksi toimintamallin soveltaminen vaatii kokemuksemme mukaan säännöllisyyttä ja pitkäjänteistä työskentelyä.
Hankkeen aikana liikuntakertojen määrä vakiintui 3-4 kertaan viikossa. Näistä kolme kertaa oli pääsääntöisesti kuntosaliharjoittelua ja yksi kerta joogaa/toiveiden mukaista liikuntalajikokeilua (esimerkiksi fatbike-pyöräily, melonta, kiipeily, tanssi) tai luonnossa tapahtuvaa palauttavaa liikkumista tai uintia.
Toimintamallin soveltamisessa on hyödyksi liikuntaan liittyvän osaamisen lisäksi vahva rikos- ja päihdetyön osaaminen, traumatietoinen työote ja muu kohderyhmään liittyvä substanssiosaaminen. Myös vertaisuuteen sekä ammattilainen-kokemusasiantuntija -työparimalliin perustuvan työn ymmärrys on tärkeää. Hankkeessa on korostunut lisäksi verkostotyöskentelyyn sekä palvelujärjestelmän tuntemukseen liittyvän osaamisen tärkeys.
Hankkeessa vastattiin osallistujien tarpeisiin myös hankkimalla puuttuvaa osaamista ulkopuolelta. Hankkeessa järjestettiin työpajoja liittyen esimerkiksi terveelliseen liikunta- keho- ja ruokasuhteeseen yhteistyössä Vastuullinen valmennus Oy:n kanssa sekä Tulevaisuuden Minä -työpaja Phoenix Coaching Oy:n kanssa. Nämä täydensivät kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja tavoitteiden asettamisen tukemista erityisosaamisellaan. Uudenmaan Martat ry on pitänyt hankkeen asiakkaille ruokakursseja, arjen taitojen lisäämiseen tähtäävää toimintaa sekä hygieniapassivalmennuksia ja -testejä. Ruokaryhmiä hankkeen asiakkaille on järjestänyt myös Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:n Hyvä ruoka, hyvä minä -hanke.
Liikunta on osoittautunut toimivaksi menetelmäksi rikos- ja päihdetaustaisten sekä rikoksilla ja päihteillä oireilevien nuorten aikuisten tavoittamiseksi. Tämä on kuitenkin vaatinut paljon verkostoyhteistyötä sekä toiminnasta tiedottamista ja sen jatkuvaa tarkastelua ja selvittämistä, millaisen toiminnan nuoret aikuiset kokevat kiinnostavaksi ja kuinka heidät tavoitetaan, saadaan kiinnostumaan toiminnasta sekä mukaan kehittämään ja arvioimaan toimintaa. Liikunta on toiminut hyvin yhtenä yhteisöllisyyden vahvistajana. Liikunta ja sen ympärille kytkeytynyt ryhmä on tarjonnut osallistujille positiivisia kokemuksia, yhteenkuuluvuuden ja onnistumisen tunteita.
Liikunta voi toimia merkittävänä nuorta motivoivana ja desistanssia edistävänä tekijänä. Liikunta ja vertaisryhmässä toimiminen voivat toimia olennaisena osana uuden päihteettömän ja/tai rikoksettoman identiteetin rakentamista ja auttaa oivaltamaan, että identiteettiä voi ylipäätään muodostaa uudelleen ja se muuttuu elämän varrella. Lisäksi liikunnan avulla on mahdollista luoda tasavertaisempi asiakas-työntekijäsuhde toiminnan tapahtuessa neutraalissa ja puolueettomassa ympäristössä, kuten kuntosalilla. Toiminnallisuus voi toimia hyvänä väylänä luottamussuhteen rakentamiseen.
Havaintojemme ja asiakkaiden kertoman mukaan liikunta voi muodostua nuorelle niin tärkeäksi osaksi rutiineja ja tavoitteita, että hän näkee päihteiden käytön tai rikollisen toiminnan olevan liian suuri haitta liikunnan harrastamiseen sekä tavoitteiden saavuttamiseen liikunnan saralla. Lisäksi liikunnalla on lukuisia positiivisia vaikutuksia mielen ja kehon hyvinvointiin, sekä liikunnan ja muun toiminnan parissa vietetty aika on absoluuttisesti pois potentiaalisesta rikollisesta toiminnasta tai päihteiden käytöstä. Liikunnan parista voi löytää uusia ihmissuhteita, jotka tukevat uudenlaisen elämäntavan rakentamisessa ja ylläpitämisessä pitkällä aikajänteellä. Liikunnan parista voi kokemustemme mukaan löytää itselleen uusia tavoitteita, jopa ammatin ja uuden urapolun.
Oppilaitoksissa toimintaan osallistuneet nuoret ovat kokeneet jaksamisensa parantuneen. Koska toimintaa on tehty vahvasti nuoria kuullen ja heidän toiveidensa mukaan, on liikkuminen ollut mielekästä ja osallistuminen aktiivista. Liikuntatoimintaa on kokeiltu oppilaitoksissa sekä kuntosali- että liikuntasaliympäristössä. Varsinkin isompien ryhmien kohdalla liikuntasali on todettu toimivimmaksi, ja liikuntasalissa on päästy parhaiten toimimaan koko ryhmän kanssa. Kuntosalin on todettu toimivan parhaiten 2-4 hengen pienryhmän kanssa.
