Liikuntaneuvonnan palveluketju Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)

Liikuntaneuvonnan palveluketju tukee terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia asiakkaita. Palveluketju perustuu varhaiseen tunnistamiseen ja yhteistyöhön kuntien kanssa yhteisten liikuntalähete-käytäntöjen kehittämiseksi.

Toimintaympäristö

Väestön vähäinen liikkuminen on merkittävä kansanterveydellinen haaste, jolla on suoria vaikutuksia sairastavuuteen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kuormittumiseen. Valtion liikuntapolitiikka ja kansalliset ohjelmat (mm. Liikkuva aikuinen) tukevat liikuntaan ohjaamista osana sote-palveluita. Yhdenvertaisen liikuntaneuvonnan kehittäminen alueilla on myös hyvinvointialueiden strateginen velvoite.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Liikuntaneuvonta ja liikuntalähete ovat käytössä useissa kunnissa Itä-Uudellamaalla, mutta toimintatavat ovat vaihtelevia eikä käytännöt ole yhdenmukaisia tai systemaattisia hyvinvointialueen tasolla. Kehittäminen kytkeytyy HVA:n strategisiin tavoitteisiin ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistamisessa, asiakaslähtöisyyden lisäämisessä ja kuntayhteistyön kehittämisessä.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaat tarvitsevat konkreettista ja yksilöllistä tukea liikunnallisen elämäntavan aloittamiseen. Ammattilaiset puolestaan tarvitsevat selkeät ohjeet liikuntalähetteen tekemiseen ja yhteisen ymmärryksen palveluketjusta. Organisaation näkökulmasta tavoitteena on terveyshyötyjen saavuttaminen, kustannusten hillitseminen ja liikuntaneuvontaa tarvitsevien tavoittaminen.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäjoukossa ovat mukana HVA:n asiantuntijat, kuntien liikuntapalvelut, perusterveydenhuolto ja kehittämispalvelut. Työn tueksi on perustettu myös liikuntalähete-työryhmä, jossa on edustaja joka kunnasta. Kuntakumppanit ovat keskeisessä roolissa mallin toimivuuden ja juurtumisen kannalta.

Tavoiteltu muutos

Palveluketjuun saadaan selkeä rakenne, jonka avulla asiakkaat ohjautuvat oikea-aikaisesti liikuntaneuvontaan. Yhdenvertaisuus lisääntyy koko alueella, ja liikuntalähetteestä tulee vakiintunut osa asiakastyötä. Pitkällä aikavälillä tavoitellaan terveyshyötyjä ja raskaampien palveluiden tarpeen vähenemistä.

Muutoksen mittaaminen

Muutosta seurataan muun muassa liikuntalähetteiden määrällä, lähetettyjen asiakkaiden osallistumisella liikuntaneuvontaan sekä mahdollisuuksien mukaan asiakaspalautteen ja hyvinvointivaikutusten kautta.

Toteutussuunnitelma

Toimintamallin kehittäminen etenee vaiheittain: palveluketjun kuvaus, vastuiden määrittely, koulutukset ammattilaisille (esim. kirjaamisesta), tietojärjestelmäintegraatio, viestintä ja käyttöönotto kunnittain. Kehittämistä ohjaa liikuntalähete-työryhmä ja se pohjautuu kumppanuussopimuksiin kuntien kanssa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat asiakkaat, joilla on usein myös muita elintapahaasteita tai pitkäaikaissairauksia. Työntekijöiden arjen havaintoja, asiakasymmärrystä ja kuntien kokemuksia hyödynnetään kehittämistyössä.

Ratkaisun perusidea

Liikuntaneuvonnan palveluketju varmistaa, että terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat asiakkaat ohjautuvat oikea-aikaisesti kunnan liikuntaneuvontaan. Palveluketju perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön ja yhdenmukaistettuihin käytäntöihin.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Käyttöönotto edellyttää:

  • palveluketjun kuvaamista ja viestintää
  • ammattilaisten kouluttamista (esim. kirjaaminen, puheeksiotto)
  • yhteinäistä asiakas- ja potilastietojärjestelmää (Lifecare otetaan käyttöön hyvinvointialueella 2026)
  • seurantaa ja yhteistyön rakenteiden luomista (esim. liikuntalähete-työryhmä)

Resurssitarpeet: nykyinen henkilöstö riittää, mutta koulutus ja viestintä vaativat pientä panostusta.

Yhteiskehittäminen kuntien kanssa on olennaista.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on sovellettavissa laajasti eri alueilla, mutta edellyttää vahvaa kuntayhteistyötä, selkeitä rooleja ja viestintää. Sudenkuoppia ovat epäselvä vastuunjako ja seurantatiedon puute. Liikkeelle kannattaa lähteä matalalla kynnyksellä yhteisen ymmärryksen rakentamisesta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kehittämistyö on lisännyt eri kuntien välistä vuoropuhelua ja yhtenäistänyt näkemyksiä liikuntaneuvonnasta. Palveluketjun kuvaus ja työryhmän perustaminen on nähty tärkeänä edistysaskeleena. Käytännön käyttöönotto odottaa vielä yhteistä tietojärjestelmää.