Liikuntalähete kunnan liikuntapalveluihin, Etelä-Karjalan HVA (RRP, P4, I2)
Toimintamallin tavoitteena on tukea eteläkarjalaisten hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta ohjaamalla terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat kuntien liikuntapalveluihin.
Toimintamallin nimi
Toimintamallin tavoitteena on tukea eteläkarjalaisten hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta ohjaamalla terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat kuntien liikuntapalveluihin.
Hyvinvointialueen liikuntalähetettä kuntien liikuntapalveluihin on aloitettu kehittämään jo muutama vuosi sitten. Liikuntalähete liittyy vahvasti hyvinvointialueen tarjoamaan elintapaohjaukseen ja kuntien liikuntaneuvojat toimivat hyvinvointialueen hyvinvointivalmentajien kanssa tiiviissä yhteistyössä. Liikuntaneuvonta on osa asiakkaalle tarjottavaa elintapaohjausta. Etelä-Karjalan hyvinvointialueella 8/9 kunnasta on tarjolla liikuntaneuvontaa.
Hyvinvointialueella on vastuu elintapaohjauksen kokonaiskoordinaatiosta. Elintapaohjauksen palveluketjun määrittelyssä kuvataan toimijoiden työnjako ja vastuut. Hyvinvointialueella on vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta kokonaisuudeksi. Sen on huolehdittava laaja-alaisista palvelujen tarvitsevien asiakasryhmien tunnistamisesta, palveluketjujen määrittelemisestä sekä palvelujen yhteensovittamisesta alueen muiden palvelujen kanssa. (Elintapaohjauksen tarkistuslista STM 29.6.2022)
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä linjaa, että hyvinvointialueen on toimittava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan. Vastaavasti kuntien tulee tukea hyvinvointialuetta omalla asiantuntemuksellaan.
Liikkumattomuuden kustannukset ovat Suomessa vuosittain noin 3,2 mrd euroa. Liikkumattomuuden kokonaiskustannuksista kansansairauksien osuus on vajaa puolet. Kroonisista kansansairauksista suurin yksittäinen kustannusten aiheuttaja on tyypin 2 diabetes. se muodostaa reilun neljänneksen kansansairauksien aiheuttamista liikkumattomuuden kustannuksista (Ukkinstituutti 2022). Tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen vaikuttavat sekä perimä, että ympäristötekijät, joista tärkeimmät ovat vähäinen liikunta ja ylipaino. (Ukkinstituutto 2024).
Etelä-Karjalassa terveysliikuntasuositusten mukaan liian vähän liikkui vuonna 2022 noin 62 % eteläkarjalaisista. Terveysliikuntasuositusten mukaan vähän liikkuvien osuus kasvoi iän myötä, 20-64 vuotiaista noin 59 %, 65- vuotta täyttäneistä 69 % ja 75- vuotta täyttäneissä 79%. Luvut ovat kaikissa ikäryhmissä hieman korkeammat kuin koko maassa keskimäärin. Koulutuksen tasolla on merkitystä terveysliikuntasuositusten toteutumisen määrään, matalan koulutuksen saanneista 66 % liikkui terveysliikuntasuositusten mukaan liian vähän ja korkeasti koulutetuista 55 %. Lihavuus (painoindeksi 30kg/m2 tai yli) on myös kasvava haaste koko maakunnassa. Väestöstä vuonna 2022 lihavia oli noin viidennes. (Sotkanet 2022).