Myös yksilötyöskentelyllä on ollut vahva rooli tulosten aikaansaamisessa. Yksilötapaamisten on koettu vahvistavan motivaatiota elämäntavan muutokseen, erityisesti päihteettömyyden ylläpitämiseen. Yksilötapaamisista koettiin saadun tukea ja työkaluja päihteettömyyteen, rikoksettomuuteen ja uudenlaisen elämäntavan ylläpitämiseen. Yksilökeskusteluista on koettu saadun suuntaa elämälle sekä näkemystä ja toivoa tulevaisuuden rakentamiseen. Myös konkreettista apua, kuten tukea erilaisten taloudellisten tukien tai palveluiden hakemisessa, asumisasioiden selvittelyssä sekä opiskelu- ja työhakemusten teossa, on pidetty merkityksellisenä. Hankkeen toiminnassa on edistetty työhön ja opintoihin palaamista myös siten, että asiakkaille on mahdollistettu esimerkiksi työkokeiluja hankkeen toiminnassa sekä personal trainer -opintoihin kuuluvan työharjoittelun suorittaminen hankkeessa.
Vuosina 2023-2024 toimintaan osallistuneet kokivat rikoksettoman ja päihteettömän elämäntavan vahvistuneen. Toiminnalla on kuvailtu olleen tähän huomattavaa vaikutusta. Lisäksi muutosta koettiin tapahtuneen sosiaalisessa ympäristössä ja ihmissuhteissa, minkä koettiin olleen merkittävä edellytys rikoksettomuudelle. Hankkeen työntekijät havaitsivat positiivisia muutoksia myös toimintaan osallistuneiden asenteissa. Rinnalla kulkeminen ja luottamuksellisen suhteen rakentaminen jo suljetussa vankilassa olon aikana on mahdollistanut rikoksettomuuteen ja päihteettömyyteen tukemisen jo vankeusaikana.
Toimintaan vuonna 2023-2024 osallistuneista asiakkaista lähes kaikki haastatellut (89%, n=18) kertoivat päihteiden käyttönsä vähentyneen tai loppuneen kokonaan. Myös luottamus omaan kyvykkyyteen ja pystyvyyteen on kasvanut. Toimintaan sitoutuminen kertoo jo osaltaan asiakkaiden motivaatiosta päihteettömyyteen, sillä kaikki hankkeessa järjestetty toiminta on ollut päihteetöntä. Asiakkaat kokivat toimintaan osallistumisella olleen positiivista vaikutusta myös arjenhallintaan, mielenterveyteen ja päivien merkitykselliselle sisällölle, mikä on edistänyt päihteettömänä ja rikoksettomana pysymistä. Jo liikunta yksittäisenä tekijänä vahvisti asiakkaiden motivaatiota pysyä päihteettömänä, sillä päihteiden käytöllä ei haluttu "pilata" liikunnalla saatuja tuloksia ja liikunnan ympärille rakennettua, terveellisiin elämäntapoihin tähtäävää arkea.
Toimintaan osallistuneet ovat kuvailleet:
"On ollut kiva päästä turvallisten ihmisten kanssa viettämään aikaa ja samalla mahdollisuus saada kiinni liikuntaharrastuksesta. Saanut etäisyyttä vanhaan maailmaan ja tukea ja työkaluja tähän uuteen."
"On ollut (päihteettömyyteen/rikoksettomuuteen) vaikutus, kun on saanut päiviin mielekästä tekemistä ja liikunnasta kiinni niin ei enää halua ajautua rappiolle."
"Maanantai on aina väsynyt päivä, mutta Sali nostaa mielialaa. Viikonloppuna odottaa myös salille pääsyä."
"On näistä tapaamisista paljon hyötyä. Muistan mitä olen tekemässä, muistutusta siitä pääasiasta ja tavoitteesta, päihteettömyydestä. On hyvä jutella jonkun kans ketä ei tuomitse ja jaksaa kuunnella tätä samaa kasettia"
"Aina liikuntaa seuraavana päivänä on hyvä ja energinen olo. Toimintaan osallistuminen ehkäisee masennusta, ei ole ollut sitä enää sen jälkeen kun osallistunut liikuntaan."
”On ollut vaikutusta päihteiden käytön lopettamiseen. Sen jälkeen kun aloitin salilla käynnin, en ole juurikaan juonut alkoholia.”
"On ollut huomattava vaikutus kun treenatessa menee paljon aikaa ja sen ympärille rakentuu arkea mm. ruoanlaiton muodossa."
"On tulevaisuuden suunnitelmat selkiytynyt ja saanut uskoa ja luottamusta siihen et kaikki tulee menee hyvin."
”On saanut uskoa siihen et pystyy pysymään selvänä ja irti rikoksista”
Kansikuva
