Liikuntalähete kunnan liikuntapalveluihin, Etelä-Karjalan HVA (RRP, P4, I2)
Toimintamallin tavoitteena on tukea eteläkarjalaisten hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta ohjaamalla terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat kuntien liikuntapalveluihin.
Hyvinvointialueen liikuntalähetettä kuntien liikuntapalveluihin on aloitettu kehittämään jo muutama vuosi sitten. Liikuntalähete liittyy vahvasti hyvinvointialueen tarjoamaan elintapaohjaukseen ja kuntien liikuntaneuvojat toimivat hyvinvointialueen hyvinvointivalmentajien kanssa tiiviissä yhteistyössä. Liikuntaneuvonta on osa asiakkaalle tarjottavaa elintapaohjausta. Etelä-Karjalan hyvinvointialueella 8/9 kunnasta on tarjolla liikuntaneuvontaa.
Hyvinvointialueella on vastuu elintapaohjauksen kokonaiskoordinaatiosta. Elintapaohjauksen palveluketjun määrittelyssä kuvataan toimijoiden työnjako ja vastuut. Hyvinvointialueella on vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta kokonaisuudeksi. Sen on huolehdittava laaja-alaisista palvelujen tarvitsevien asiakasryhmien tunnistamisesta, palveluketjujen määrittelemisestä sekä palvelujen yhteensovittamisesta alueen muiden palvelujen kanssa. (Elintapaohjauksen tarkistuslista STM 29.6.2022)
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä linjaa, että hyvinvointialueen on toimittava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan. Vastaavasti kuntien tulee tukea hyvinvointialuetta omalla asiantuntemuksellaan.
Liikkumattomuuden kustannukset ovat Suomessa vuosittain noin 3,2 mrd euroa. Liikkumattomuuden kokonaiskustannuksista kansansairauksien osuus on vajaa puolet. Kroonisista kansansairauksista suurin yksittäinen kustannusten aiheuttaja on tyypin 2 diabetes. se muodostaa reilun neljänneksen kansansairauksien aiheuttamista liikkumattomuuden kustannuksista (Ukkinstituutti 2022). Tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen vaikuttavat sekä perimä, että ympäristötekijät, joista tärkeimmät ovat vähäinen liikunta ja ylipaino. (Ukkinstituutto 2024).
Etelä-Karjalassa terveysliikuntasuositusten mukaan liian vähän liikkui vuonna 2022 noin 62 % eteläkarjalaisista. Terveysliikuntasuositusten mukaan vähän liikkuvien osuus kasvoi iän myötä, 20-64 vuotiaista noin 59 %, 65- vuotta täyttäneistä 69 % ja 75- vuotta täyttäneissä 79%. Luvut ovat kaikissa ikäryhmissä hieman korkeammat kuin koko maassa keskimäärin. Koulutuksen tasolla on merkitystä terveysliikuntasuositusten toteutumisen määrään, matalan koulutuksen saanneista 66 % liikkui terveysliikuntasuositusten mukaan liian vähän ja korkeasti koulutetuista 55 %. Lihavuus (painoindeksi 30kg/m2 tai yli) on myös kasvava haaste koko maakunnassa. Väestöstä vuonna 2022 lihavia oli noin viidennes. (Sotkanet 2022).
Hyvinvointialueella on kokeiltu jo useamman vuoden ajan erilaisia malleja asiakkaiden ohjaamisesta kunnan liikuntapalveluihin. Toimintamallit eivät ole juurtuneet laajalti käyttöön, vaan ne ovat jääneet yksittäisten työntekijöiden varaan. Aikaisempi sähköinen lähetepohja SBM- alustalla koettiin myös hankalaksi käyttää ja tästä luovuttiin, mutta kuntien kirjaaminen SBM- alustalle jäi käyttöön. Koko maakunnan alueella kuntien liikuntaneuvojilla on mahdollisuus kirjata yhteiselle alustalle. Hyvinvointialue hallinnoi alustaa ja tarjoaa sen käytön kunnille, mutta kunnat vastaavat tietosuojarekisteristä ja omistavat tiedon.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen läpi leikkaa kaikkia toimintoja. Liikuntalähete on osa elintapaohjausta ja sen tavoitteena on tukea eteläkarjalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Tämä liittyy hyvinvointialueen visioon Suomen hyvinvoivin väestö sekä missioomme toimintamme lisää asukkaiden terveyttä, toimintakykyä ja turvaa läpi elämän. Strategisissa kärjissä painotetaan palveluiden porrastusta. Asiakkaan tulee saada palvelut oikea-aikaisesti, oikeasta paikasta ja läheltä silloin kun se on mahdollista.
Kehittämistyön tavoitteena on selkeyttää ja vahvistaa liikuntalähetteen toteutumista koko hyvinvointialueella.
Selkeä liikuntalähetteen toimintamalli
Hyvinvointialue
- Hyvinvointialue tunnistaa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat asiakkaat.
- Selvittää asiakkaan halukkuuden ja motivaation liikuntaneuvontaan
- Tekee asiakkaasta liikuntalähetteen, ohjaa asiakasta varaamaan itse ajan.
- Kirjaa liikuntalähetteen potilastietojärjestelmään rakenteisesti
- Hyvinvointialue seuraa lähetteiden määrää.
- Liikuntaneuvonnan vaikuttavuuden arviointi (jos liikuntaneuvojat pääsevät kirjaamaan potilastietojärjestelmään)
Kuntien liikuntaneuvonta
- Toimittaa esitteitä sekä käyntikortteja hyvinvointiasemille hoitajien ohjaamisen tueksi.
- Käy esittelemässä toimintaansa oman paikkakunnan hyvinvointiasemilla
Alueellinen tavoite
- Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja terveys kohentuu.
- Eteläkarjalaisten liikkumattomuus vähenee.
Hyvinvointialueen muutos:
- Liikuntaneuvontaan ohjattujen asiakkaiden määrä (OAB77 keskusteltu liikuntatottumuksista ja ohjaus liikuntapalveluihin) Kirjaus potilastietojärjestelmään PowerBi- raportointi.
- Ammattilaisille selkeä ohje liikunnan puheeksiottamiseen ja ohjaamiseen kuntien liikuntapalveluihin (toimintakortti)
- Kirjaamisen ohje potilastietojärjestelmään THL:n koodien käytöstä.
- Kokeillaan paperista lähetettä asiakkaan ajanvarauksen muistamiseen.
- Pyydetään kuntien liikuntapalveluista esitteitä ja käyntikortteja asiakasohjauksen tueksi.
- Selvitetään kuntien liikuntaneuvojille rajattujen käyttöoikeuksienmahdollisuutta potilastietojärjestelmään.